Mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimille vähenee, mikrobilääkeresistenssin hallintaan tarvitaan silti lisäpanostusta

Ruokaviraston, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean sekä Helsingin yliopiston julkaisema yhteisraportti FINRES-Vet 2018 osoittaa, että tuotantoeläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus on viime vuosina vähentynyt. Ainoastaan eläimille tai eläimille ja myös ihmisille tautia aiheuttavien bakteerien  herkkyys mikrobilääkkeille on pysynyt kohtuullisen hyvänä. Toisaalta havaintoja on myös resistenssin eli vastustuskyvyn lisääntymisestä.

Tuotantoeläimille tarkoitettujen mikrobilääkevalmisteiden myynti laski vuosien 2014 ja 2018 välillä 18 prosenttia. Laskua on havaittavissa sekä yksilölääkinnässä käytettävissä injektiovalmisteissa että suun kautta annettavissa valmisteissa. Ihmisten infektioiden hoidossa erityisen tärkeiden mikrobilääkkeiden, kuten kolmannen polven kefalosporiinien ja fluorokinolonien, myynti eläinten lääkitykseen on ollut erittäin vähäistä.

Euroopan tasolla tuotantoeläinten mikrobilääkekulutus on ollut Suomessa aina maltillista

Vuonna 2018 tuotantoeläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden kokonaismyynti suhteutettuna tuotantoeläinten määrään oli Suomessa matalampi kuin koskaan aiemmin.

Suomessa tuotantoeläimiä lääkitään enimmäkseen yksilöinä. Tämä poikkeaa monesta muusta Euroopan maasta, joissa valtaosa tuotantoeläinten mikrobilääkkeistä annetaan eläinryhmille rehussa tai juomavedessä. Suomen maltillinen ja oikein kohdennettu mikrobilääkkeiden käyttö,  sekä sairauksien ennaltaehkäisy heijastuvat myös tuotantoeläimistä eristettyjen bakteerien suotuisaan resistenssitilanteeseen.

Tuotantoeläimistä eristettyjen, vain eläimille tautia aiheuttavien bakteerien resistenssi mikrobilääkkeille on vähäistä. Eläimille tautia aiheuttavista bakteereista esimerkiksi broileremoilla nivel- ja jännetuppitulehduksia aiheuttavilla Staphylococcus aureus -, nautojen hengitystietulehduksia aiheuttavilla Pasteurella multocida - sekä sikojen hengitystietulehduksia aiheuttavilla Actinobacillus pleuropneumoniae -bakteereilla mikrobilääkeresistenssiä ei todeta lainkaan tai vain hyvin vähän.

Eläimille tautia aiheuttavilla bakteereilla moniresistenssiä eli vastustuskykyä ainakin kolmen mikrobilääkeryhmän lääkkeelle esiintyy kuitenkin jonkin verran, esimerkiksi sikojen suolistotulehduksia aiheuttavilla E. coli -bakteereilla esiintyy varsin yleisesti resistenssiä usealle hoidossa käytetylle lääkeaineelle. Nautojen hengitystietulehduksista eristetyillä bakteereilla mikrobilääkeresistenssiä esiintyy puolestaan selvästi vähemmän, joskin toiseksi yleisimmällä hengitystiepatogeenillä, Mannheimia haemolytica -bakteerilla, resistenssi penisilliinille on viime vuosina lisääntynyt.

Eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien bakteerien resistenssi suhteellisen alhainen

Zoonoottiset bakteerit, kuten kampylobakteerit ja salmonellat, voivat aiheuttaa tautia sekä eläimille että ihmisille.

Tuotantoeläimistä ihmisiin tarttuvien zoonoottisten bakteereiden vastustuskyky mikrobilääkkeille on edelleen pääosin alhainen. Tuotantoeläimistä eristetyillä kampylobakteereilla resistenssi fluorokinoloneille ja tetrasykliineille on 2010-luvulla yleistynyt Suomessa. Vastaava ilmiö on havaittu myös muualla Euroopassa. Vuonna 2018 Suomessa broilereista eristetyistä C. jejuni -kannoista noin 25 prosenttia oli fluorokinoloneille resistenttejä.

Vuosi 2018 oli poikkeuksellinen myös salmonellan suhteen, sillä Suomessa todettiin ensimmäistä kertaa moniresistentti Salmonella Kentucky ST198, jota on aiemmin todettu useassa Euroopan maassa.

Hyvän resistenssitilanteen säilyttäminen vaatii jatkossakin toimenpiteitä

Resistenssin syntymistä voidaan hidastaa vähentämällä mikrobilääkkeiden käyttötarvetta parantamalla tilojen bioturvallisuutta ja huolehtimalla eläinten hyvinvoinnista. Mikäli mikrobilääkitystä tarvitaan, on hyvä käyttää mahdollisimman kapeakirjoisia eli vain harvoihin bakteereihin tehoavia mikrobilääkkeitä noudattaen eläinlääkintään  tarkoitettuja mikrobilääkkeiden käyttösuosituksia.

Oikean mikrobilääkkeen valinta edellyttää, että  näytteitä on otettu herkkyystutkimuksiin säännöllisesti. Kun eläimiä joudutaan lääkitsemään toistuvasti samojen oireiden vuoksi tai joudutaan käyttämään ryhmälääkityksiä, on näytteitä otettava vähintään kerran vuodessa.

Myös tilakohtaisen resistenssitilanteen tunteminen ja pitkäaikainen seuranta edellyttävät riittävän näytemäärän tutkimista vuosittain.

Myös  seuraeläimillä mikrobilääkitys on vähentynyt

Seuraeläimillä käytettyjen mikrobilääketablettien kulutus on 2010-luvulla vähentynyt huomattavasti. Erityisesti ensimmäisen polven kefalosporiineja, ja viime vuosina myös aminopenisilliinejä, on myyty aikaisempaa vähemmän.

Lue lisää Ruokaviraston, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja Helsingin Yliopiston FINRES-Vet 2018 -yhteisraportista (englanniksi)
Tiivistelmä FINRES-VET 2018 raportista (pdf)

Lisätietoja resistenssituloksista

Zoonoottisten bakteerien resistenssi:
Satu Olkkola, erikoistutkija
Antibioottijaosto
050 492 9825
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Suvi Nykäsenoja, erikoistutkija
Antibioottijaosto
040 489 3447
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Eläimille tautia aiheuttavien bakteerien resistenssi:
Tarja Pohjanvirta, jaostopäällikkö
Kuopion ja Oulun bakteerijaosto
044 720 1493
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Seuraeläinten resistenssi:
Merja Rantala, dosentti, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta
050 415 5482
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Lisätietoja mikrobilääkkeiden kulutuksesta:
Katariina Kivilahti-Mäntylä, eläinlääkäri
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
029 522 3354
etunimi.sukunimi@fimea.fi

Tilaa