Ruoalla suuri vaikutus kansanterveyteen

Suomessa ruoka on tunnetusti turvallista, mutta ravitsemukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Muun muassa hedelmien liian vähäinen saanti aiheuttaa Suomessa noin 35 000 ja vihannesten liian vähäinen saanti noin 28 000 haittapainotetun elinvuoden (DALY) menetyksen vuosittain. Tämä ilmenee Ruokaviraston, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistutkimuksesta, jossa tarkasteltiin ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannuksia ja arvioitiin ravitsemuksellisiin, kemiallisiin ja biologisiin vaaroihin liittyviä riskejä. Tutkimus toteutettiin osana Valtioneuvoston tutkimustoimintaa (VN-TEAS).

Projektissa tutkitaan yhteiskunnalle, yrityksille ja kuluttajille koituvia kuluja ruokaan liittyvien tautien ja epidemioiden hoidosta sekä elintarvikkeiden ja talousveden valvonnasta. Ruokajärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta ruoan tuotannosta sen päätymiseen kuluttajalle eli pellolta pöytään -ketjua.

Monitieteinen tutkimus tukena päätöksille

Projektissa on tutkittu ravitsemuksellisia, biologisia ja kemiallisia tekijöitä. Biologisista elintarvikevaaroista on tarkasteltu esimerkkeinä listeria-bakteeria, norovirusta sekä trikiini- ja toksoplasma-loisia, kemiallisista lyijyä, aflatoksiini-homemyrkkyjä ja dioksiineja. Ravitsemuksellisista tekijöistä on tarkasteltu liiallista suolan ja kovan rasvan saantia sekä liian vähäistä kasvisten ja hedelmien käyttöä.

Monitieteisellä tutkimusyhteistyöllä on voitu tarkastella ruoan kansanterveydellisiä vaikutuksia ja näiden kustannuksia eri menetelmillä ja malleilla ja antaa päätöksentekijöille tietoa suomalaisten elintarviketurvallisuuteen vaikuttavien päätösten ja priorisoinnin tueksi. Tutkimuksessa ravitsemukselliset tekijät ovat nousseet merkittävänä ryhmänä esiin ainakin osittain siitä syystä, että muita elintarvikkeisiin liittyviä riskejä hallitaan jo nyt sekä viranomaisten että yritysten toimin tehokkaasti.

Suomessa hyvä elintarviketurvallisuus

Suomessa valvotaan, etteivät ruoan sisältämät biologiset tai kemialliset vaarat aiheuta kuluttajan terveydelle haittaa. Tämä nähdään myös Ruori-hankkeen tuloksissa: ravitsemuksellisten riskien kuten liiallisen suolan tai tyydyttyneiden rasvahappojen tai toisaalta liian vähäisten hedelmien ja vihannesten aiheuttamat terveyshaitat ovat huomattavasti suurempia (8000 - 35000 DALY vuodessa) kuin ruoan biologisten (listeria, toksoplasma, norovirus) tai kemiallisten (dioksiinit, lyijy, aflatoksiini) vaarojen aiheuttamat terveyshaitat (1 - 700 DALY vuodessa).

”Yritämme hankkeessa auttaa päättäjiä hahmottamaan riskien suuruusluokkia”, sanoo johtava tutkija Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

”Suomen hyvä elintarviketurvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkän kehitystyön tulos. Hyvään tilanteeseen ei voi tuudittautua, vaan elintarviketurvallisuus vaatii jatkuvaa ylläpitoa”, sanoo erikoistutkija, FT, dosentti Johanna Suomi Ruokavirastosta.

”Tutkimus on kiinnostava, koska siinä vertaillaan erityyppisiä riskejä ja niistä aiheutuvia terveydellisiä ja taloudellisia seurauksia. Tätä aihetta olisi tarpeen käsitellä laajemmin, sillä nyt tehdyssä tutkimuksessamme oli mukana vain kymmenkunta esimerkkitekijää. Havaitsimme, että tietoa monista taustatekijöistä ei nykyisellään ole olemassa tai niihin liittyy paljon epävarmuuksia. Elintarvikeperäisen tautitaakan tutkimiseen tarvittaisiin lisää perustutkimustakin”, sanoo ELT, dosentti Pirkko Tuominen Ruokavirastosta.

Tavoitteena on parantaa ymmärrystä erityisesti siitä, miten erilaiset valvontatoimenpiteet ylläpitävät terveyttä. Tällöin ei riitä pelkkä altisteen nykyisen tautitaakan laskeminen, vaan on lisäksi arvioitava erilaisten valvontaa lisäävien tai vähentävien toimenpiteiden vaikutusta tautitaakkaan ja muihin kustannuksiin. Tätä erityisen haastavaa osa-aluetta toteuttaa hankkeessa Helsingin yliopisto. Työ valmistuu kesällä 2019.

Myös vienti hyötyy elintarvikevalvonnasta

Hyvän elintarviketurvallisuuden ylläpidon lisäksi elintarvikevalvonta on tärkeää suomalaisten elintarvikkeiden ulkomaanviennille.

”Norminpurku ei siis aina ole hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi elintarvikeviennin edellytys on, että biologisten ja kemiallisten elintarvikevaarojen valvonta on kunnossa. Vientimaat haluavat tiedot Suomen viranomaisvalvonnan toteuttamisesta ja tuloksista, ja vientiehtoihin voi kuulua myös vaatimuksia vientilaitosten tavallista useammin tehtävistä tarkastuksista”, toteaa Tuominen.

Tutustu projektikuvaukseen
Projektista valmistuva raportti tuloksineen julkaistaan kesällä 2019 Tieto käyttöön -sivulla.

Tutkimuksen alustavia tuloksia esitellään avoimessa seminaarissa 25.4.2019.

Lisätietoja:
yksikönjohtaja Pirkko Tuominen, Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikkö, pirkko.tuominen@ruokavirasto.fi,  p. 0400 211 624

Tilaa