Suomen ensimmäinen alfakloraloosimyrkytys varmistettu lemmikkieläimellä

Suomessa on ensimmäistä kertaa varmistettu alfakrolaloosin aiheuttama myrkytys lemmikkieläimellä. Myrkytys todettiin Ruokaviraston patologisten tutkimusten ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeustoksikologiayksikön kemiallisen analyysin perusteella. Sairastunut kissa lopetettiin. Ennen lopetusta kissalla oli ilmennyt nopeasti eteneviä vakavia hermostollisia oireita.

Alfakloraloosi on tehoaineena jyrsijämyrkyissä, joita on ollut Suomen markkinoilla vuodesta 2015 alkaen. Valmisteita myydään seuraavilla kauppanimillä: Alpha Pasta 4 %, Black Pearl Pasta, Flash Paste, No Mouse Pasta, Prevexor Alp Paste ja Rodicum Express. Alfakloraloosi vaikuttaa lamaannuttavasti jyrsijän keskushermostoon.  Aiemmin ainetta on käytetty myös laboratorioeläinten nukutusaineena.

Suojaa lemmikkisi jyrsijämyrkyiltä

Jyrsijämyrkyt ovat vaarallisia kaikille nisäkkäille ja linnuille, jos ne pääsevät syömään myrkkysyöttejä. Yksityishenkilöt saavat käyttää jyrsijämyrkkyjä vain sisätiloissa hiirien torjuntaan. Syötit pitää laittaa syöttilaatikoihin, jotta lemmikkieläimet eivät pääse niihin käsiksi. Käyttöohjeissa neuvotaan myös etsimään ja hävittämään kuolleet jyrsijät.

Lemmikkieläimet, kuten kissat ja koirat, voivat altistua myrkylle joko syömällä syöttiä tai välillisesti syömällä myrkyttyneen jyrsijän. Erityisesti vapaana ulkoilevat ja jyrsijöitä metsästävät kissat voivat olla suuremmassa riskissä, koska kissojen on todettu olevan herkempiä alfakloraloosille kuin koirien.

”Myrkytystilassa eläimellä ilmenee äkillisesti nopeasti eteneviä hermostollisia oireita, kuten tasapainohäiriöitä, horjuvaa liikettä, lisääntynyttä tuntoherkkyyttä, lihasnykäyksiä ja kouristelua. Eläin voi olla alilämpöinen, kuolata ja muuttua äkillisesti apaattiseksi tai aggressiiviseksi. Vakavissa tapauksissa eläin voi vaipua koomaan”, sanoo erikoistutkija Outi Simola Ruokavirastosta

Myrkytystä epäiltäessä lemmikki nopeasti eläinlääkärin hoitoon

Eläin voi toipua myrkytyksestä, mikäli oireet eivät ole edenneet vakaviksi. Myrkytystilan varmistaminen vaatii, että alfakloraloosia löydetään analyysissa eläimen virtsasta tai kudoksista. Usein alfakloraloosimyrkytystä voidaan kuitenkin epäillä eläimellä havaittujen tyypillisten oireiden perusteella.

Myrkytyksen hoito perustuu oireenmukaiseen tukihoitoon. Vastamyrkkyä ei ole.

"Eläinlääkärit ovat raportoineet Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes), syksystä 2018 lähtien kissojen myrkytystapauksia, joissa kissan on arveltu syöneen alfakloraloosia syöneen yhden tai useamman hiiren. Alfakloraloosin ei ominaisuuksiensa perusteella pitäisi kertyä hiiristä petoeläimiin. Ilmeisesti alfakloraloosi kuitenkin ehtii aiheuttaa kissan myrkytyksen, jos se on syönyt hiiren, joka on juuri syönyt alfakloraloosia”, sanoo ylitarkastaja Sanna Koivisto Tukesista.

Myrkytystapausten perusteella alfakloraloosivalmisteiden myyntipakkauksiin harkitaan lisättäväksi tietoa lemmikkieläinten mahdollisesta myrkytyksistä, jos ne syövät kuolleita hiiriä.

”Suomessa alfakloraloosin käytön oletetaan kasvaneen vuonna 2018, kun antikoagulanttimyrkyt olivat poissa kuluttajamarkkinoilta puolisen vuotta. Suomessa Tukesin tietoon ei ole tullut myrkytyksiä aikaisemmilta vuosilta, jolloin alfakloraloosivalmisteiden osuus markkinoilla on ollut pieni ”, sanoo Koivisto.

Myrkytystapauksia myös muualla Euroopassa

Vuonna 2018 Hollannin viranomaisille ilmoitettiin parikymmentä pääasiassa koirien, mutta myös kissojen myrkytystapauksia, joiden aiheuttajaksi tiedetään alfakloraloosi. Koirien myrkytykset ovat johtuneet siitä, että ne ovat syöneet alfakloraloosia sisältäviä syöttejä. Ruotsin ja Norjan viranomaiset ovat saaneet aikaisempina vuosina ilmoituksia yksittäisistä tapauksista, joissa alfakloraloosin on epäilty aiheuttaneen kissojen ja koirien myrkytyksiä.

Suomessa käytettävä vain hyväksyttyjä jyrsijämyrkkyjä

Suomessa jyrsijämyrkyt, kuten muutkin biosidivalmisteet, hyväksyy Tukes.

Tukesin biosidirekisteri

Tukes on teettämässä kyselyn eläinlääkäreille alfakloraloosin aiheuttamista myrkytystapauksista.

Lisätietoja:
Ruokavirasto: erikoistutkija Outi Simola, p. 050 462 7862
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): ylitarkastaja Sanna Koivisto, p. 029 5052 030

Tilaa