Tuet turvaavat kotimaisen ruoantuotannon ja kannustavat kasvuun

Report this content

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2020. Tästä summasta EU-rahoitusta on noin 40 %. Ruokavirasto on julkaissut tiedot vuonna 2020 maksetuista EU-tuista verkkopalvelussaan. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat kaksi kolmasosaa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta.

Tuilla varmistetaan kotimaisen ruoan riittävyys

Kahden miljardin euron summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin 1,74 miljardia euroa. Ilman viljelijätukia kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa mahdollista nykyisessä laajuudessa. Viljelijätuilla turvataan kotimainen ruoantuotanto ja kohtuuhintaiset elintarvikkeet kuluttajille. Suomalaiset syövät pääasiassa kotimaassa tuotettua ruokaa: Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista.

Viljelijätuilla myös edistetään kestävää kotieläintuotantoa ja ympäristöä huomioivaa viljelyä. Suomalaisista maatiloista 84 % saa ympäristökorvausta, jonka ehtona on, että tilat tekevät suunnitelmallisia ympäristö- ja vesiensuojelutoimia. Yli puolet kotieläintiloista saa eläinten hyvinvointikorvausta toimista, joilla taataan tuotantoeläimille lainsäädännön vaatimuksia paremmat oltavat. Maatiloista 40 % on kehittänyt toimintaansa tilaamalla neuvontaa esimerkiksi kilpailukyvyn parantamisesta, eläinten hyvinvoinnista tai ilmasto- ja ympäristötoimista.

Vaikka viljelijätuet muodostavat valtaosan viime vuonna maksetusta maatalouden ja maaseudun rahoituksesta, kahden miljardin euron summa sisältää myös esimerkiksi maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, kyläkauppatukea, tuottajaorganisaatiotukea, erilaisia koulutus- ja kehittämishankkeita sekä rahoitusta maidon ja hedelmien jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa.

Investoinnit luovat työpaikkoja ja positiivisia vaikutuksia aluetalouteen

Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesti huomattavia ja vaikuttavat merkittävästi maakuntien ja kuntien talouteen. Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

Viime vuonna sekä maatilojen että muiden maaseudun yritysten investointeihin maksettiin rahoitusta yhteensä noin 170 miljoonaa euroa, josta noin 71 % oli maatalouden investointeja ja 29 % muiden maaseudun yritysten investointeja. Pelkästään viime vuonna maksetulla rahoituksella on saatu aikaan yhteensä noin 510 miljoonan euron investoinnit suomalaisyrityksissä.

Maaseudun kehittämisrahoitus on usein se tekijä, joka mahdollistaa yrityksen investoinnin tai nopeuttaa sitä. Rahoituksen vaikutukset eivät rajoitu vain rahoitusta saaneeseen yritykseen, sillä kehittyvät yritykset hankintaketjuineen luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja alueelle. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän arvioinnin mukaan rahoitusta saaneet yritykset saavat aikaan työpaikkoja myös niissä alueen yrityksissä, jotka eivät ole saaneet rahoitusta.

Vuonna 2020 koronaviruspandemian vuoksi asetetut rajoitukset aiheuttivat taloudellisia vaikeuksia maatilan yhteydessä muuta yritystoimintaa harjoittaville yrityksille ja esimerkiksi alkutuotannon yrityksille, jotka toimittavat tuotteitaan suoraan ravintoloille. Koronaviruspandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin joutuneille yrityksille maksettiin viime vuonna reilut 27 miljoonaa euroa maaseudun yritysten ja alkutuotannon väliaikaista tukea.

Hankkeet kehittävät yrittäjien osaamista ja maaseudun palveluja

Viime vuonna maksettiin rahoitusta myös hankkeisiin, jotka esimerkiksi parantavat maaseudun yrittäjien osaamista ja yhteistyötä tai kehittävät innovaatioita. Koulutushankkeissa on esimerkiksi koulutettu viljelijöitä ja muita yrittäjiä yrityksen johtamisesta tai ympäristöasioista. Innovaatiohankkeissa yritykset, tutkimuslaitokset ja viljelijät ovat yhdessä etsineet ratkaisuja, jotka parantavat maatalouden kannattavuutta.

Lisäksi maaseudun kehittämishankkeissa on rakennettu esimerkiksi laajakaistayhteyksiä, lähiliikuntapaikkoja, luontoreitistöjä sekä muita investointeja, jotka parantavat alueen vetovoimaa ja asumisviihtyvyyttä. Näistä palveluista hyötyvät paitsi paikalliset asukkaat myös ne, jotka mökkeilevät, matkailevat tai tekevät etätöitä maaseutukunnissa. Paikalliset Leader-yhdistykset suuntaavat rahoitusta niihin kohteisiin, jotka ovat alueen kehittämisen kannalta tärkeitä. Euromääräisesti pienelläkin tuella voi olla suuri alueellinen vaikutus.

Rahoituspäätökset tehdään alueilla

Maatalouden ja maaseudun tukien hakijat ovat asioineet jo vuosien ajan pääosin verkossa Ruokaviraston asiointipalveluissa. Tukien haku ja maksaminen sujuivatkin viime vuonna suunnitellusti koronaviruspandemiasta huolimatta.

Rahoituspäätökset tehdään pääasiassa kunnissa ja ELY-keskuksissa. Ruokavirasto maksaa tuet kuntien ja ELY-keskusten päätösten mukaisesti. Markkinatuet, kuten koulumaito- ja hedelmätuet, myöntää Ruokavirasto.

Rahoitusta saivat viime vuonna muun muassa viljelijät, yhdistykset, yritykset, kunnat, järjestöt, kauppa ja teollisuus, neuvontaorganisaatiot sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot. Tuensaajia vuonna 2020 oli yhteensä 57 885. Tuensaajista noin 88 prosenttia on maatiloja.

Rahoituksen vaikutukset ulottuvat tuensaajia laajemmalle kohderyhmälle. Esimerkiksi erilaisissa kehittämishankkeissa lopullisia hyödynsaajia ovat yrittäjät ja paikalliset asukkaat.

Tiedot vuonna 2020 maksetuista tuista

EU-tukitietojen verkkopalvelu (ei sisällä tietoja kokonaan kansallisesti rahoitetuista tuista)

Tiedonluovutuspyynnöt

Ohjeet tiedonluovutuspyynnön tekemiseen

Yhteydenotot ja lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä
(tukipolitiikka ja tukien vaikuttavuus)

Neuvotteleva virkamies Martti Patjas, 029 516 2474 (viljelijätuet)
Maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho, 029 516 2218 (hankerahoitus)
Johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski, 029 516 24 70 (yritysrahoitus)
Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, 040 733 6219 (markkinatuet)

etunimi.sukunimi@mmm.fi

Lisätietoa Ruokavirastosta

Viestintäasiantuntija Riika Isola, 040 714 5768
Viestintäasiantuntija Pia-Maria Jokipii, 040 167 9112

etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Suomalainen maatila -infografiikka

Tilaa