Ruukki tuo aurinkopaneelit rakennusten seiniin
Lehdistötiedote
13.5.2015
Ruukki täydentää aurinkoenergiaa hyödyntävää tuotevalikoimaansa uudella, julkisivuun kiinnitettävällä aurinkopaneelilla. Ruukki on-wall solar aurinkoseinäjärjestelmä tuottaa sähköä rakennukselle auringon valosta ja se voidaan kiinnittää sekä uusiin että remontoitaviin rakennuksiin.
On-wall solar -paneelit soveltuvat erityisesti vähittäiskaupan ja teollisuuden sekä varasto- ja logistiikka-alan rakennuksiin.
”Aurinkopaneelit julkisivussa ovat selkeä osoitus yrityksen ympäristömyönteisyydestä. Aurinkopaneelit tuottavat osan rakennuksen tarvitsemasta sähköstä. Yritykset voivat hyödyntää hyvällä omallatunnolla aurinkosähkön käyttöä yrityskuvassaan, esimerkiksi laskemalla minkä laitteiden vuotuinen sähkönkulutus on korvattu aurinkosähköllä, toteaa tuoteryhmäjohtaja Pasi Turpeenniemi Ruukki Constructionista.
Julkisivuun aurinkopaneelit kiinnitetään Ruukin kehittämällä kiinnitysjärjestelmällä. Ruukin toimitukseen kuuluvat myös sähkökaapelit ja muuntimet.
”Koko seinän korkeudelta asennetut aurinkopaneelit jakavat ja rytmittävät pitkiä, joskus tylsiäkin julkisivukokonaisuuksia. Listoituksella lopputuloksesta saadaan näyttävä, kritiikin vaimentava julkisivu”, toteaa arkkitehti Petteri Lautso Ruukilta.
Noin 50 neliömetrin kokoisella alalla saavutetaan 8 kWp:n teho. Tähän kokonaisuuteen tarvitaan 30 keräinyksikköä. Hinnaltaan tämä investointi on noin 15 000 euroa.
Ruukin tuotevalikoimaan kuuluvat myös auringosta sähköä tuottavat Liberta Solar -julkisivukasetit, jotka toimivat myös rakennuksen julkisivuna.
Uutta paneelia markkinoidaan nimellä Ruukki® on-wall solar -aurinkoseinäjärjestelmä.
Lisätietoja: Pasi Turpeenniemi, tuoteryhmäjohtaja, puh. 050 314 3349, pasi.turpeenniemi@ruukki.com
LIITE
Aurinkosähkön tuotolla kasvumahdollisuudet
Maltillisen ennusteen mukaan vuonna 2020 auringon valosta tuotetun sähkön osuus EU:n alueella käytettävästä sähköstä on noin 4 prosenttia. Aurinkosähkön potentiaalinen markkinaosuus vaihtelee maittain. Vahvaa kasvua ennustavassa mallissa sen osuus Ruotsissa 15-kertaistuisi. Puolassa kasvupotentiaali olisi jopa 150-kertainen (lähde EPIA)
