Rusinoilla, ilman rusinoita vai puolukkahillolla? Kansalliset maksalaatikkovaalit ratkeavat Maksalaatikkopäivänä 10.10.
Maksalaatikkopäivää vietetään torstaina 10. lokakuuta, jolloin huipentuvissa maksalaatikkovaaleissa ratkeaa, miten suomalaisten maku jakaantuu. Saarioisten toteuttaman tuoreen Maksalaatikkokyselyn mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta syö maksalaatikkoa.
Maksalaatikko on kiistattomasti yksi kansallisruoistamme – sekä myös Suomen ostetuin valmisruoka-ateria*, jota myydään lähes 9 miljoonaa rasiaa vuodessa. On kuitenkin eräs kysymys, jonka suhteen maksalaatikko jakaa suomalaiset kahtia: kuuluuko maksalaatikko nauttia rusinoilla vai ilman? Koska makuasioista kiistelemisessä ei ole mitään makua, päätimme ratkaista asian kansallisissa maksalaatikkovaaleissa.
Ehdolla vaaleissa ovat perinteistä, vuodesta 1957 saakka valmistettua rusinallista maksalaatikkoa puolustava RusinaRintama, yli 20 vuotta myöhemmin kauppaan tullutta, rusinatonta versiota kannattava Suomen Rusinattomat sekä puolueeton, hyvien lisukkeiden merkitystä korostava Puolukkapuolue.
Äänensä maksalaatikkovaaleissa voi antaa osoitteessa vaalit.saarioinen.fi/, josta löytyvät myös puolueohjelmat sekä päätöstä helpottava vaalikone. Vaalitulos julkistetaan Maksalaatikkopäivänä, torstaina 10.10.2019.
Kysely: neljä viidestä suomalaisesta syö maksalaatikkoa
Saarioisten toteuttama Maksalaatikkokysely vahvistaa, että nautittiinpa maksalaatikkoa sitten rusinoilla tai ilman, on rakkaalla kansallisruoalla omat, vannoutuneet faninsa.
Kyselyyn vastanneista suomalaisista jopa neljä viidestä (81 %) kertoo syövänsä maksalaatikkoa. Tulosten perusteella suurimmat maksalaatikkofanit löytyvät miesten joukosta, sillä liki puolet (44 %) kyselyyn vastanneista miehistä syö maksalaatikkoa kerran tai useampia kertoja kuukaudessa. Yhtä usein maksalaatikkoa kyselyyn vastanneista naisista syö vain reilu neljännes (26 %).
Rakkaus maksalaatikkoa kohtaan kukoistaa kaikissa ikäryhmissä, sillä tulosten mukaan maksalaatikkoa syödään liki samaan tapaan kaikissa ikäryhmissä (18–75-vuotiaat).
Maksalaatikon lisukkeista yksi on ylitse muiden, sillä jopa 60 % vastaajista kertoi nauttivansa maksalaatikkonsa puolukkahillon kera. Maksalaatikko kuuluu arkeen, mutta myös juhlaan: yli puolet (53 %) kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että maksalaatikko kuuluu joulupöytään.
Viisi faktaa Saarioisten maksalaatikosta:
- Saarioisten perinteinen maksalaatikko on Suomen ostetuin valmisruoka-ateria*.
- Maksalaatikon resepti on säilynyt muuttumattomana vuodesta 1957 asti, ja alkuperäisen reseptin takana oli Saarioisilla työskennellyt talousopettaja Mertta Järvi (1925-2019).
- Perinteisen maksalaatikon ainesosat ovat rasvaton maito, riisi, kotimainen sian-, broilerin- ja naudanmaksa, rypsiöljy, siirappi, suola, rusina, voi, sipuli ja mausteet (mm. valkopippuri).
- Saarioisten maksalaatikot valmistetaan Kangasalla, Sahalahden tehtaalla.
- Saarioisten Perinteinen maksalaatikko sisältää keskimäärin 21 rusinaa.
*) Lähde: Nielsen Homescan valmisruoan valmiit ateriat, 52 viikkoa arvossa päättyen 31.8.2019
Maksalaatikkovaalit 2019: Kenen joukoissa herkuttelet?
Lisätietoja Maksalaatikkokyselystä:
Saarioisten toteuttama Maksalaatikkokysely kartoitti suomalaisten maksalaatikon syöntitapoja ja -tottumuksia. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä CINT:in paneelissa syyskuussa 2019. Tutkimukseen osallistui 1 016 iältään 18–75-vuotiasta vastaajaa ympäri Suomen. Otos on edustava vastaajajoukon sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.
Lisätietoja:
Tia Yrjölä, johtaja, kuluttajakokemus, Saarioinen Oy, puh. 050 593 2168
Saarioinen lyhyesti
Saarioinen on tehnyt suomalaisten lempiruoat jo 60 vuoden ajan. Saarioinen on suomalainen perheyritys ja johtava valmisruokatalo n. 260 miljoonan euron liikevaihdolla. Olemme kotoisin Kangasalan Sahalahdelta, Saarioisten Kartanosta. Lisäksi Saarioisten herkullista ruokaa tehdään Valkeakoskella ja Huittisissa sekä Viron Raplassa yhteensä noin 1 300 saarioislaisen voimin. Saarioinen vaalii perinteitä ja kehittää samalla jatkuvasti uutta yhdessä suomalaisten kanssa. Äitien tekemää ruokaa vuodesta 1957 - www.saarioinen.fi
