Syömisestä ja ruokavalinnoista koetaan syyllisyyttä
Ehdottomuus, kieltäytyminen ja välttelydieetit leimaavat syömiskeskustelua. Suomalaisten suhtautumista ruokaan ja yleisiä uskomuksia selvitettiin Saarioisen järjestämässä ”Mihin katosi syömisen ilo?” -seminaarissa. Suomen suurimpana valmisruokatalona Saarioisella on mahdollisuus vaikuttaa laajalti suomalaisten ravitsemukseen.
– Ehdottomuus, kieltäytyminen ja välttelydieetit leimaavat julkisuudessa ja verkossa käytävää keskustelua syömisestä. Helpot ja mustavalkoiset suositukset myyvät tällä hetkellä paremmin kuin sallivampi suhtautuminen ruokaan. Tiukka suhtautuminen syömiseen, ruoanlaittoon ja arkeen aiheuttaa monille syyllisyydentunteita, sanoo tilaisuudessa puhunut Saarioisten ravitsemusasiantuntija, laillistettu ravitsemusterapeutti Mirva Lampinen.
Tilaisuudessa ravitsemusasiantuntijat pureutuivat syömisen aiheuttamiin syyllisyydentunteisiin. Syyllisyyden tunteet syntyvät, kun koemme rikkoneemme omia tai yhteisiä arvojamme. Monet tavoittelevat arjessa täydellisyyttä, mutta aika ei tunnu riittävän kaikkeen tavoittelemisen arvoisena pidettyyn. Niin koti, kroppa kuin ruokavaliokin pitäisi olla jatkuvasti tiptop-kunnossa.
– Syömiseen liittyy valtavasti uskomuksia, joiden avulla ihmiset pyrkivät välttelemään syyllisyyden tunteita. Uskomukset liittyvät usein esimerkiksi tiettyjen ruoka-aineiden välttelyyn ja kieltäytymiseen. Niiden avulla haetaan myös hallinnan tunnetta omaan elämään. Parhaiten syyllisyyden tunteisiin auttaa kuitenkin oman epätäydellisyyden hyväksyminen ja salliva syöminen. Syömisessä ei tarvitse kieltäytyä mistään, mutta samaan aikaan ei tarvitse sallia itselleen kaikkea, sanoo tilaisuudessa puhunut psykologi Annamari Heikkilä.
– Mustavalkoinen suhtautuminen ruokaan on nyt suosittua ehkä sen takia, että se tarjoaa helppoja ratkaisuja. Hyvä esimerkki tästä on monien intohimoinen suhtautuminen lisäaineisiin ja niiden välttely. Viralliset ravitsemussuositukset eivät tarjoa samanlaisia yksinkertaisia vastauksia, vaan enemmän haastavat ajattelemaan ja toimivat valintojen tukena. Tiukkoja välttelydieettejä on usein hankala noudattaa pitkään, niiden sijaan kannattaa miettiä, mitä pysyviä muutoksia olisi mahdollista tehdä omaan arkeen ja syömiseen, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa.
Mahdollisuus vaikuttaa suomalaisten ravitsemukseen
Elintarviketeollisuudella on merkittävä rooli suomalaisten ravitsemuksessa, koska suomalaiset syövät yhä kodin ulkopuolella ja ruokaa ostetaan myös kotiin valmiina. Kuluttajat etsivät arkeensa helpotusta: suomalaisista noin 1,8 miljoonaa syö valmisruokia viikoittain. Vain 6 prosenttia suomalaisista ei käytä niitä ollenkaan.
– Myös valmisruoka näyttäytyy ruokakeskustelussa helposti yhtenä suurena massana. Meillä on kuitenkin erittäin laaja valikoima kaikkiin syömisen eri hetkiin. Suomen suurimpana toimijana meillä on tilaisuus vaikuttaa suomalaisten ravitsemukseen laajalti. Esimerkiksi maksalaatikkomme on yksi Suomen myydyimmistä valmisruoista, joten sen suolapitoisuudella on aidosti merkitystä: onko se esimerkiksi 1,1 % vai 0,8 %, kuten meillä on, Lampinen sanoo.
– Anette Palssan videohaastattelu
– Mirva Lampisen videohaastattelu
– Annamari Heikkilän videohaastattelu
Lisätietoja:
Mirva Lampinen, ravitsemusasiantuntija, Saarioinen Oy, puh. 040 764 8230, mirva.lampinen@saarioinen.fi
Saarioinen lyhyesti
Kotimainen perheyritys Saarioinen on helpottanut suomalaisten arkea ja luonut merkittäviä makumuistoja jo 60 vuoden ajan. Tänä päivänä olemme yksi Suomen johtavista ruokataloista 282,3 miljoonan euron liikevaihdolla (2014).
Kangasalan Sahalahdella sijaitsevan Saarioisten kartanon ympärille on kasvanut moderni ruokatalo. Kangasalan lisäksi hyvää ruokaa valmistuu Valkeakoskella ja Huittisissa sekä Viron Raplassa yhteensä noin 1340 saarioislaisen voimin. Yhdessä valmistamme puhtaista raaka-aineista suomalaisten lempiruokia – sekä klassikoita että tulevia uusia suosikkeja.
