Dramaattinen kaksintaistelu ratkaisee myös sijoitusmarkkinoiden loppuvuoden
Yhdysvaltain presidentinvaalien kampanja kerää kierroksia. Kolmas ja viimeinen vaaliväittely nähdään 19. lokakuuta Las Vegasissa. Vaalikeskusteluissa talousasiat ovat jääneet taka-alalle, koska ehdokkaat ovat keskittyneet penkomaan vastustajansa menneisyydestä kyseenalaisia kommentteja tai muuta hämärää. Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan Clintonin etumatka on kasvanut ja näillä näkymin vaaleista ei odoteta tulevan tiukkaa viime hetken jännitysnäytelmää.
Näin ei kuitenkaan aina ole ollut. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon vuoden 1800 presidentinvaalit, milloin tuleva presidentti Thomas Jefferson sai saman määrän valitsijamiesääniä kuin vastaehdokkaansa Aaron Burr. Tilanteen ratkaisijaksi nousi vaikutusvaltainen Washingtonin sisäpiiriläinen Alexander Hamilton, joka sai lopulta edustajainhuoneen mielipiteen käännettyä Jeffersonin kannalle.
Herra Burr koki kuitenkin ulkopuolisen puuttumisen kunnianloukkauksena ja kuten siihen aikaan oli tapana, ristiriitatilanteet hoidettiin kaksintaistelussa. Koska New Yorkin osavaltio oli kieltänyt kaksintaistelut, asia siirrettiin hoidettavaksi naapuriosavaltio New Jerseyn puolelle. Soutuvene vei osapuolet Manhattanilta joen toiselle puolelle, missä Burr ampui Yhdysvaltain ensimmäisen valtiovarainministerin Hamiltonin kuoliaaksi. Aseena toimineet Wogdon-pistoolit säilyivät ja ovat edelleen nähtävillä investointipankki J.P. Morganin pääkonttorin ala-aulassa New Yorkissa.
Tätä nykyä vastaavanlaista episodia ei nähdä New Jerseynkään puolella. Kiista presidentinvaalien kulisseissa käy kuitenkin tulikuumana ja erityisesti republikaanipuolueen sisäinen jakautuminen on todella historiallinen muutos poliittisesti kentässä. Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen puhemies Paul Ryan ei esimerkiksi ole enää Donald Trumpin kampanjan tukijoita, vaan republikaanipuolueen johto näyttää selvästi jo kääntäneen huomion Trumpin valinnasta kongressiedustajien henkilökohtaisiin kampanjoihin. Tämä osaltaan lisää epävarmuutta Trumpin ja puolueen tulevaisuudesta, mutta toisaalta vähentää epävarmuutta liittyen tulevan presidentin valintaan.
Vaaleihin liittyvä epävarmuus on sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta huonoin asia. Kaksi toisistaan poikkeavaa vaaliohjelmaa, poikkeavat lakihankkeet, verolinjaukset ja talouspolitiikka luovat yrityksille tilanteen, jossa tulevaisuuden suunnittelussa joudutaan tarkastelemaan kahta hyvin erilaista skenaariota. Meneillään olevassa vaalikamppailussa erityisesti terveydenhuolto-, energia- ja finanssisektori ovat esimerkkejä toimialoista, joiden tulevaisuus näyttää erilaiselta riippuen siitä kumpi ehdokkaista valitaan presidentiksi.
Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta on hyvin poikkeuksellista, että osakemarkkinoiden volatiliteetti on pysynyt näinkin matalana vaalien alla. Osasyy tähän löytyy varmasti uskosta sen suhteen, että Clintonin etumatka mielipidemittauksissa kasvaa.
Trumpin valinta presidentiksi olisi näin ollen suuri yllätys ja johtaisi hyvin voimakkaisiin liikkeisiin sijoitusmarkkinoilla. Kehittyvien markkinoiden valuutat heikentyisivät voimakkaasti protektionismin nousun myötä. Pahiten tästä kärsisivät erityisesti Kiina ja Meksiko, joilla on merkittävä rooli Yhdysvaltain tavaratuonnissa.
Yhdysvaltain dollarin ja korkojen osalta ennustaminen on vaikeampaa kuin osakemarkkinoiden. On mahdollista, että dollari jopa vahvistuisi Trumpin valinnan myötä. Osittain tämä johtuu siitä, että sijoittajat kaipaavat likvidiä turvasatamavaluuttaa epävarmoina aikoina. Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajan Janet Yellenin virkakausi myös todennäköisesti päättyisi pian Trumpin valinnan jälkeen, mikä nostaisi odotuksia rahapolitiikan kiristämiseksi. Trump on muun muassa kritisoinut keskuspankkia liiallisesta elvytyksestä ja löysästä rahapolitiikasta.
Skandaalit ja loanheitto jatkuvat kunnes lopullinen päätös tehdään tiistaina 8. marraskuuta. Markkinat alkavat jo tuudittautua Clintonin voittoon, mutta kuten Brexit-äänestys ja vuoden 2000 USA:n presidentivaalit markkinoille ja maailmalle opetti: mikään ei ole varmaa – ennen kuin viimeinenkin ääni on laskettu. Ja tarkistettu.
Kirjoittaja: Petteri Vaarnanen, Säästöpankkien Varainhoidon johtaja
