Euroalueen suhdanne jäähtymässä?

Kuluvan vuoden odotukset osoittautumassa liian koviksi

Euroopan taloudessa vuoteen 2018 lähdettiin kovin odotuksin. Viime vuoden jälkipuoliskolla EU-komissio ja Euroopan keskuspankki, sekä kansainväliset talousorganisaatiot kuten IMF ja OECD, muuttivat näkemystään euroalueen talouskehityksestä aiempaa positiivisemmaksi. Alkuvuonna makrotalouden tunnusluvut ovat kuitenkin jääneet systemaattisesti odotuksia heikommiksi. Konkreettisimmin tämä näkyy Citigroupin ns. talouden yllätysindeksissä, joka euroalueen osalta on viime kuukausina suorastaan sukeltanut.

Kolme johtopäätöstä:

1. Kasvuhuippu takana, mutta uudella taantumalla ei vielä kannata spekuloida. Pelkästään toteutuneiden talouslukujen jääminen odotuksia heikommiksi ei tarkoita, että talouden tila olisi huono tai että se olisi dramaattisesti heikkenemässä. Yllätysindeksin lisäksi kuitenkin useat keskeiset talouden aktiviteettia kuvaavat indikaattorit - kuten EU-komission sentimentti-indeksi, teollisuuden ostopäällikköindeksit (PMI) sekä OECD:n euroalueen ennakoiva suhdannekuvaaja – ovat viime kuukausina kääntyneet laskuun.



Syyt kasvunäkymän heikkenemiseen lienevät eurotalouksien sisäiset rajoitteet sekä vahvistuneen euron vaikutukset vientiin. On hyvä muistaa, että viime aikojen yli 2,5 prosentin kasvuvauhti on merkittävästi euroalueen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia (max. 1,5 %) rivakampaa. Nyt näyttää, että kasvuhuippu on jäämässä taakse ja kasvu hidastuu odotettua nopeammin kohti kasvupotentiaalin mukaista perusuraa.


2. Suomessa kasvu entistä enemmän kotimarkkinoiden varassa – kasvuennusteita tuskin enää nostetaan. Euroalueen kasvun hidastuminen merkitsee, että Suomen talouden saama vetoapu vientimarkkinoilta ei ole aivan odotetun vahvaa. Kasvun painopiste siirtyy entistä selväpiirteisemmin kotimarkkinoille. Suomen taloudella on vielä jonkin aikaa kykyä kasvaa pitkän aikavälin kasvupotentiaalia (n. 1,0-1,5%) ripeämmin mutta kasvun rajat saattavat tulla odotettua nopeammin vastaan. Viimeisen vuoden ajan talousennustajat ovat tendenssimäisesti voineet nostaa Suomen kasvuennusteitaan – tämä trendi näyttäisi olevan päättymässä.



3. EKP:n on näissä oloissa hyvin vaikea kiristää rahapolitiikkaa – ultra-matalien korkojen aika voi jatkua selvästi odotettua pidempään. Ilman kasvun hidastumistakin mahdollisuudet koronnostoihin ovat lähitulevaisuudessa jokseenkin olemattomat. Inflaatio on hyvin hidasta eikä käännettä ole näköpiirissä. Lisäksi valtiontalouksien tasapainotus sekä euromaiden rakenneuuditukset ovat inflaatiota hillitseviä tekijöitä, samoin vahvistunut euro. Aiemmin olemme arvioineet, että ensimmäiset koronnostot voisivat tulla ajankohtaisiksi aikaisintaan vuoden 2019 jälkipuoliskolla, mikäli suhdannekuva säilyy suotuisana. Nyt suhdannekuvaan on tullut merkittävää epävarmuutta eikä koronnostoihin nykyisessä noususuhdanteessa ehkä päästä lainkaan.