Ilmassa suuren kulutusjuhlan tuntua? Näin saat rahasi riittämään ja poikimaan korona-ajan jälkeen

Report this content

Mitä ihmisten pitäisi oppia korona-ajasta? Joustoa ja ennakointia. Tulojen ja menojen tasapainoa. Koronaa voi seurata kulutuspiikki, kun ihmisille on jäänyt rahaa säästöön ennätyksellisiä määriä. Mutta miten koronasäästöjä kannattaisi käyttää? Näin pidät jäitä hatussa ja taloudellisen hyvinvoinnin mielessä korona-ajan jälkeenkin.

Vaikka vuosi 2020 oli isossa kuvassa huono, Suomi pärjäsi paremmin kuin pelättiin. Suomen kotitalouksilla meni hyvin ja säästäminen yleistyi.

”Koko kansantalouden tasolla kotitalouksille jäi vuonna 2020 säästöön 6 miljardia enemmän kuin edellisvuonna. Tämä on enemmän kuin koskaan,” kuvailee Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

Koronan jälkeen talous piristyy sitä mukaa, kun kotitaloudet alkavat taas kuluttaa rahojaan myös palveluihin kuten ravintoloihin, tapahtumiin ja matkoihin. 

”Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse yli-kuluttaa sen takia, että Suomen taloudessa menisi hyvin,” Säästöpankkiryhmän henkilöasiakasliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Markus Lauri muistuttaa. 

Tässä tilanteessa onkin hyvä pohtia omaa kulutustaan.

”Kannattaa miettiä, millainen kuluttaminen lisää omaa hyvinvointia ja mitä asioita haluaa itse kulutuksellaan edistää. Millainen kuluttaminen tekee minut onnelliseksi? Myös kuluttamisella voi vaikuttaa”, Mikkonen muistuttaa.

Oppia korona-aika kaikki: tulot ja menot tasapainoon ja suunnitelmallisuus kunniaan!

Säästämisbarometrin mukaan korona sai osan ihmisistä suunnittelemaan omaa talouttaan aiempaa enemmän (27%). Markus Laurin mukaan tämä on oppi, joka on hyvä kantaa mukana jatkossakin.

”Jos varoja on kertynyt, sinulle on kertynyt taloudellista turvaa. Nyt voi sitten kuluttaa huolettomammin, kun vaan suhteuttaa sen oikein. Kertyneitä säästöjä voi ihan hyvin käyttää myös kulutukseen. Olennaista on se, että tiedät, kuinka paljon sinulle tulee ja kuinka paljon sinulta menee”, Lauri tiivistää.

Tähtää maratoniin, ei sprinttiin 

Oman talouden pitkäjänteinen suunnittelu on yksi taloudellisen hyvinvoinnin avaimista. 

Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen on yleensä tuottavin – ja stressittömin – vaihtoehto omaan vaurastumiseen tai puskurirahaston kerryttämiseen. 

”Vaurastuminen on pitkän aikavälin maratonjuoksu, ei sprintti”, Lauri muistuttaa. 

Toinen tärkeä neuvo oman taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi on ennakointi.

”Kaikki kriisit eivät aina ole koronan tapaan yhteiskunnallisia, vaan myös henkilökohtaiset kriisit kuten avioero voivat lamauttaa oman talouden. Kriisejä varten on hyvä olla olemassa puskurirahasto”, Lauri toteaa.

Ennakointi kannattaa aloittaa tekemällä oman talouden analyysi ja suunnitelma. Säästöpankissa tämä onnistuu osallistumalla esimerkiksi Oman talouden tuokioon niin etänä kuin kasvokkain. 

”Mitä oikeasti haluat elämältäsi pitkällä aikavälillä? Kyky ja halu kuluttaa tai varautuminen tulevaisuuteen pitäisi pohjata sen varaan, että sinulla on hyvä käsitys tilanteestasi ja pitkäjänteinen suunnitelma. Siihen kannattaa hankkia keskustelukaveri pankista”, Lauri kehottaa. 

Pankin kanssa kannattaa olla liikenteessä myös silloin, kun oma taloustilanne vaatii joustoa. Korona-aikana on huomattu, että tiukoissa tilanteissa asiakkaat arvostavat pankeiltaan saamaansa joustoa esimerkiksi asuntolainojen kanssa.

”Toivon, että korona-ajasta jäisi ihmisille sellainen tunne, että oman pankin puoleen voi kääntyä aina, kun tukea tarvitsee”, Lauri toteaa.

Summaus: Miten taloudesta voi pitää huolta koronan jälkeen?

  1. Ymmärrä tulot ja menot sekä varallisuutesi, ja pidät velat maltillisena. Siten voit varautua pahan päivän varalle ja kuluttaa oikein suhteutettuna talouteesi – eivätkä pienet sadepilvetkään haittaa. 
  2. Muista, että tähtäimesi on maraton, ei sprintti. Tee yhdessä pankin kanssa oma pitkäjänteinen talouden suunnitelmasi, ja saat kasvatettua puskuria mahdollisia kriisejä varten. 
  3. On järkevämpi säästää ja sitten vasta kuluttaa. Jos tuloihin tulee muutoksia ja sinulla on paljon kuukausittaisia kuluja, kulut pyörivät, vaikka tulot tippuisivat. Asuntolainan voi neuvotella, mutta osamaksuja välttämättä ei. Palvelut kuten Netflix-tilauksen pystyy pistämään poikki, mutta ”Osta nyt ja maksa pikkuhiljaa”-päätöksiä et pääse karkuun. 
  4. Älä lankea ”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tarjouksiin. Jos ostat tuotteen, mieti, kannattaako maksaa 20 euroa kuussa ja maksaa sitä mahdollisesti vielä kolmen vuoden päästä, kun haluatkin vaihtaa jo tuotteen uuteen. Olet kiinni maksuissa, vaikka itse tuote tuntuisikin jo vanhalta. 
  5. Ennakoi, älä panikoi! Jos oma talouden tilanne näyttää hankalalta koronan jälkeen, neuvottele pankin kanssa joustoa tilanteeseesi, kuten asuntolainaan.
 

Lisätiedot:

Henna Mikkonen
Pääekonomisti, Säästöpankkiryhmä
henna.mikkonen@saastopankki.fi, 040 564 7918

Markus Lauri
Henkilöasiakasliiketoiminnan liiketoimintajohtaja, Säästöpankkiryhmä
markus.lauri@saastopankki.fi, 0400 296 123

 

Säästöpankkiryhmä edistää yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.

Avainsanat:

Tilaa

Multimedia

Multimedia