Kallis rahastosäästäminen

Olen seurannut viime aikoina erilaisissa medioissa olevaa keskustelua rahastoista ja niiden kulurakenteista. Lähes poikkeuksetta kirjoituksissa tuodaan esille aktiivisten rahastojen kalleus ja se, miten tulisi sijoittaa vain passiivisiin indeksirahastoihin. Mistään en löytänyt yhtään mainintaa siitä, mitä hyötyjä aktiivisissa rahastoissa on ja mistä niiden kulut muodostuvat.

Esille ei myöskään tuoda sitä, miten passiivinen indeksisijoittaminen vaatii itseasiassa aktiivisia sijoituspäätöksiä itse sijoittajalta esimerkiksi sijoitettavan varallisuuden allokoinnista eri indekseihin, jotta se edustaisi sijoittajan riskinsietokykyä ja tuottotavoitteita.

Internetissä sijoittamiseen liittyvillä keskustelupalstoilla törmää usein aloittelevan sijoittajan esittämään kysymykseen siitä, miten jokin summa kannattaa sijoittaa. Pääsääntöisesti vastaajat ehdottavat joko suoria osakesijoituksia tai passiivisia indeksirahastoja. Vastauksissa vielä usein korostetaan, että aktiivisesti hoidetut rahastot ovat niin kalliita, ettei niihin kannata rahojaan laittaa. Omasta mielestäni kysymys on jo lähtökohtaisesti sellainen, johon ei suoraa vastausta voi antaa saamatta lisätietoja sijoittajasta.

Ehdotusta ei voi perustaa omiin mieltymyksiin, tiettyjen tuotteiden kuluihin tai niihin liittyviin yleistyksiin. Suosittelisin kysyjää vertailemaan aktiivisesti hoidettuja rahastoja, josta varmasti löytyisi sopiva vaihtoehto kysyjälle, mikäli ei itse halua tehdä tarkempia päätöksiä sijoitettavan summan allokointiin. Tällöin esimerkiksi osake- ja korkomarkkinoihin sijoittavista yhdistelmärahastoista löytyy lähes poikkeuksetta hyviä sijoituskohteita. Rahastosijoitusta tulisikin ajatella enemmän palvelutuotteena sijoittajille, joilla ei ole syystä tai toisesta halua hoitaa itse sijoitettavia varoja.

Mistä rahastojen kulut muodostuvat?

Rahastosijoittamisen kulut voidaan jakaa kahteen osaan; suoraan sijoittajalta perittäviin kuluihin ja rahastosta maksettaviin kuluihin. Sijoittajalta suoraan perittäviä kuluja ovat merkintä- ja lunastuspalkkiot. Näiden suuruus riippuu yleensä siitä, onko kyseessä korko-, osake- vai yhdistelmärahasto. Kulu on prosentuaalinen ja vaihtelee 0%-5% välillä. Kulu luonnollisesti pienentää sijoittajan lopullista tuottoa, mutta näiden kulujen merkitys pienenee pidemmällä aikavälillä, koska kyseessä on kertaluonteinen kulu.

Rahaston toiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseksi rahastot perivät hallinnointipalkkiota, joka on tietty ennalta ilmoitettu prosentuaalinen kulu. Toisin sanoen hallinnointipalkkio on kulu siitä palvelusta, jonka sijoittaja ostaa rahastoyhtiöltä. Rahastosijoituksen sisältämiä palveluita ovat muun muassa ammattimainen varainhoito, raportointi, arvonlaskenta ja rahasto-osuusrekisterin ylläpito. Tässäkin kulut riippuvat siitä, onko kyseessä korko-, osake- vai yhdistelmärahasto. Suomen Sijoitustutkimuksen julkaiseman kesäkuun rahastoraportin mukaan rahastojen hallinnointipalkkiot vaihtelevat 0%-3,25%:n välillä. Hallinnointipalkkio on aina huomioitu rahaston päivittäisessä arvossa. Hallinnointipalkkion lisäksi jotkut rahastot perivät tuottosidonnaista palkkiota, jolloin rahaston hoidosta peritään ylimääräinen palkkio, mikäli se suoriutuu sijoitustoiminnassa vertailuindeksiä paremmin

Rahastojen kuluja verrattaessa tulisi aina verrata rahastojen juoksevia kuluja. Juokseviin kuluihin sisältyvät rahaston kokonaiskulut vuositasolla pois lukien kaupankäyntikulut sekä tuottosidonnaiset palkkiot. Yleisesti Suomessa hallinnointipalkkio ja juoksevat kulut ovat hyvin lähellä toisiaan.

Asiantuntevaa ja asiakkaan tarpeisiin perustuvaa palvelua

Tein pienen vertailun Suomen Sijoitustutkimuksen kesäkuun rahastoraportin perusteella yhdeksän suurimman rahastoyhtiön yhdistelmärahastojen pitkän aikavälin tuotoista, riskeistä, kuluista sekä Morningstar-tähtiluokituksista. Vertailussa oli mukana 46 rahastoa, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus Suomessa on yli 90%. Tulosten perusteella sijoittajille löytyy hyviä, vaivattomia sijoituskohteita maltillisilla kulurakenteilla ottaen huomioon sijoittajan saaman palvelun. Keskimääräiset juoksevat kulut rahastoissa oli 1,42% ja viimeisen viiden vuoden keskimääräinen vuosituotto kulujen jälkeen 7,4%, osakepainon ollessa noin 50%. Morningstar antaa rahastoille tähtiluokituksen perustuen niiden pitkän aikavälin tuottoihin, riskeihin sekä rahastojen voimassa oleviin palkkioihin. Neljännes vertailun rahastoista sai Morningstarilta viisi tähteä, 40% sai neljä tähteä ja vain yksi rahasto sai alle kolme tähteä.

Kulujen merkitystä sijoittamisessa ei tule väheksyä, mutta ei myöskään ylikorostaa. Kuten missä tahansa palvelutuotteessa, tulee myös sijoittajan varmistaa mistä aktiivisesta rahastosta hän saa vastinetta rahoilleen, eli itselleen huoletonta ja menestyksekästä varojen hoitoa. Toivottavasti tätä palvelua sijoittajat osaavat jatkossakin arvostaa.

Markku Ansamaa
sijoituspäällikkö
Liedon Säästöpankki

Blogiteksti on julkaistu aiemmin Liedon Säästöpankin Kaukaa viisas -blogissa