Mikä ihmeen inflaatio?

Inflaatio on ollut viime aikoina paljon otsikoissa. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä mitä inflaatio tarkoittaa ja miten se vaikuttaa vaikkapa arkeen. Säästöpankkiryhmä avaa tässä kirjoituksessa tarkemmin niin käsitettä inflaatio kuin sen merkitystä suomalaisten elämään. 

Mitä inflaatio tarkoittaa? Suomalaisista tähän kysymykseen osasi vastata oikein noin 64 %, kun asiaa kysyttiin oikeusministeriön teettämässä tutkimuksessa keväällä 2023. Joka kolmas suomalaisista ei siis tiedä, mitä inflaatio tarkoittaa. Huomion arvoista vastauksissa on myös sukupuolten väliset erot, sillä vain 53 % naisista tiesi vastauksen, kun miesten kohdalla osuus oli 77 %.   

Inflaatio puhuttaa, mutta mikä se inflaatio oikein onkaan? Inflaatio tarkoittaa rahan arvon heikkenemistä, käytännössä siis hintojen nousua ja ostovoiman heikkenemistä. Monet säästävät tilille, mutta korkea inflaatio nakertaa säästöjen ostovoimaa. Tilille säästäminen ei olekaan kannattavaa, sillä inflaation ollessa tuottoa korkeampaa, kuten tällä hetkellä on, säästöjen arvo laskee. Mitä pidempi säästöaika on, sitä enemmän säästöjen ostovoima heikkenee.  

Inflaatio kuuluu terveeseen talouteen 

Kulutus on se talouden osa-alue, jossa hintojen nousun huomaa herkimmin. Viime vuosien kohonneet kuluttajahinnat tuntuvat kotitalouksien kukkaroissa, koska palkankorotukset eivät pysy perässä. Ja vaikka palkankorotuksia saisikin, ovat ne harvemmin yhtä korkeita kuin tämänhetkinen inflaation taso. Inflaation tavoitetaso terveessä taloudessa on 2 % luokkaa, joka sekin monesti ylittää esimerkiksi indeksikorotukset palkoissa. 

Elimme reilusti yli 10 vuotta matalien, jopa miinusmerkkisten korkojen aikaa, jolloin inflaatiota ei ollut. Korona-pandemia yllätti maailman, mikä käynnisti inflaation nousun. Toimitusketjujen vaikeudet antoivat inflaatiolle lisäpontta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti massiiviseen energiakriisiin, joka kiihdytti inflaation 8,9 % tasolle.  

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkosen mukaan inflaatio on vihdoin kuitenkin laskussa. ”Iso kuva on se, että inflaatio on maltillistunut selvästi. Yleinen odotus myös on, että inflaatio jatkaa maltillistumistaan seuraavan puolen vuoden aikanakin”, Mikkonen summaa Säästöpankin Markkinaluotain-sijoituskatsauksessa. ”Inflaatioon kannattaa kyllä nyt kiinnittää poikkeuksellisen paljon huomiota. Väittäisin, että se on tällä hetkellä talouden tärkein mittari, jos mietitään sijoitusmarkkinoiden ja talouden kehitystä tästä puoli vuotta eteenpäin”, Mikkonen lisää. 

Miten sitten kannattaa säästää? 

Tilisäästäminen ei kannata, sillä niin sanotun normaalin taloustilanteenkin inflaatio syö koron sekä sen lisäksi myös monesti pääomaa. Määräaikaistalletuksille saa perustilejä parempaa korkoa ja se onkin hyvä kohde lyhyen tähtäimen säästämiseen. Säästäminen rahastoihin tai osakkeisiin on, erityisesti pitkällä aikavälillä, usein tuottoisampaa.  

Esimerkki: Viimeisen kahden vuoden aikana 1000 euron talletus on menettänyt ostovoimaansa noin 110 eurolla. Korkean inflaation vuoksi tämä säästöjen ostovoiman väheneminen on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Mutta normaalioloissakin (oletus: inflaatio 2 %, talletuskorko 1 %) inflaatio heikentää 1000 euron ostovoimaa noin 20 eurolla parissa vuodessa. Pidempään säästäessä, esimerkiksi 10 vuoden ajalla, inflaation ollessa nykyisellä tasolla, heikkenee säästetyn 1000 euron arvo jopa sadoilla euroilla. Jos sama 1000 euroa säästetään rahastoihin, on nimellinen tuotto-odotus normaalin inflaation tilanteessa seuraavanlainen: 

• Korkorahastojen nimellinen tuotto-odotus (nimellinen tarkoittaa sitä, että inflaatiota ei ole huomioitu), on 2–5 % vuodessa ja vaatii vähäisempää riskinottokykyä. 

• Yhdistelmärahastojen nimellinen tuotto-odotus on korkorahastoja suurempi, 5–7 % vuodessa, mutta vaatii kohtalaista riskinottokykyä. 

• Osakerahastojen nimellinen tuotto-odotus on sekä korko- että yhdistelmärahastoja suurempi, 8–9 % vuodessa ja vaatii hyvää riskinottokykyä. 

Sijoituksissa on hyvä muistaa myös korkoa korolle -ilmiö, jolloin pääoman tuotot kasvavat korkoa alkuperäisen pääoman lisäksi.  

Nousevien korkojen tilanteessa korkosijoituksista, kuten korkorahastoista, saa nyt pitkästä aikaa tuottoa. Korkosijoitukset toimivat myös salkkuvakuutuksena, eli tasapainottavat säästäjän tai sijoittajan salkkua. Moni suomalainen omistaakin jopa huomaamattaan erilaisia korkoinstrumentteja, kuten lyhyen korkojen rahastoja, yrityslainoja ja valtionlainoja, yhdistelmärahastojen muodossa. 

Osakesijoittaminen on sekin oikein hyvä tapa sijoittaa, mutta se vaatii perehtyneisyyttä. Mikäli riskinottokyky on korkeammasta päästä, voi osakesijoittamisen hyödyistä päästä nauttimaan osakerahastoihin sijoittamalla. Erityisesti sijoitushorisontin ollessa vuosia tai jopa kymmeniä vuosia, voi parhaat tulokset saada osakerahastoista. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Henna Mikkonen

Pääekonomisti

040 564 7918, henna.mikkonen@saastopankki.fi

Emma Raunio

Viestintäpäällikkö

050 520 3564, emma.raunio@saastopankki.fi

Lue lisää aiheesta Henna Mikkosen blogista.

Säästöpankkiryhmä on edistänyt yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia jo 200 vuoden ajan. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.