Näin Suomi säästää -tutkimus: usko omaan talouteen vahvistunut

Kuudetta kertaa toteutettu Näin Suomi säästää -tutkimus osoittaa, että valtaosa kuluttajista uskoo oman taloutensa kehittyvän positiiviseen suuntaan tai pysyvän ennallaan. Neljännes uskoo oman taloutensa heikkenevän tulevan vuoden aikana.

Säästöpankkiryhmän tekemän Näin Suomi säästää -tutkimuksen mukaan kuluttajien uskossa oman talouden näkymiin on kuluneen vuoden aikana tapahtunut selvä muutos parempaan. Erityisesti etelä- ja itäsuomalaiset uskoivat oman taloutensa parantuvan. Koko maan osalta lähes kolmannes tutkimukseen osallistuneista uskoo oman taloutensa paranevan vuoden sisällä. Viime vuonna näin uskoi vain joka neljäs.

- Vaikka talousuutiset ovat synkkiä, monella menee myös ihan kivasti, sanoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Katja Änkilä Säästöpankkiryhmästä.

Säästöpankkiryhmä teki Näin Suomi säästää -tutkimuksen nyt kuudetta kertaa. Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa ja siihen osallistui yli 3000 yli 14-vuotiasta suomalaista.

Ylivoimainen enemmistö (84 %) vastaajista, sanoo, että heillä jää edes jonkin verran rahaa säästöön. Säästäjien osuus on lisääntynyt selvästi viime vuoteen verrattuna. Silloin säästäjiä oli vain 70 %. Myös into säästää nykyistä enemmän on lisääntynyt viimevuotiseen verrattuna. Nyt yli kolmannes vastaajista (35,5 %) aikoo lisätä säästämistään vuoden sisällä. Nousua viimevuotiseen on 6,5 prosenttiyksikköä.

- Eniten säästämistään aikovat lisätä he, joiden arvio oman taloutensa kehityksestä on positiivisin. Sen sijaan he, joiden talous on synkempi, eivät suunnittele säästämistä, vaikka ehkä kannattaisi, Änkilä jatkaa.

Pahan päivän varalle
Suomalaiset ovat säästäjinä varsin varovaisia ja turvallisuushakuisia. Yleisiä motiiveja säästämiselle on tarve turvautua ”pahan päivän” varalle (42,2 %) ja eläkeikää varten (13,7 %). Muita syitä säästämiselle ovat mm. halu vaurastua ja toteuttaa omia haaveita.

Suosituimmat säästämistavat ovat säästötili ja rahastosijoitukset. Vapaaehtoinen eläkevakuutus löytyy 17 % ja pörssiosakkeita 15 % vastaajista.

- Säästämiskohteen turvallisuus on suomalaisille jopa tuottoa tärkeämpi tekijä. Tuottoa haetaan ja vaurastumiseen pyritään muita enemmän pääkaupunkiseudulla, Katja Änkilä kertoo.

Oman talouden suunnitteluperspektiivissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimevuotisiin tuloksiin verrattuna.

Ensin itselle, sitten lapsille
Kaikkiin ikäryhmiin kuuluvat säästävät ensisijaisesti itselleen. Iän karttuessa säästöön laitetaan rahaa myös lapsille. Eniten lapsille säästävät 35–49-vuotiaat (50 %), mutta myös 50–59-vuotiaista ja yli 70-vuotiaista reilu kolmannes (37 ja 36 %) laittaa rahaa syrjään lapsilleen. Yli sukupolven lapsenlapsille säästää lähes kolmannes yli 70-vuotiaista (30 %).

Valtaosalla on lainaa
Nuorimman vastaajaryhmän (15–24 vuotta) yleisin lainamuoto on opintolaina (61 %). Kun ikää tulee lisää, asuntolainaa ottaneiden määrä kasvaa 73 prosenttiin 35–49-vuotiailla. Vielä yli seitsemänkymppisistä asuntolainaa on lähes kolmanneksella.

- Tämä kertoo siitä, että pitkien, lähes koko elinajaksi otettujen asuntolainojen suosio on Suomessakin lisääntynyt. Yhteensä suomalaisilla kotitalouksilla on Suomen Pankin mukaan yli 90 miljardia asuntolainaa, sanoo pääkaupunkiseudulla toimivan Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen.

Faktoja
Suomalaisten säästötavat, TOP 3

1.Säästötilit: 60 %
2.Rahastosijoitukset: 46 %
3.Vapaaehtoinen eläkevakuutus: 17 %

Suosituimmat motiivit säästää, TOP 3
1.Pahan päivän varalle: 42 %
2.Vaurastuminen ja taloudellinen riippumattomuus: 16 %
3.Tarve turvautua eläkeikää varten: 14 %