Ollako vai eikö olla? – Brittien kansanäänestys voi tuoda juhannustrombin
Iso-Britannia on olemassaolonsa aikana kokenut monta merkittävää käännekohtaa. Poliittinen kenttä ja kansa ovat olleet jakautuneena valtaapitävien tahojen taistellessa keskenään. Vuosisatoja sitten tavallisella kansalaisella oli hyvin vähän vaikutusvaltaa siihen mihin suuntaan maata oltiin viemässä ja poliittiset kriisit saivat joskus hyvinkin väkivaltaisia piirteitä.
Vuonna 1660 Kaarle II palasi Lontooseen ja kuningasvalta palautettiin saarelle pitkän sisällissodan jälkeen. Kuningas oli katkera isänsä teloittaneelle lordiprotektori Oliver Cromwellille. Cromwell oli kuollut jo aikaisemmin, mutta tämä ei lannistanut kuninkaan kostonhimoa. Kaarle II kaivautti ruumiin ylös haudasta ja mestautti sen uudelleen.
Nykyään Ison-Britannian sisäpolitiikassa ei ole yhtä äärimmäisiä piirteitä ja myös kansalaiset saavat tuoda mielipiteensä esiin. Juhannusaaton aattona (torstaina 23.6) kansa kokoontuu vaaliuurnille äänestämään, jatkaako Iso-Britannia osana Euroopan unionia vai onko – ei pelkästään saarivaltiossa, vaan koko Euroopassa – uusi aikakausi alkamassa.
Kansanäänestys on merkittävä asia Ison-Britannian näkökulmasta, mutta se on myös yksi merkittävimmistä käännekohdista Euroopan unionin historiassa. Mahdollinen ero voi laukaista poliittisen kriisin, joka pahimmillaan voisi johtaa unionin hajautumiseen. Euroopan taloudelliset ja poliittiset vaikeudet ovat kasvaneet viime vuosina, mikä on johtanut eurooppalaisen integraatioprosessin vastustukseen useissa maissa. Merkittävän jäsenmaan päätös ottaa etäisyyttä unioniin juuri nyt olisi painokas viesti äänestäjille useissa maissa, joissa unionin tulevaisuus nähdään epävarmana.
Mikäli kansanäänestyksen tulos puoltaa eroa, se voi johtaa talouskasvun hetkelliseen hidastumiseen Euroopassa. Vaikutukset sijoitusmarkkinoilla voivat olla myös merkittäviä. Epävarmuus markkinoilla kasvaa joka tapauksessa, kun lähestymme juhannusaaton aaton äänestystä. Odotettavissa on, että osakemarkkinat ovat varpaillaan ja punta tulee heikentymään äänestyspäivän lähestyessä.
Pitkän aikavälin vaikutuksia on sen sijaan hyvin vaikea arvioida. Kauppasuhteet määriteltäisiin ainakin uudelta pohjalta – tämä merkitsisi pitkällistä poliittista prosessia ja vääntöä ja niiden tuloksia on hyvin vaikea ennakoida. Tutkimuslaitokset toki julkaisevat jatkuvasti arvioita siitä mitkä vaikutukset tulisivat olemaan, mutta tulokset painottuvat pitkälti sen mukaan, kuka tutkimuksen tilaa.
Iso-Britannia tulee jatkossakin olemaan merkittävä kauppakumppani Euroopan unionin jäsenmaille, eikä kenenkään intressi ole vahingoittaa näitä suhteita. Mutta tästäkin huolimatta vaikutukset mahdollisen eron jälkeen voivat olla merkittäviä, sillä ihmisten, tavaroiden ja pääoman vapaa liikkuvuus ei olisi eron jälkeen enää yhtä helppoa, kuin mitä se on unionin sisällä. Yritykset voivat nähdä suosiollisemmaksi toiminnan unionin sisällä ja varsinkin finanssialan osalta voidaan olettaa, että Lontoon rooli finanssikeskuksena pienenee, mikäli ero unionista toteutuu. Nähtäväksi jää, minkälaisen poliittisen prosessin mahdollinen ero käynnistäisi Skotlannissa, jossa unionin jäsenyyden kannatus on Englantia vahvempi.
Kansanäänestyksessä on kyse myös maahanmuutosta. Kritiikki vapaata liikkuvuutta kohtaan on kasvanut saarivaltiossa merkittävästi viime vuosina. Iso-Britannia haluaa ottaa asiassa itsenäisemmän roolin ja on jo saanut myönnytyksiä Euroopan unionin jäsenvaltioilta unionin alueelta tulevan työvoiman sosiaaliturvaan liittyen.
Juhannusaaton aamusarastus kertoo meille tänä vuonna, mihin suuntaan Eurooppa on matkalla. Mahdollisen eron toteutuessa, sillä tulee olemaan vaikutuksia myös Suomen sisäpoliittisessa kentässä. Integraatiokehityksen kannatus Suomessa riippuu pitkälti siitä, miten vahvana instituutiona Euroopan unioni nähdään. Sammakkomieheltä voikin kysyä tänä vuonna: tuleeko juhannuksena trombi?
Petteri Vaarnanen
