Onko järkee vai ei? Black Friday koukuttaa – näin vältät mokat ja pidät pääsi kylmänä alehuumassa
Älä sokaistu aleprosenteista! Black Fridayn alennusmyynnit lähestyvät, mutta kaikki mikä kiiltää ei ole kultaa. Houkutusten keskellä on syytä pitää pää kylmänä ja ostaa sitä, mikä lisää omaa hyvinvointia ja mihin on varaa. Näillä Säästöpankin vinkeillä selviät alennushuumasta.
Yhdysvalloista tutut Black Fridayn alennusmyynnit alkavat marraskuun viimeisellä viikolla. Perinteisesti kiitospäivän jälkeisenä perjantaina on amerikkalaisia houkuteltu kauppoihin suurilla alennuksilla, ja villitys on viime vuosina yleistynyt myös Suomessa jopa koko viikon kestäväksi aleriehaksi.
”Black Friday voi olla positiivinen asia. Se mahdollistaa hyviä asioita, kun löydät tarpeellisen asian hyvällä hinnalla. Ongelmia syntyy, jos ostokseen ei oikeasti olisi varaa, mutta ei haluta jättää ”ainutlaatuista” alennusta käyttämättä tai aletaan katua ostoksia jälkikäteen”, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen kommentoi.
Säästöpankin vuosittaisen Säästämisbarometrin tämän vuoden tulokset paljastavat, että 60 % suomalaisista on katunut ostoksiaan jälkikäteen. Nuoret katuvat muita useammin ostoksiaan.
”Tämä on ymmärrettävää, sillä nuorella kulutuskäyttäytyminen ja oma persoona ovat vasta muodostumassa. Nuoret voivat myös ostaa enemmän sosiaalisesta paineesta, tai kun ”kaikilla muillakin on”. Nämä samat tekijät vaikuttavat kyllä ihan kaikkien ostoskäyttäytymiseen, etenkin alennusmyynneissä, Mikkonen muistuttaa.
Syytä tarkkaavaisuuteen on, sillä korttimaksutapahtumat todistavat suomalaisten innostuvan Black Fridayn alehuumassa.
”Esimerkiksi viime vuonna korttimaksutapahtumien volyymit Black Fridayna olivat lähes 30 % korkeammat ja verkkokaupan myyntivolyymit lähes viisinkertaiset lokakuun keskivertopäivään verrattuna”, kertoo Netsin maajohtaja Suvi Ruoppa.
Tiedostatko, miksi ostat? Syy voi olla yllätys!
Ostopäätökseen vaikuttavat tutkitusti erilaiset psykologiset näkökulmat, joita ihminen ei aina tiedosta - tai halua tiedostaa. Moni esimerkiksi luulee olevansa kurinalainen kuluttaja, ja ajattelee että ”en tarvitse mitään, käyn vain katsomassa”. Ja yllätys yllätys, päätyy kantamaan kotiin yhtä sun toista.
”Eihän siinä ole mitään huonoa, kaikki me välillä ostamme hetken mielijohteesta. Mutta etenkin, jos ihmisellä on taloudenhallinnan kanssa haasteita tai taipumusta elää yli varojensa, voi olla parempi olla menemättä houkutusten äärelle. Huomioi, että houkutuksia ovat myös nettikaupat,” Mikkonen muistuttaa.
Toinen ostokäyttäytymistä ohjaava psykologinen tekijä on ihmisen laumasieluisuus.
”Tykkäämme tehdä asioita, joita muutkin tekevät. Tämä käyttäytyminen korostuu Black Fridayna, kun kaveri on löytänyt halvalla tuotteen. Menet ostamaan sen, ajatellen että sinä myös tarvitset sitä. Näissä kohdissa on tärkeää pysähtyä miettimään, onko tämä järkevä ostopäätös ja lisääkö se oikeasti hyvinvointiasi”, Mikkonen kuittaa.
Kolmas psykologinen näkökulma on katumuksen pelko. Tällöin kuluttaja ajattelee, että vastaavaa tarjousta ei tule enää ikinä – ja siksi juuri nyt on pakko ostaa.
”Esimerkiksi isot alennusprosentit tai laskurit, jotka ilmoittavat ”vain 1 tuote jäljellä”, aiheuttavat olon, että päätös on tehtävä heti. Tämä on hyvä kikka, jolla ihmiseltä otetaan harkinta-aika pois. Tässäkin tilanteessa on hyvä istua hetken alas ja miettiä, tarvitseeko tätä tuotetta oikeasti”, Mikkonen lisää.
Mieti näitä alehuumassa – etkä kadu jälkikäteen
- Tarvitsetko oikeasti tätä tuotetta? Jos maksaisit tuotteesta myös täyden hinnan, voit ilolla ottaa vastaan tarjouksen ja ostaa tuotteen. Mutta jos ostat tuotteen vain, koska se on nyt ”halpa”, et todennäköisesti tarvitse tuotetta ja pärjäät ilmankin.
- Onko sinulla oikeasti siihen varaa? Muista, että Ferrari on Ferrari myös alennettuna. Kannattaa siis pohtia, oletko vain sokaistunut alennusprosentista. Katuisitko liian kallista ostosta vähän ajan päästä?
- Lisääkö ostos hyvinvointiasi? Omien arvojen mukaan kuluttaminen lisää tutkitusti eniten omaa hyvinvointia. Jos ostos on sellainen, että se pidemmän ajan kuluessa lisää hyvinvointiasi (kuten taloudellisesti fiksu sijoitus), se voi olla hyvä ostospäätös.
- Vastuullisuus kunniaan! Suomalaiset nuoret pohtivat muita ikäryhmiä enemmän ostostensa vastuullisuutta, ja vastuullisuuden huomiointi on kansainvälisestikin kasvussa. Mieti, onko ostoksesi vastuullinen teko, josta on iloa pitkään, vai ostatko vain ostamisen ilon vuoksi?
- Onko tarjous oikeasti hyvä? Älä hämäänny isoista aleprosenteista tai ”vain 1 tuote jäljellä” -mainoksista. Joskus myyjä on voinut jopa nostaa tuotteen alkuperäistä hintaa ennen alennusmyyntejä, jotta alennus näyttäisi mahdollisimman isolta. Tee taustatyöt hyvin. Joskus liian hyvä alennus on liian hyvä ollakseen totta.
Miksi alelöydöt kannattaa maksaa luottokortilla?
Jos olet hyvän harkinnan jälkeen tehnyt ostopäätöksen, alelöydöt kannattaa maksaa luottokortilla, jos sellainen löytyy lompakosta. Luottokortilla maksava kuluttaja saa ostoksilleen parhaimman turvan sen varalta, jos jotain menee pieleen.
”Luottokortilla ostaessa saat varmuuden siitä, että jos vaikka myyjä menee konkurssiin ennen tuotteen toimittamista, saat rahasi takaisin. Pitää muistaa, että luottolaskun voi halutessaan myös maksaa heti pois. Kotimainen verkkokauppa on tutkitusti todettu turvalliseksi ostospaikaksi ja luottokortti on kaikessa verkko-ostamisessa fiksun valinta”, Visa Suomen, Ruotsin ja Baltian maajohtaja Riikka Salminen kommentoi.
Verkko-ostojen lisäksi luottokorttia on järkevää käyttää myös perinteisissä kivijalkakaupoissa, sillä luottokortin vastuullinen käyttö ei johda velkakierteeseen ja asiakas voi samalla hyödyntää muita pankin luottokortille liittämiä etuja. Esimerkiksi Säästöpankin kaikkiin luottokortteihin on liitetty maksuton ostoturvavakuutus. Lisäksi Säästöpankin Visa Gold -kortilla voi kerätä Finnairin palkintopisteitä sekä hyödyntää korttiin kuuluvaa matkavakuutusta ja maksuttomia lounge-käyntejä, joita on kaksi vuodessa.
Säästöpankkiryhmä, Visa ja Nets tekevät yhteistyötä sujuvamman maksamisen puolesta niin Black Fridaynä kuin vuoden muinakin päivinä.
Lisätietoja
Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti
henna.mikkonen@saastopankki.fi
+358 40 564 7918
Suvi Ruoppa
Maajohtaja, Suomi, Nets Group
sruop@nets.eu
+358 50 322 0387
Riikka Salminen
Visa Suomen, Ruotsin ja Baltian maajohtaja
+358 40 708 8678
salminer@visa.com
Säästöpankkiryhmä edistää yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.
Nets
Me Netsillä uskomme, että yksinkertaisemmat maksamisen ratkaisut ovat kasvun ja kehityksen perusta – niin liiketoiminnassa kuin yhteiskunnassakin. Nets-konserni auttaa yli 4000:n työntekijänsä voimin satoja rahoituslaitoksia ja satoja tuhansia liikeyrityksiä ja kauppiaita Euroopassa tekemään huomisesta hieman helpomman, tarjoamalla samalla verratonta turvallisuutta ja vakautta. Mahdollistamme helpomman huomisen – se pitää meidät liikkeessä. Lisää Netsistä: www.nets.eu. Nets on osa johtavaa eurooppalaista maksupalveluntarjoajaa Nexi Groupia. Lisää Nexi Groupista: www.nexigroup.com.
Visa Inc. (NYSE: V) on maailman johtava digitaalisen maksamisen yhtiö. Missionamme on tuoda yksilöiden, yritysten ja talouksien käyttöön innovatiivisin, luotettavin ja turvallisin maksamisen maailmanlaajuinen verkosto. Edistyksellinen ja globaali prosessointiverkostomme VisaNet tekee maksamisesta turvallista ja luotettavaa ympäri maailman, ja pystyy käsittelemään yli 65 000 tapahtumaviestiä sekunnissa. Yhtiömme päämääränä on tuottaa innovaatioita, jotka tukevat uudenlaista kaupankäyntiä millä tahansa laitteella, ja ovat siten kantava voima käteisettömän tulevaisuuden saavuttamisessa kaikille, paikasta riippumatta.
Samalla kun maailma siirtyy analogisuudesta kohti digitaalisuutta, Visa soveltaa brändiämme, tuotteitamme, ihmisiä, verkostoa sekä mittakaavaa muovatakseen tulevaisuuden kaupankäyntiä.
Lisätietoa osoitteista www.visaeurope.com, Visa Vision -blogista (vision.visaeurope.com) tai Twitteristä @VisaInEurope.
Avainsanat:
