​Raha, aika ja hyvä elämä: suomalaiset säästävät eläkepäiviä varten

Suomalaista 71 prosenttia  laittaa tällä hetkellä rahaa säästöön. Tämä ilmenee Säästöpankin tekemässä Raha, aika ja hyvä elämä -kyselyssä, johon vastasi kesällä 2015 yli 12 600 suomalaista.

Mihin säästetään?
Suosituinta oli säästäminen eläketurvaksi; siihen säästi 23 prosenttia vastaajista. Erityisen aktiivisesti eläketurvaa kartuttivat 55–65-vuotiaat. Kaksi viidesosaa vastaajista oli sitä mieltä, että jokaisen pitäisi alkaa säästää eläketurvaansa varten.

Seuraavaksi useimmin tämän hetkisen säästämisen pääkohteeksi mainittiin omistusasunto (noin 12 % vastaajista). Siihen säästivät varsinkin nuoret ja opiskelijat. Omistusasuntoa varten säästi lähes 19 prosenttia pääkaupunkiseutulaisista, Itä- ja Pohjois-Suomessa sen sijaan harvempi kuin joka kymmenes.

Joka kymmenes suomalainen säästi erityisesti ulkomaanmatkaa varten. Yhdeksän prosenttia säästi lapsillensa ja reilu kahdeksan prosenttia elämän ns. leppoistamista, kuten sapatille jääntiä varten. Remonttia tai sisustusprojektia varten säästi 7,5 prosenttia. Autoa varten säästi kolme ja vapaa-ajan asuntoa varten kaksi prosenttia suomalaisista.

Useimmat ihmiset olivat säästäneet tavoitteellisesti jo jonkin aikaa. Lähes puolet (47 %) oli säästänyt jo yli kolme vuotta, reilu viidennes 1–3 vuotta ja alle vuoden noin 30 prosenttia.

Reilu kolmasosa vastaajista uskoi siihen, että jos sijoittaa joka kuukausi sata euroa, kymmenen vuoden päästä on todennäköisesti vauras. Toisaalta 28 prosenttia oli sitä mieltä, että asuntolainan maksu olisi itselle paras tapa säästää.

Rahaa vai lisää vapaa-aikaa?
Jos saisi valita elämäänsä joko lisää vapaa-aikaa tai rahaa, lähes kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista valitsisi lisää rahaa.

Ikähaitarin molemmissa päissä (alle 31-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat) valittiin raha selvästi useammin kuin 31–65-vuotiaiden ryhmissä. Korkeakoulutetuista ja pääkaupunkiseudulla asuvista kaksi viidestä valitsisi mieluummin vapaa-ajan.

Nykyistä enemmän töitä tekisi hieman yli 40 prosenttia suomalaisista, jos se samalla tietäisi suurempaa palkkapussia. Kuudelle kymmenestä se ei olisi mahdollista elämäntilanteen vuoksi tai siksi, että he arvostivat enemmän vapaa-aikaa kuin rahaa. Lisätienestien tarpeita oli erityisesti opiskelijoiden joukossa ja 19–30-vuotiaissa: siellä jopa kuusi kymmenestä tekisi mielellään lisää töitä.

Useampi kuin kaksi viidestä suomalaisesta oli samaa mieltä väitteen kanssa, että rehellisellä työllä on Suomessa mahdotonta rikastua. Korkeakoulutetut sekä opiskelijat uskoivat tähän selvästi harvemmin.

Miten suomalainen saa rahaa säästettyä?
Suosituin tapa (36 %) oli siirtää palkkapäivänä tietty summa suoraan toiselle tilille, rahastoon tai sijoitettavaksi. 13 prosenttia suunnitteli etukäteen tulot ja menot niin, että rahaa jää säästöön. Kaikesta ylimääräisestä tinki joka kahdeksas.

Kuusitoista prosenttia ilmoitti, että tulot ovat liian pienet suhteessa pakollisiin menoihin, eivätkä he tällä hetkellä säästä. Yhdeksän prosenttia sanoi, ettei juuri suunnittele talouttaan, mutta rahaa jää silti säästöön. Lahjarahoja säästi viisi ja aiemmista sijoituksista tulleita tuottoja sijoitti edelleen vajaa neljä prosenttia. Tuhlareiksi ilmoittautui reilut kaksi prosenttia ja kotona käteistä säilytti kaksi prosenttia vastaajista.

Rahojen makuuttamista pitkään käyttötilillä piti typeränä 42 prosenttia. Korkeakoulutetuista reilusti yli puolet ja miehistä puolet oli tätä mieltä.

Joka kuudes oli sitä mieltä, että sijoittaminen on tehty tavalliselle ihmiselle liian vaikeaksi ja tylsäksi. Naisista 17 ja miehistä 11 prosenttia ei sijoittanut siihen liittyvän riskin takia.

Teksti: Teemu Salmi