Säästöpankin Säästämisbarometri 2011: Usko omaan talouteen heikentynyt ja suunnittelujänne lyhentynyt
Lähes neljännes (23 %) suomalaisista uskoo oman taloutensa heikkenevän seuraavan 12 kuukauden aikana ja melkein kolmannes (30 %) suunnittelee talouttaan heikosti, enintään kolmen kuukauden tähtäimellä. Tulokset ilmenevät Säästöpankin Säästämisbarometrista, joka toteutettiin syys-lokakuussa 2011. Luvut ovat selvästi heikentyneet viime vuodesta, jolloin vain 16 % uskoi taloutensa heikkenevän ja 25 % suunnitteli talouttaan yhtä lyhyellä aikavälillä, enintään kolmen kuukauden päähän.
– On huolestuttavaa, että tunne oman talouden hallinnasta on näin selvästi laskenut. Synkät talousuutiset ovat selvästi aiheuttaneet vastaajissa voimattomuuden tunnetta, joka heijastuu omien raha-asioiden hoitoon, arvioi Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri.
– Lisäksi yhä harvempi suomalainen ilmoittaa suunnittelevansa tai lisäävänsä säästämistä ja sijoittamista lähimmän 12 kuukauden aikana. Tänä vuonna 36 % vastaajista kertoi, ettei aio aloittaa tai lisätä säästämistään, kun luku viime vuonna oli 30 %.
Suomalaisista 23 % aikoo muuttaa tai on muuttanut säästämis- tai sijoittamiskäyttäytymistään maailmantalouden epävarman tilanteen takia. Tähän ryhmään kuuluu etenkin alle 35-vuotiaita miehiä. He aikovat joko säästää enemmän, myydä tai sijoittaa uudelleen sijoituksiaan, syventyä sijoittamiseen tai etsivät mahdollisuuksia hyödyntää alenevia kursseja. Toisaalta 77 % vastaajista ilmoittaa, ettei talouden epävarmuus vaikuta heihin mitenkään. He ovat useimmiten naisia.
– Yleisimmin mainittu peruste oli, että asia ei ole vastaajan kannalta ajankohtainen. Valtaosa säästäjistä siis säästää entiseen tapaan yleistä tilannetta arvioimatta. Toisaalta iso osa näin vastanneista toteaa, että heillä ei ole varaa säästää ollenkaan, joten taloustilanne ei vaikuta, Kämäri kuvaa.
Sijoittajat ja kädestä suuhun elävät erottuvat
Suomalaisista 70 %:lla jää rahaa säästöön, yleisimmin yli 60-vuotiailla (74 %). Yhä useampi suomalainen haluaisi säästää tai sijoittaa enemmän, yli 200 euroa kuussa. Reilu kolmannes suomalaisista haluaisi säästää yli 200 € kuussa, kun vielä viime vuonna alle neljännes vastasi näin. Erityisesti miehet haluavat ja pystyvät säästämään enemmän: 50–59-vuotiaista miehistä 49 % haluaisi säästää tai sijoittaa yli 200 euroa kuussa, ja heistä 41 % ilmoitti myös pystyvänsä siihen. Yli 60-vuotiaista miehistä 47 % ilmoitti pystyvänsä säästämään kyseisen rahamäärän.
Toisaalta 30 % suomalaisista ei säästä ollenkaan. 6 % sanoo, ettei edes halua säästää ja 14 %, ettei pystyisi, vaikka haluaisikin. Erityisesti alle 35-vuotiaat naiset kertovat, etteivät säästä. Säästämismuodoista kysyttäessä 29 % vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole käytössä mitään muita säästämis- ja sijoitusmuotoja kuin käyttötili.
– Vastaajista hahmottuu selvästi kaksi ääripäätä. Toisaalta ovat varakkuutta jo keränneet, yleensä yli 50-vuotiaat suomalaiset, jotka sijoittavat säännöllisesti ja joiden säästösummat ovat muita suurempia. Toisaalta ovat nuoret ja pienituloiset, jotka elävät kädestä suuhun, eivät suunnittele talouttaan eivätkä usko voivansa säästää. Jos he säästävät, summat ovat yleensä alle 50 euroa kuussa, Kämäri analysoi.
– Tuloksia voi tulkita myös positiivisesti. 70 % suomalaisista kuitenkin säästää, ja yhä useampi haluaisi säästää enemmän. Toisaalta säästämishalut eivät aina muutu toiminnaksi. Suomalaiset haluavat säästää enemmän, mutta eivät kuitenkaan tee niin. Tulos on näiltä osin sama kuin viime vuonna, Kämäri toteaa.
– Julkisuudessa puhutaan paljon myös eettisestä sijoittamisesta. Barometrin mukaan 17 % pyrkii valitsemaan sijoituskohteen eettisin perustein, 44 %:lle eettisyys ei ole tärkeää. Emme tutkineet tätä viime vuonna, mutta uskon eettisten perusteiden merkityksen kasvaneen viime vuosina.
Säästämisellä oltava tavoite
Säästääkseen säännöllisesti suomalaiset kokevat tarvitsevansa paitsi paremmat tulot, myös selkeän säästötavoitteen, kuten lomamatkan, asunnon tai vanhuuden ja tulevaisuuden turvaa. Suurimmat esteet säännölliselle säästämiselle ovat pienet tulot ja suuret menot. Moni vastaaja ilmoitti toisaalta, ettei mitään esteitä ole. Tämä oli kolmanneksi yleisin avoin palaute (12 %).
Nuoret hakevat tietoa myös ystäviltä ja vanhemmilta
Suomalaiset hakevat säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvää tietoa eniten pankin asiantuntijoilta, pankin omilta verkkosivuilta, sanoma- ja talouslehdistä sekä muilta verkkosivuilta. Pankin asiantuntijoiden ja verkkosivujen asema on pysynyt vahvana vuoden 2010 barometriin verrattuna. Alle 35-vuotiaat arvostavat tietolähteinä ystäviä, tuttavia ja omia vanhempia keskimääräistä enemmän. Hiukan yllättäen internetin keskustelupalstat ja sosiaalinen media olivat tietolähteistä vähiten tärkeitä.
Säästämisbarometri osa Säästäväisyysviikon viettoa
Säästöpankin Säästämisbarometrin toteutus on osa Säästäväisyysviikon viettoa. Tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa ja tehdään jatkossa vuosittain. Säästöpankit viettävät säästäväisyysviikkoa 31.10–4.11.2011 erilaisin säästäväisyysteemaan liittyviin kampanjoin ja tilaisuuksin. Joissakin pankeissa tilaisuudet alkoivat jo viime viikolla.
Säästäväisyysviikon tavoitteena on edistää lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä säästäväisyyttä ja taloudellista hyvinvointia. Viikon vietto sai alkunsa vuonna 1924 Milanon Säästöpankkikongressissa, jolloin päätettiin juhlia Maailman Säästäväisyyspäivää (World Savings Day) aina lokakuun viimeisenä päivänä. Suomessa Säästäväisyysviikkoa on vietetty vuodesta 1926 lähtien. Säästäväisyyden edistäminen on kirjattu säästöpankkilakiin Säästöpankin erityistarkoitukseksi.
Lisätietoja antaa Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri, puh. (09) 5480 5240 tai 0500 688 222, sähköposti: pasi.kamari@saastopankki.fi
Säästöpankin Säästämisbarometri seuraa suomalaisten suhtautumista säästämiseen ja oman talouden hallintaan liittyviin teemoihin. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti edustavassa kuluttajapaneelissa sähköisesti syys-lokakuussa 2011. Tutkimuksen teki Value Clinic Oy, ja siihen osallistui 1 472 henkilöä. Säästämisbarometrin kohderyhmänä ovat 15 vuotta täyttäneet ja tätä vanhemmat suomalaiset.
Liite: Säästöpankin Säästämisbarometrin 2011 tulosesitys (pdf)