Säästöpankin tammikuun markkinakatsaus: vuosi alkanut sijoitusmarkkinoilla synkästi
Sijoittajat ympäri maailman, mutta myös suomalaiset säästäjät ovat saaneet kokea varsin synkän vuoden alun osakemarkkinoilla. Osakekurssien lasku ympäri maailman on ollut voimakasta ja yrityslainojen riskipreemiot ovat kasvaneet.
Sijoittajien myydessä riskillisempiä arvopapereita, varallisuutta on siirtynyt valtionlainoihin ja rahamarkkinasijoituksiin. Tämä on osaltaan laskenut korkoja sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, vahvistaa Säästöpankkien Varainhoidon johtaja Petteri Vaarnanen.
- Tarkasteltaessa riskitasoja osakemarkkinoilla sekä sentimentin eli sijoittajien yleisen tunnelman muutoksia on helposti havaittavissa, että markkinoilla pelko lähivuosien talouskehityksestä on ollut suuri.
Vaarnanen löytää useita riskitekijöitä, mutta markkinoiden näin voimakas reagointi vaikuttaa hänestä ylilyönniltä.
- Kiinan talouden ongelmat ja valuutan heikentyminen on jatkunut jo pitkään. Tämä on laajalti tunnistettu riskitekijä, mutta suurin epävarmuutta aiheuttava tekijä on sikäläisen keskuspankin kyvyttömyys johdonmukaiseen toimintaan ja sen viestinnän puute. Siinä missä muut keskuspankin järjestävät kuukausittaisen lehdistötilaisuuden ja harkiten pyrkivät sanavalinnoillaan ohjaamaan markkinoiden reaktiota, on Kiinan keskuspankki valinnut toisenlaisen linjan. Viestinnän puutteellisuus yhdistettynä jatkuviin markkinainterventioihin aiheuttaa syystäkin levottomuutta sijoitusmarkkinoilla.
Kiinan talouden hidastuminen ei ole pelkästään huono asia, hän muistuttaa.
- Finanssikriisin jälkeen Kiinassa toteutettiin massiivinen fiskaalinen sekä rahapoliittinen elvytysohjelma, joka johti velkakuplan syntymiseen. Edelleen yksityisen sektorin velkaantuminen on voimakasta ja velan määrä on jo arvioiden mukaan lähes 250 prosenttia bruttokansantuotteesta. Keskuspankilla on haaste toisaalta pitää talouden pyörät pyörimässä rahan saatavuutta tukemalla ja samanaikaisesti välttää spekulatiivista toimintaa taloudessa, mikä nostaa velkaongelman ratkaisun kustannuksia tulevaisuudessa. Toinen haaste on pyrkimys luoda vakautta valuuttamarkkinoilla ja saada renmimbi heikentymään hallitusti. Viimeinen puoli vuotta on osoittanut, että keskuspankilla ei näytä olevan selkeää linjaa miten tämä toteutetaan. Valuutan heikentymisellä on myös poliittinen aspekti, sillä nopeasti heikentyvä renmimbi tulkittaisiin lännessä valuuttasodankäyntinä.
Kaikki nämä haasteet sekä niihin liittyvä epävarmuus on aiheuttanut sijoitusmarkkinoilla pienimuotoisen paniikin.
- Globaalitalouden ja kaupankäynnin hidastuminen on väistämätön muutos, mihin sijoittajien tulee sopeutua. Kiinan todellinen kasvu lienee alhaisempi kuin mitä viralliset luvut osoittavat. Näkemyksemme on, että vuosikasvu tasaantuu lähivuosina viiden prosentin tasolle – mikä sekin edellyttää keskushallinnolta ja keskuspankilta jonkinasteista onnistumista.
Vaarnanen muistuttaa, että länsimaissa tämä tarkoittaa teollisuuden näkymien heikentymistä ja sitä, että kasvu tulee aikaisempaa vahvemmin nojaamaan teknologian, palvelusektorin ja kuluttajien varaan.
- Investointien määrä on laskenut jo merkittävästi, sillä ylikapasiteettia on jo nykyisellään merkittävästi tietyillä sektoreilla. Vuodesta 2016 tuleekin aikaisempaa levottomampi sijoitusmarkkinoiden kannalta ja tuotto‐odotukset kaikissa omaisuusluokissa ovat aikaisempaa matalammat.
Lopuksi Vaarnanen kuitenkin muistuttaa, että maailmantalous ei ole vielä kuilun partaalla, eikä tältä osin ole syytä antaa paniikin vallata sijaa sijoitusmarkkinoilla.
- Nämä ajat sopivat hyvin aktiiviselle salkunhoidolle, jossa painopiste on riskien tunnistamisessa, analysoinnissa sekä hinnoittelussa.
Teksti: Teemu Salmi
