​Säästöpankissa töissä: Juhani, toimitusjohtaja

Tutustumme juttusarjassa erilaisiin työnkuviin Säästöpankkiryhmässä. Nyt on Säästöpankin toimitusjohtajan rooli. Haastateltavana on Juhani Huupponen Someron Säästöpankista. (Kuvassa Juhani Huupponen ja Hanna-Liisa Kärki)

Someron Säästöpankki on markkinaosuudellaan ja vaikuttavuudeltaan suuri toimija alueellaan. Se eroaa hieman muista Säästöpankeista siinä, että maatalousasiakkaiden osuus on suurempi kuin muualla, kun taas metsätalous on vähäisempää. Pankin vastuista yksityisasiakkailla on 60 %, maataloudella 20 % ja yrityksillä 20 %.

- Meillä on 50 työntekijää viidessä konttorissa, neljässä kunnassa, kolmella alueella, kolmessa maakunnassa, kahdessa läänissä ja yhdessä pankissa. Toiminta-akselimme on Perniö-Salo–Somero–Forssa–Urjala, Juhani Huupponen sanoo.

Mitä toimitusjohtaja tekee?
Huupponen näkee Säästöpankin toimitusjohtajan toimenkuvan olevan kuin sateenvarjon toimenkuva.

- Ensinnäkin se mahdollistaa ihmisten toiminnan kuivana ja suojassa polttavalta auringolta. Toiseksi suoja täytyy osata avata välillä, jolloin voi nauttia auringonsäteistä. Lisäksi joskus tuulen tuiverruksessa on vaarana, että se kääntyy nurin.

Toimitusjohtaja vastaa toisten tekemisistä, joten Huupponen noudattaa kolmea johtoajatusta:

1) Tärkeintä on valita itseään fiksummat alaiset

2) Valtaa pitää käyttää – mutta ei pidä näyttää, että valtaa käyttää

3) Toimitusjohtaja on onnistunut tehtävässään yrityksen toimiessa kuin Bemari, joka kulkee hiljaa hyrräten, mutta kiihtyy äänettömästi tarvittaessa.

Lainahakemusten läpikäynti ja hyväksyminen on perinteistä pankinjohtajan puuhaa. Varsinaisiin lainaneuvotteluihin toimitusjohtaja ei juuri osallistu. Ne neuvottelut, joissa hän on mukana, ovat suuria tai muuten periaatteellisia, esimerkiksi vapaaehtoisia lainajärjestelyjä. Huupponen muistuttaa, että käytännön työajasta suuri osa menee hallinnon pyörittämiseen.

- Meille hallinnossa tärkeitä asiakkaita ovat oman pankin asiakaspinnassa olevat ihmiset. Kierrän säännöllisesti myös yrityksissä ja maatiloilla tutustumassa asiakkaisiin ja samalla päivittyvät tiedot sen alan näkymistä. Samalla kuulen heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan ja tulevista investointisuunnitelmistaan. On huomattavasti helpompi tehdä isoja rahoituspäätöksiä, kun tuntee asiakkaat ja heidän yrityksensä.

Tällä hetkellä työpöydällä on päällimmäisenä pankin vuosisuunnittelu, joten syksy ja ensi vuosi on nyt toimitusjohtajan ajatuksissa päällimmäisenä. Lisäksi lähiaikojen kalenterin täyttää osaltaan myös strategian päivittäminen ja Säästöpankkiryhmän yhteiset asiat.

- Työ pankissa on muuttunut paljon urani aikana. Olen nähnyt sen pankkien niukkuuden ajan 1980-luvulla, aivan karmean 1990-luvun, joka on täysin oma lukunsa ja 2000-luvun viime vuodet, jolloin sääntelyn lisääntymisen sekä Säästöpankkien yhteenliittymän myötä hallinnon pyörittäminen on alkanut viedä ihan eri tavalla aikaa ja paukkuja.

Paikallisuus ennen kaikkea
Paikallisuudesta pidetään Someron Säästöpankissa kiinni. Huupposen mukaan konttoripaikkakunnilla, esimerkiksi Salossa tai Urjalassa, kasvot pankille antaa paikallinen johtaja, maatalouden rahoitusneuvoja tai yritysrahoituspäällikkö.

Paikallisen elinkeinoelämän ja ihmisten näkymiin vaikuttavat tällä hetkellä Nokian ja Microsoftin alasajo paikkakunnalla, mikä aiheuttaa matalapainetta koko Salon talousalueella. Lisäksi Forssassa on omat taloudelliset haasteensa.

- Toimialue koostuu muuttotappiokunnista ja työttömyys on Suomen keskitason yläpuolella. Positiivista taas on se, että olemme sijainniltamme Suomen vilja-aitassa ja keskeisellä paikalla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Alue on kananmunan tuotannossa korkealla ja Salo taas on Suomen suurin kunta peltopinta-alaltaan. Siellä on muutenkin kova draivi päällä: kaupunki ja valtio tekevät kaikkensa ja eri toimijat puhaltavat yhteen hiileen.

Pankin toimialueella maatalous perustuu peltojen suureen lukumäärään, suuriin kanaloihin, ja suuriin sikaloihin.

- Pellon hinta on täällä kova. Jokaisella alueellamme pankilla on töissä yksi agrologi, jolla on oma maatila ja joka on ollut pankissa vuosikymmeniä töissä. Lisäksi meillä on kattavasti pankkilakimiesosaamista ja -palvelut hyvin saatavilla käytännössä jokaisessa konttorissa. Palvelut on integroitu muuhun tekemiseemme, jotta pystyisimme esimerkiksi perunkirjoituksessa kertomaan asiakkaalle, mikä on kannattavaa henkisesti, juridisesti ja taloudellisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että koska meillä on siihen osaamista, teemme maatilojen sukupolvenvaihdokset itse.

Maatalousvaltaisella alueella pohditaan tämän vuoden satonäkymiä, jotka näyttävät toivottua heikommilta. Sikatiloilla on myös ollut ongelmia jo muutaman vuoden. Huupposen mukaan niistä luovutaan, koska siitä on tullut liian kallis harrastus. Kananmunan tuotanto taas on ollut parempi liiketoimi. Sikatiloilta on jopa tullut siirtymää kananmunien suuntaan.

- Kiertelen paljon tiloja. Huomaan, että vaikka kuulumiset vaihtelevat, uskoa tulevaisuuteen löytyy. Maatilat ovat investoineet enemmän kuin yritykset. Me taas olemme suhtautuneet niihin myötämielisesti ja olemme valmiita ottamaan maataloudessa tietynlaisia riskejä. Ainakin taaksepäin historiamme on hyvä, reilun 30 vuoden aikana, jotka olen viettänyt maatalouden parissa, tasan yksi maatila on myyty urani aikana ja siitäkin pankki sai omansa pois.

Henkilöasiakkaita taas kiinnostaa tällä hetkellä säästäminen ja sijoittaminen.

- Koska talletuksille pankit eivät maksa juuri mitään korkoa, on rahastojen ja sijoitusvakuutusten kysyntä vilkasta. Meillä APV-tutkinnon suorittaneet sijoituspäälliköt ja -neuvojat ovat olleet kiireisiä ja sijoitustuotteiden myynnissä olemme ryhmän kärkeä. Sen sijaan lainojen kysynnän ja yritysten investointien suhteen on ollut hiljaisempaa.

Säästöpankki perustettiin Somerolle jo 1880
Kun perehtyy Someron Säästöpankin 135-vuotiseen historiaan huomaa, että pankin kehitys on heijastellut voimakkaasti yhteiskuntaa ja sen muuttumista. Perinteinen säästöpankkiaate ”kannustetaan köyhän kansan vastuunottamista omista elämistään ja säästämään pahan päivän varalle” on ollut täälläkin tärkeä ohjenuora.

- 1800-luvun lopulla pankki oli auki yhtenä lauantaina kaksi tuntia kuukaudessa. Ongelmana oli, että luku- ja laskentataitoisia ihmisiä ei ollut tarpeeksi kunnassa. Toisen maailmansodan jälkeen, kun asutettiin karjalaisia, varsinainen pankkitoiminta oikeastaan vasta alkoi. 1980-luvulle asti se oli enemmän manuaalista työtä. Koska tulot ja korot olivat säänneltyjä, markkinaosuuksista kilpailtiin ankarasti. Tuloksena oli, että pankin konttoreita perustettiin aivan jokaiseen tienhaaraan ja niemen nokkaan, Huupponen muistaa.

Hän muistuttaa, että nykyinen riskiajattelu, jossa pankin vakavaraisuuteen kiinnitetään paljon enemmän huomiota, lähti liikkeelle käytännössä vasta 1990-luvun kriisin myötä. Samalla automatisointi kiihtyi voimakkaasti. Muutos pankkitoiminnassa on niistä päivistä eteenpäin ollut voimakasta ja nopeaa.

- Nykyään sanon henkilökunnalle vuosittain, että voitte lohduttautua sillä, että tämä vuosi on helpompi kuin ensi vuosi.

Ura
Huupponen on koulutukseltaan juristi. Mies on ollut 31 vuotta pankissa töissä, joista 30 vuotta johtajana. Mukaan mahtuu kuusi pankkia ja 24 konttoria eri paikkakunnilla. Viisi konttoria hän on lopettanut ja kaksi perustanut. Eläkeikä on kuulemma lähempänä kuin 50-vuotispäivät.

Hän pitää pankkityöstä, joka on hänelle elämäntapa, ei kahdeksasta viiteen työtä.

- Pankissa näkee yhteiskunnan elämän kirjon reaaliaikaisena ja usein etukäteen. Pysyn hyvin kärryillä mitä yhteiskunnassa ja omalla alueellani tapahtuu. Lisäksi yritys- ja tilavierailut ovat antoisia. Harvassa ammatissa pystyy tutustumaan ihmisiin näin laajasti ja oppimaan näin paljon uusia asioita joka päivä.

Teksti: Teemu Salmi