Säästöpankkiryhmän markkinakatsaus helmikuussa 2013

Poimintoja katsauksesta

• Euroalue on taantumassa. Talous supistuu alkuvuoden 2013 aikana, vuoden kolmas neljännes on lähellä nollaa ja neljännellä alkaa toipuminen. Euron vahvistuminen voi kuitenkin uhata elpymistä.
• Euroalue, USA ja Japani pyrkivät heikentämään valuuttojaan matalien korkojen ja elvyttävän rahapolitiikan keinoin. Euron pitäisikin heiketä eikä vahvistua. EKP:n haluttomuus ostaa valtionlainoja kuitenkin hidastaa tätä kehitystä. Valuuttasota ei ole poissuljettu vaihtoehto.
• Euron vahvistuminen ja EKP:n kiristymisen merkkejä osoittava rahapolitiikka laskevat euroalueen inflaation alkuvuonna alle 2 prosentin, mutta loppuvuodesta se nousee yli nykyisen 2,2 prosentin. Liikkeellä oleva löysä raha kiihdyttää inflaatiota lisää 2014, ja 2015 se voi nousta jo yli 4 prosentin.
• Ainoa tapa nujertaa lähivuosien inflaatio on nostaa korkoja heti, mutta euroalueen ja Japanin heikot taloudet eivät kestäisi sitä. Korkojen nopea nousu ja valuutan vahvistuminen tappaisivat orastavan kasvun ja syöksisivät maat lamaan. Vaihtoehdoksi jää vanha inflaatio-devalvaatio-politiikka.
• Suomen taloustilanne on epävarma. Keväällä käydään taas paljon yt-neuvotteluja. Työttömyys käy ehkä jopa 9 prosentissa ennen kuin vienti alkaa nostaa taloutta ja tilanne syksyllä helpottaa.
• Pääkaupunkiseudun asukas voi helposti muuttaa kunnasta toiseen, mikä pakottaa kunnat kilpailemaan asukkaista. Uusi jättikunta poistaisi kuntien kilpailun, mikä ei voi olla asukkaiden etu.
• Liuskekaasu ja -öljy nostavat USA:n energiaomavaraiseksi vuoden 2020 jälkeen ja muuttavat maailmanpolitiikan ja -talouden tasapainoa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy. Eurooppa jää yksin käyttämään uusiutuvaa energiaa ja taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan.

Maailmantalouden näkymät 2013

Yhdysvalloissa odotetaan talouskasvun kiihtymistä. Yhdysvaltain talous on kasvanut tasaista yli kahden prosentin vauhtia vuodesta 2010. Inflaatio on toistaiseksi pysynyt maltillisena ja yksityisen kulutuksen kasvu tasaisena. Hirmumyrsky Sandy sekä liittovaltion menoleikkausohjelman (fiscal cliff) aiheuttama varovaisuus tekivät talouskasvuun pienen kuopan loppuvuodesta, mutta tämä ei juuri muuta vuoden 2013 kasvukuvaa. Kasvun painopiste on nyt siirtymässä kotimarkkinoille rakennussektorin ja energiateollisten investointien elpyessä. Se näkyy työllisyyden paranemisena ja talouskasvun kiihtymisenä.

USA:n tulevaisuuden autot kulkevat maakaasulla. Yhdysvaltain liuskekaasulöydöt ovat painaneet maan energiakustannuksia alaspäin ja oma liuskeöljyn tuotanto kasvaa edelleen. Löydöt luovat uuden energiateollisen rakentamisen aaltoa, joka voi lisätä jopa miljoona uutta teollista työpaikkaa maan talouteen ja nostaa maan energiaomavaraiseksi vuoden 2020 jälkeen. USA kilpailee jo nyt maailman suurimman maakaasuntuottajan asemasta Venäjän ja Qatarin kanssa. Liuskeöljy nostaa USA:ta kohti öljyomavaraisuutta, mikä voi muuttaa maan ulkopolitiikkaa huomattavasti jo lähivuosina. Energian tuonnin laskiessa ja viennin noustessa talouden vajeongelma pienenee, jolloin riippuvuus Aasian ja muiden ylijäämämaiden finanssisijoituksista vähenee.

Kiina: lupaus paremmasta. Maailmantalouden toinen kasvumoottori löytyy jälleen Kiinasta. Maan talouskasvu nopeutui hieman vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Sekä vienti että kotimarkkinat elpyivät. Kiinan uskotaan muuttavan talouspolitiikkaansa kotimaista kysyntää ja kulutusvetoista taloutta suosivaksi. Vientiriippuvuudesta pyritään eroon ja talouskasvua pyritään tasoittamaan. Kiinalla on ollut hienoisia tuottavuusongelmia, mutta suunta näyttää kääntyvän USA:n kysynnän ja kotimaisen kuluttajakysynnän kasvaessa. Teollisuuden tulevaisuudenusko näyttää palanneen.

Euroalueella pahin ehkä ohi vasta syksyllä. ”Uskomme Länsi-Euroopan saavan osansa maailmantalouden kasvusta ja varsinkin pohjoisen vientimaiden kääntävän talouden suunnan ylöspäin ensi syksynä. Toipuminen on kuitenkin varsin kituliasta ja työllisyys paranee vasta loppuvuodesta. Etelä-Euroopan talouksia on saneerattu kovalla kädellä jo kahden vuoden ajan, joten rajuin supistumisvaihe hellittää siellä ainakin hetkeksi”, toteaa Säästöpankkiryhmän markkinastrategi Miska Kuhalampi.

”Arvioimme euroalueen kasvun 2013 jäävän viime vuoden tasolle eli nollaan tai vähän alle. Alkuvuoden aikana talous supistuu, kolmas neljännes on lähellä nollaa ja neljännellä alkaa toipuminen. Euron vahvistuminen voi kuitenkin viedä elpymisen edellytykset, jos nykytrendi jatkuu. Tällöin käänne viivästyy ja talous kutistuu koko vuoden. Lopputulos olisi kasvun kääntyminen miinusmerkkiseksi (noin -1 %).”

Raaka-aineet: fossiilisten polttoaineiden tuotanto lisääntyy huomattavasti

Raakaöljyn hinta on kaksi vuotta pysynyt suhteellisen vakaana. Öljyntuottajamaiden järjestö OPEC on koonnut rivinsä, ja toisaalta arabimaiden kaaos on estänyt tuotannon nopean kasvattamisen. USA:n energiaomavaraisuuden nousu voi alentaa energian hintoja, vaikka maailmantalous jatkaisi elpymistään. Maan nousu huomattavaksi energian viejäksi lähivuosikymmeninä vähentää kaikkien länsimaiden strategista riippuvuutta Venäjästä ja Lähi-idästä. Samalla Lähi-idän riippuvuus Aasian kysynnästä kasvaa.

Liuskekaasuteknologia levinnee myös esimerkiksi Kiinaan, Argentiinaan, Puolaan, Ukrainaan ja Australiaan, mikä lisää kilpailua ja laskee hintoja kartellien murtuessa.

”Teollisten raaka-aineiden jatkuva hinnannousu 1990-luvulta alkaen on johtunut pääosin Kiinan nopeasta teollistumisesta. Maan kysyntärakenne on kuitenkin muuttumassa kohti kulutusyhteiskuntaa, mikä tekee raaka-aineiden kysynnästä maltillisempaa. Teollisia raaka-ainehintoja nostaa kuitenkin maailmantalouden syklinen elpyminen, jonka vauhti kiihtyy vuoden edetessä”, Kuhalampi sanoo.

Löysä raha kasvattaa inflaatiopaineita, mutta länsitaloudet eivät kestä koronnostoja

Lähivuosina rahan määrä kasvaa länsimaissa voimakkaasti jo tehtyjen päätösten vuoksi. USA sallinee inflaation nousun varmistaakseen talouskasvun. USA:n, Britannian ja Japanin keskuspankkien määrätietoinen pyrkimys liikkeessä olevan rahan määrän kasvattamiseksi (ja oman valuutan ulkoisen arvon laskemiseksi) nostaa hintoja talouskasvun käynnistyessä ja rahan lähtiessä liikkeelle.

USA:n keskuspankki ilmoitti tammikuussa jatkavansa 85 miljardin dollarin kuukausitason elvytystä. Liittovaltion lainanottovaltuuksia on jatkettu toukokuun puoliväliin asti. Japanin uusi hallitus vaatii keskuspankkia nostamaan inflaatiotavoitteensa yhdestä prosentista kahteen. Japanin keskuspankki onkin ilmoittanut, että vuonna 2014 keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja niin paljon, että tavoite täyttyy.   

Osa löysästä rahasta kanavoituu rahoitusinstrumentteihin (kuten velkakirjoihin) pitäen niiden korkoja alhaalla. Osa rahasta suunnistaa käyttöarvonsa säilyttäviin reaalikohteisiin, kuten kiinteistöihin ja raaka-aineisiin. Osa varoista menee osakemarkkinoille. Kehitys johtaa mataliin korkoihin, korkeisiin omaisuus- ja raaka-ainehintoihin sekä yleisen hintatason nousupaineisiin, toisin sanoen inflaation kiihtymiseen.

Inflaatio ja valuuttojen heikkeneminen voisivat hiljalleen korjata länsimaiden kilpailukykyongelmaa ja ostovoiman eroa suhteessa kehittyviin markkinoihin, mikä auttaisi niitä myös selviämään veloistaan.

"Inflaatiopaineet ovat vielä pienet, mutta maailmantalouden odotettu käänne saa rahan kiertämään yhä nopeammin. Ennakoimme inflaation edelleen kiihtyvän maailmantaloudessa vuoden 2014 aikana. Se on rahapoliittisen elvytyksen luonnollinen seuraus. Vuodesta 2015 voi tulla jo hyvinkin kovan inflaation vuosi, jos ohjauskorkoja ei ennakoivasti nosteta ja liikkeellä olevan rahan määrää pienennetä”, Kuhalampi kuvaa.

Kaikki kolme länsialuetta – euroalue, USA ja Japani – pyrkivät heikentämään valuuttojaan matalien korkojen ja elvyttävän rahapolitiikan keinoin. Euro on edelleen huomattavan vahva suhteessa dollariin, vaikka taloudellinen tilanne euroalueella on heikompi. Euron pitäisikin heiketä suhteessa muihin valuuttoihin. EKP:n haluttomuus ostaa valtionlainoja Japanin ja USA:n tapaan kuitenkin hidastaa tätä kehitystä.

”Euro näyttää heikkenemisen sijaan vahvistuvan, mikä on saanut meidät arvioimaan inflaatiotilannetta aiempaa varovaisemmin. Lisäksi Euroopan keskuspankin (EKP) tase alkoi yllättäen supistua joulun alla, mikä on merkki rahapolitiikan kiristymisestä. Ennustamme näin ollen euroalueen inflaation laskevan alkuvuonna alle kahden prosentin, mutta kesän jälkeen inflaatio alkaa jälleen kiihtyä ja ylittää nykyisen 2,2 prosentin kasvuvauhdin”, Kuhalampi ennakoi.

Toinen vaihtoehto on, että länsimaat heräävät suitsimaan inflaatiota. Jos inflaatio aiotaan pysäyttää, korkoja pitäisi nyt nopeasti nostaa löysän rahan purkautuessa markkinoille. USA saattaa kestää korkojen hienoisen nousun. Euroalueen ja Japanin taloudet sen sijaan eivät sitä kestä. Ne ovat jo nyt kilpailukyvyttömiä kovan valtionvelan, talouden ylisääntelyn, kutistuneen yksityisen sektorin sekä korkeiden energiahintojen takia. Korkotason nopea nousu sekä valuutan vahvistuminen tappaisivat orastavan kasvun ja syöksisivät länsimaat lamaan. Myös riski valtiokonkursseista palaisi nopeasti huolenaiheeksi.

Euroalueen talousnäkymät: alkuvuosi on heikko ja rakenteelliset ongelmat jatkuvat

Euroalueen maat painivat itse aiheutettujen ongelmien kourissa. Talouskasvun pysähtyminen vei mahdollisuuden jatkaa velanottoon perustuvaa julkisen sektorin paisuttamista. Poliittinen yksimielisyys tuntuukin löytyvän vain erilaisten verojen korottamisesta.

Alati laajeneva yritystoiminnan sääntely vaikeuttaa yritysten perustamista ja tekee yritystoiminnasta yhä tehottomampaa. Euroopan komission tekemässä selvityksessä on arvioitu, että yritystoiminnan ei-liiketoimintaan liittyvän sääntelyn osuus on 3,5 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, vaikka komissio jo tammikuussa 2007 aloitti toimintaohjelman vähentääkseen sääntelyn hallinnollista taakkaa yrityksille.

Tie ulos jumiutuneesta tilanteesta on pitkä ja kivinen. Useimmissa Länsi-Euroopan maissa on kasvatettava yksityisen sektorin osuutta, lisättävä tehdyn työn määrää, parannettava kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä lyhennettävä velkoja. Vain Ruotsi tuntuu tässä onnistuvan: maan julkisen sektorin osuus on saatu putoamaan 20 vuodessa yli 67 prosentista nykyiseen 49:ään samalla kun julkista velkaa on vähennetty.

”Tämä tarkoittaa sitä, että eläkelupauksia pitää perua, sosiaaliturvaa leikata ja työikäistä väestöä hankkia ulkomailta oman työikäisen väestön vähetessä. Tukiaiset ja tulonsiirrot joudutaan arvioimaan uudestaan. Työnteosta pienellä palkalla on tehtävä joutenoloa houkuttelevampaa, jos halutaan uusia työpaikkoja edes palvelualoille. Jos uudistumishalua ei löydy, uhkana on Japanin tyyppinen ’ikuinen taantuma’. Valtioita ei haluta konkurssiin ja uudistustahti on liian verkkainen, joten mikä avuksi? EU-päättäjien ratkaisu näyttää olevan Suomen markka-ajan politiikka eli inflaatio-devalvaatio-linja”, Kuhalampi harmittelee.

Myös EU:n energiapolitiikka on epäonnistunut. Kaasu- ja hiilivarannot auttavat kilpailijoita, kuten Kiinaa ja USA:ta, laskemaan energian hintaa ja viemään teollisia työpaikkoja. Esimerkiksi kaasu maksaa Saksassa kolme kertaa enemmän kuin USA:ssa. Samaan aikaan EU torjuu ilmastonmuutosta yksinään nojaamalla kalliiseen uusiutuvan energian visioonsa. Uuden teknologian ansiosta fossiiliset polttoaineet pysyvät kuitenkin kilpailukykyisempinä vielä kymmeniä vuosia. Jos halutaan, että raskasta teollisuutta voi säilyä myös Keski-Euroopassa, ydinvoima ja liuskekaasuvarannot on otettava uudelleen tarkasteluun.

Suomen lähiajan näkymät: työttömyys yhdeksään prosenttiin ennen syksyn elpymistoiveita

Suomen taloustilanne on epävarma. Työllisyyskehitys viime syksynä oli odotuksia ”vähemmän huono”, mutta uusia kasvualoja on turismin lisäksi vaikea nähdä. Puhdas ja turvallinen Suomi kiinnostaa yllättäen matkailijoita, ja turismi Venäjältä sekä Baltiasta on kasvanut voimakkaasti. Myös suorat lentoyhteydet Aasiasta auttavat.

Uhkana on Suomen ajautuminen Etelä-Euroopan ongelmavaltioiden seuraan. Myös Suomessa valtio velkaantuu, kilpailukyky heikkenee, väestö ikääntyy ja julkinen sektori sekä eläkevastuiden hoito rasittavat yhä enemmän yksityisen sektorin kannattavuutta. Poliittisten päättäjien huomio on väärissä asioissa: pohditaan valtion laajentumista yritystoimintaan, kun pitäisi keskittää kaikki tarmo julkisen sektorin toiminnan tehostamiseen. Yksityisen sektorin hallinnollinen kuormitus on saatava takaisin kasvua tukevalle ja kestävälle tasolle. Rakenteelliset uudistukset – työurien pidentäminen, kuntareformi ja terveydenhuollon reformi – ovat kaikki juuttuneet eduskuntaan, eikä uskallusta muutosten läpivientiin näytä löytyvän.

Suomen IT-klusteri kutistuu nopeasti Nokian ajaessa toimintojaan alas. Olisiko nyt hyvä aika käynnistää suuria, julkista sektoria tehostavia e-palveluhankkeita, joilla kansalaisten palveluja parannettaisiin? Suomen yksityisen sektorin hallinnollinen rasitus on arvioitu EU:n keskiarvoa pienemmäksi (1,5–2 %, VATT 2008), mutta tekemistä olisi ainakin verotuksessa, työnantajavelvollisuuksissa ja ympäristöluvissa.

”Kevään 2013 aikana nähdään huomattava määrä yt-ilmoituksia syksyn 2012 tapaan. Veronkorotukset leikkaavat kotimaista kulutusta ja vähentävät toimeliaisuutta. Varainsiirtoveron korotus ja mahdollinen asuntolainakatto vievät puhtia rakennusalalta ja heikentävät tilannetta entisestään. Vientivetoisesta noususta on kuitenkin toiveita vuoden jälkipuoliskolla. Uskomme työttömyyden jatkavan nousuaan kesään asti ja käyvän mahdollisesti jopa yhdeksässä prosentissa ennen kuin tilanne syksyllä helpottaa”, Kuhalampi arvioi.

Pääkaupunkiseudun yhdistäminen yhdeksi kunnaksi ei ole asukkaiden etu

Pääkaupunkiseudulla vallitsee terve, kansalaisia hyödyttävä kuntakilpailu, jossa asukkaat tekevät erilaisia elämäntapavalintoja. Nykymalli pakottaa kunnat miettimään elinoloja asukkaan, ei pelkästään kuntapäättäjien näkökulmasta. Jos asukkaan haluamaa asumismuotoa tai palvelutasoa ei ole tarjolla, hän voi helposti muuttaa alueen kaupungista toiseen.

Kunnallisveropohja nojaa tähän periaatteeseen: parhaiten palveleva kunta saa parhaat veronmaksajat. Häviäjäkunta joko muuttaa tapojaan tai ajautuu vaikeuksiin veropohjan huvetessa. Vapaa kilpailu hyödyttää kansalaisia ja jaloillaan äänestäminen pakottaa julkista sektoria kuuntelemaan kansalaisia paljon kuntavaaleja ja nettiparlamentteja tehokkaammin. Tämä varmasti ärsyttää kuntapäättäjiä, mutta kuntakilpailua ei silti ole syytä lopettaa.

”Ei ole vaikea arvata, että uusi pääkaupunkiseudun jättikuntakokonaisuus rakennettaisiin raskaimman ja tehottomimman hallintomallin mukaan. Maassa on varmasti monia liian pieniä kuntia, mutta Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät kuulu tähän joukkoon. Julkisten palvelutarjoajien välisen terveen kilpailun loppuminen ei voi olla kansalaistenkaan etu”, Kuhalampi huomauttaa.

Sp-Rahastoyhtiön sijoitussuositukset: hetken neutraalipaino osakkeissa

Lähiajan mahdollisuudet ja uhat ovat tasapainossa. Eurooppalaisten pankkien ongelmat ovat hermostuttaneet markkinoita ja pysäyttäneet hetkellisesti osakemarkkinoiden nousun. USA todennäköisesti supistaa leikkauspakettiaan ennen helmikuun loppua, mutta ratkaisut jäänevät jälleen viime hetkiin. Näiden tapahtumien aiheuttama mahdollinen korjausliike kevään aikana voi olla tilaisuus lisätä osakeomistuksia.

Osakesijoitukset. Vuosi 2012 oli hyvä osakesijoitusvuosi, mutta nousu tapahtui huomattavan pienillä ostomäärillä. Tammikuun 2013 merkinnät osakerahastoihin olivat jo lähes yhtä suuret kuin 2012 yhteensä.

”Ennustamme sijoittajien palaavan osakemarkkinoille. Alkuvuonna vahvistuvat lähinnä USA:n ja Euroopan sijoitusmarkkinat, mutta vuoden edetessä rahaa riittää eksoottisempiinkin maihin. Talouden elpyminen voi osoittaa ainakin Aasiassa ja USA:ssa toimivien yhtiöiden tulosennusteet liian vaatimattomiksi. Yritykset ovat vakavaraisia, mikä saattaa nostaa investointihalukkuutta loppuvuodesta ja nostaa talouskasvua. Riskeinä näemme eurokriisin palaamisen sekä mahdolliset valuuttakurssimuutoksista johtuvat kauppariidat vastatoimineen. Myös korkotason liian nopea nousu voi pysäyttää talouskasvun ja palauttaa epävarmuuden osakemarkkinoille”, Kuhalampi pohtii.

Korkosijoitukset. Useimmat viitekorot ovat kääntyneet nousuun joulun jälkeen ja raha tuntuu virtaavan pois jvk-lainoista osakemarkkinoille. Markkinat voivat alkaa hinnoitella maailmantalouden nousukautta ja kiihtyvää inflaatiota vuoden edetessä. Jos Saksan valtionlainojen korko nousee vuoden aikana rauhallisesti noin prosentin, Euroopan talouskehitys kestää sen. Huomattavasti nopeampi nousu sen sijaan kylväisi uusien kasvuhäiriöiden siemeniä euroalueelle. Vuonna 2012 pelko ajoi ihmisiä enemmän kuin tuottovaade, mikä muodosti korkomarkkinoille hienoisen kuplan. Tänä vuonna tilanne korjaantuu: kaikki korot nousevat lähemmäs inflaation ja luottoriskin edellyttämiä normaalitasoja. Pitkien korkopapereiden nykyarvo voi laskea vuoden aikana.

Painotukset ja suositukset. Sp-Rahastoyhtiön salkunhoitajat arvioivat, että inflaatio ei vielä 2013 ole ongelma euroalueen taantuman keskellä. Rakentaminen on ollut vähäistä finanssikriisin jälkeen ja kiinteistöjen reaalihinnat ovat hieman laskeneet. Näin ollen kiinteistöjen sekä muun reaalivarallisuuden houkuttelevuus sijoituskohteena lienee kasvussa. Lähivuosina sijoittajat hakevat inflaatiosuojaa rahoilleen.

”Korkopuolella painotamme vuoden talletusaikaa, koska lyhimmät korot ovat liian matalia ja pidemmistä koroista ei saa riittävää korkoa suhteessa inflaatioon. Korkosijoituksista normaalin luottoluokituksen yrityslainoihin saa vielä riittävän tuoton”, Kuhalampi toteaa.

Lisätiedot:
Säästöpankkiryhmän markkinastrategi, CFA Miska Kuhalampi, puh. 010 436 6541, miska.kuhalampi@saastopankki.fi

Liite: Lehdistötilaisuuden ppt-esitys (pdf-muodossa)