Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus: Helsinki määrittää koko maan asuntohintatilastot
”Suomen asuntomarkkinoita leimaa voimakas alueellinen eriytyminen. Helsingin hinnat ovat aivan omassa luokassaan mihin tahansa markkina-alueeseen verrattuna. Lisäksi Helsingin asuntomarkkinat ovat kasvaneet viime vuosina niin merkittävästi, että ne hallitsevat koollaan koko maan asuntomarkkinatilastointia. Valtakunnalliset hintatilastot antavatkin harhaanjohtavan kuvan Suomen asuntomarkkinoiden hintakehityksestä”, arvioi Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivanen.
”Koko maan tilastoissa asuntojen hinta on ollut jatkuvassa nousussa aivan viime kuukausia lukuun ottamatta. Tarkempi tarkastelu kuitenkin paljastaa, että nousussa on vain Helsinki. Jos katsotaan esimerkiksi Tampereen, Oulun tai muiden suurten tai pienempien kaupunkien tilastoja, tilanne on aivan toinen. Ero on selkeä: hinnat sahaavat edestakaisin. Nousutrendiä ei ole näkyvissä. Näin ollen mitään valtakunnallista hintatrendiä ei käytännössä ole. Vasta alueelliset tilastot kertovat totuuden”, Toivanen toteaa.
Myös kuluttajien luottamus eriytyy alueellisesti
”Asuntomarkkinoiden voimakkaimpana ajurina toimii kuluttajien luottamus. Yleensä asuntokaupat ja kuluttajien luottamus kulkevat käsi kädessä (ks. seuraavan sivun graafi), mutta tämä ei ole pitänyt paikkaansa enää pariin vuoteen. Kytkös katkesi jo alkuvuodesta 2011, mutta alhaiset korot kannattelivat markkinoita vielä pari vuotta sen jälkeen. Asuntokauppojen määrä toisin sanoen pysyi korkeana, vaikka luottamus laskikin. Nyt korkotaso ei voi enää laskea eivätkä matalat korot yksin riitä kannattelemaan asuntomarkkinoita. Silti kauppoja kuvaava käyrä on edelleen luottamuskäyrää korkeammalla. Tämä ei ole kestävä tilanne, Jos luottamus ei pian nouse, mikään ei pidä kauppakäyrää nykytasolla. Kauppojen määrä laskee tai sitten asuntojen hinnat laskevat”, Toivanen sanoo.
”Tässäkään asiassa valtakunnallinen tilasto ei ota huomioon alueellisia eroja. Kun eri talousalueiden kehitys eriytyy toisistaan, myös eri alueiden kuluttajien luottamus oman talousalueensa kehitykseen eriytyy. Ero voimakkaasti kehittyvien ja toisaalta taantuvien alueiden kuluttajien luottamuksessa repeää yhä suuremmaksi ja tämä näkyy suoraan asuntomarkkinoilla.”
Kohtuuhintainen asuminen jäämässä kaupunkilegendaksi
”Kohtuuhintaisesta asumisesta on puhuttu viimeiset vuodet todella painokkaasti, mutta mitä on saatu aikaan? Voisi sanoa, että ei muuta kuin kauniita sanoja. Hallituksessa ministerit vaihtuvat, tavoite pysyy, mutta kohtuuhintainen asuminen antaa yhä odottaa itseään.”
”Rakentamisen sääntely, esim. energiatehokkuudessa, esteettömyydessä ja muussa kaavoituksessa, on omalta osaltaan nostanut rakentamisen hintaa. Myös tonttipolitiikka on pitkälti epäonnistunutta. Kohtuuhintaisia rakennuspaikkoja ei ole pystytty tarjoamaan riittävästi eikä riittävän monipuolisesti, jotta monimuotoista rakentamista olisi voitu tukea eri paikkakunnilla. Parempi tonttitarjonta voisi olla ratkaisun avain, jos kunnat ja valtio osaisivat viedä asioita oikealla tavalla eteenpäin.”
”Mihin säännellyn rakentamisen tuotoksena syntyvien energiatehokkaiden asuntojen ja toisaalta vanhojen asuntojen hintaero johtaa? Hyvä esimerkki on esimerkiksi Hämeenlinnan tilanne, jossa 1980 rakennetusta hyväkuntoisesta 120 neliön omakotitalosta tontteineen saa keskimäärin 190 000 euroa ja uudesta 66,5 neliön kerrostaloasunnosta joutuu maksamaan 233 000 euroa. Jos em. omakotitalon omistaja haluaa uuteen asuntoon, hän saa tyytyä kaksioon ja joutuu vielä ottamaan velkaa päälle. Jotain tässä yhtälössä on vialla.”
”Meidän tulee ottaa asia vakavasti ja etsiä ratkaisuja, sillä uusien ja vanhojen asuntojen hintaero ei ole enää terveellä pohjalla. Kenellä on varaa uusiin asuntoihin? Tämä voi pahimmillaan ajaa siihen, että maakuntakeskuksiin ei voida rakentaa kipeästi kaivattua uudistuotantoa, koska korkeat hinnat lamauttavat kuluttajien kysynnän. Tai sitten ajamme vanhojen asuntojen hinnat epäterveeseen hinnannousuun, joka sekin hyydyttää asuntokauppaa ja heikentää talouden elpymistä.”
Lisätietoja antaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivanen, p. 050 3175 777, antti.toivanen@spkoti.fi.
Tradenomi Antti Toivanen aloitti Sp-Kodin toimitusjohtajana helmikuussa 2013. Toivasella on pitkä kokemus kiinteistönvälityksestä. Hän tuli Sp-Kotiin Huoneistokeskuksesta, jossa hän työskenteli yhdeksän vuotta, viimeksi liiketoimintajohtajana vastaten yrityksen koko liiketoiminnasta Suomessa.
Sp-Koti on Säästöpankkiryhmään kuuluva kiinteistönvälitysketju, joka on kahdessa vuodessa laajentunut voimakkaasti. Franchising-pohjalta toimiva yhtiö palvelee asiakkaita jo 53 toimipisteessä pääosin Kaakkois-, Lounais- ja Etelä-Suomessa. Ketjun palveluksessa on noin 150 henkilöä, keskusyhtiössä neljä. Yhtiön tavoitteena on laajentua edelleen ja olla Suomen kolmen suurimman kiinteistönvälitysketjun joukossa lähivuosina.
