Talouskasvu vielä virkeää vuonna 2022, sitten odottaa maltillisen kasvun tie - kotitalouksilla edessä kelpo vuosi
Säästöpankin tuoreen suhdannekatsauksen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna ensin pirteästi, mutta sitten hidastuu. Säästöpankki ennustaa talouden kasvavan tänä vuonna 2,9 % ja ensi vuonna enää maltilliset 1,6 %. Kotitalouksilla ei kuitenkaan ole edessä hullummat ajat: Vuonna 2022 töitä on mukavasti tarjolla ja ansiotasokehitys ylläpitää ostovoimaa kiihtyneestä inflaatiosta huolimatta.
Ensin kasvaa, sitten hidastuu - tältä näyttää Suomen talous lähivuosina Säästöpankin tuoreen suhdannekatsauksen mukaan. Säästöpankki ennustaa Suomen talouden kasvavan vielä tänä vuonna pirteät 2,9 %, mutta ensi vuonna kasvu maltillistuu entisestään 1,6 %:iin.
”Suomen kasvu hiipuu pikkuhiljaa kohti normaalimpia kasvutasoja, jotka Suomen osalta ovat kyllä valitettavan maltillisia”, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen kommentoi.
Kotitalouksien kulutuksessa on vielä elpymisen varaa. Etenkin palvelujen kulutus ei ole vielä saavuttanut koronakriisiä edeltänyttä tasoaan ja myös alkuvuosi vietetään erilaisten palvelualoja kurittavien rajoitusten merkeissä.
”Mikäli pandemia kevään mittaan helpottaa, palvelujen kulutus alkaa viimein kasvamaan, kun ravintolat, teatterit ja tapahtumat alkavat taas pyöriä. Tavaroiden kulutus taas on pysynyt korkeana koko pandemian ajan”, Mikkonen lisää.
Koronakriisin aikana monelle kotitaloudelle kertyi säästöjä palvelukulutuksen ja matkojen vähentyessä. Tänä vuonna kertyneet säästöt mahdollistavat kulutuksen ripeänkin kasvun, vaikka vaikuttaakin siltä, että merkittävä osa kertyneistä varoista jää säästöön. Kuluttajien luottamus on vuoden alussa laskenut pitkän ajan keskiarvon alapuolelle, mikä kertoo varovaisuuden lisääntymisestä.
Ostovoima paranee, vaikka inflaatio myllertää
Totuttua nopeampi hintojen nousu uhkaa kuluttajien ostovoimaa, mutta Säästöpankki ennustaa kotitalouksien ostovoiman kuitenkin hieman nousevan tänä vuonna, mikäli palkat nousevat ennusteiden mukaisesti. Vuonna 2022 inflaatio on keskimäärin 2,5 %.
”Odotamme inflaation hiljalleen rauhoittuvan, mutta jäävän totuttua korkeammalle tasolle”, Mikkonen lisää.
Palkkojen korotusennusteisiin liittyy tosin merkittävää epävarmuutta, koska palkkaneuvottelujärjestelmä on Suomessa murroksessa.
Nuorten pitkäaikaistyöttömyys huolestuttaa: uhka nuorelle, uhka kansantaloudelle
Koronakriisin aikana työttömyysasteen trendi oli korkeimmillaan 8,4 %, mutta vuoden 2021 lopussa se laski jo 7,0 %:iin. Jatkossa työttömyys laskee vielä aavistuksen ja vuonna 2022 keskimääräinen työttömyysaste on 6,9 %. Myös työllisyysaste on noussut ilahduttavan ripeästi.
”Työllisten määrän nopea kasvu perustuu kuitenkin pitkälti osa-aikaisten työsuhteiden määrän kasvuun, mikä hieman himmentää loistavan kehityksen kiiltoa. Ainakin osittain tämä selittyy sillä, että työllisten määrän kasvu on ollut erityisen ripeää toimialoilla, joilla suositaan osa-aikatyötä, kuten kaupan alalla”, Mikkonen kommentoi.
Pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin edelleen korkealla.
”Pitkäaikaistyöttömien määrä on prosentuaalisesti kasvanut eniten nuorissa ikäryhmissä. Heidän työllistymismahdollisuuksiensa edistäminen olisi tärkeää, etteivät nuoret syrjäydy työmarkkinoilta heti uran alkuvaiheessa”, Mikkonen lisää.
Pitkäaikaistyöttömyys on uhka kansantaloudelle: mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa työmarkkinoille palaaminen on.
”On surullista, jos Suomessa on paljon työkykyisiä ihmisiä, joille ei löydy työpaikkaa. Jostain syystä työntekijät ja työpaikat eivät nyt kohtaa, sillä tälläkin hetkellä Suomessa on paljon työpaikkoja, joihin ei löydy tekijöitä”, Mikkonen huomauttaa.
Asuntovelallinen: varaudu korkojen nousuun!
Suomalaisten asuntovelat sekä kotitalouksien velkaantuneisuus ovat lisääntyneet korona-aikana. Velallisten kotitalouksien kannattaa nyt varautua korkojen nousuun, sillä korkojen nousu näyttää entistä todennäköisemmältä, vaikkakin maltilliselta, etenkin euroalueella.
”Velallisten on nyt viimeistään hyvä laskea, miten korkojen nousu vaikuttaa lainanhoitokustannuksiin. Velkojen osalta kannattaa kiinnittää huomioita siihen, että velkaa on sopivasti suhteessa maksukykyyn ja toisaalta myös velan rakenteeseen”, Mikkonen muistuttaa.
Velan rakenteella on merkitystä.
”Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen – tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun – menevät velat. Tällaisia ”parempia” velkoja ovat muun muassa asuntolainat”, Mikkonen lisää.
Asuntomarkkinat saivat piristysruiskeen koronakriisistä ihmisten tilantarpeen kasvaessa. Kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat totuttuun tapaan nousseet, mutta muutoksena aiempaan näin on tapahtunut myös pienemmissä kaupungeissa.
Vuonna 2022 asuntomarkkinoiden tilanteen odotetaan normalisoituvan ja asuntojen hinnat nousevat Suomessa Säästöpankin arvion mukaan noin 2,5 %.
”On mielenkiintoista seurata, vaikuttaako koronakriisi ihmisten asumismieltymyksiin pysyvämmin. Kaupungistuminen on ollut voimakas trendi jo pidemmän aikaa ja on vaikea uskoa, että se täysin kääntyisi. Toisaalta etätöiden lisääntyminen mahdollistaa uudenlaiset työn tekemisen muodot ja monipaikkaisuuden, jotka voivat olla pidempiaikaisia ilmiöitä”, Mikkonen pohtii.
Meni ylös tai alas, suomalaisten sijoittamisbuumi jatkuu
Suomalaisten säästämis- ja sijoittamisinto on trendinomaisessa kasvussa, jota ei edes talouden suhdannevaihtelut ole hetkauttaneet. Koronakriisi on entisestään kiihdyttänyt kehityskulkua ja rahoitusvarallisuuden kasvu jatkui ripeänä vuonna 2021.
”Kotitalouksien säästöt ja sijoitukset niin rahastoihin, osakkeisiin kuin talletuksiinkin jatkoivat ilahduttavaa kasvuaan viime vuonna”, Mikkonen toteaa.
Monelle kotitaloudelle on koronan aikana kertynyt puskurivaroja, mikä tuo turvaa tulevia yllätyksiä varten. Talletusten osalta on kuitenkin hyvä huomata, että inflaation kiihdyttyä ne tarjoavat entistä heikommin suojaa inflaatiota vastaan.
”Talletusten reaalinen tuotto on tällä hetkellä reilusti pakkasen puolella. Pidempiaikaisille varoille on hyvä miettiä tuottavampia kohteita. Lyhytaikaiseen säästämiseen ja puskurivaroiksi talletukset ovat toki oivallinen kohde”, Mikkonen summaa.
Lisätiedot:
Henna Mikkonen,
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti
henna.mikkonen@saastopankki.fi, 040 564 7918
Linkki: Säästöpankin kotitalouksien suhdannekatsaus 1/2022
Säästöpankin suhdannekatsauksessa tarkastellaan Suomen taloudessa vallitsevia asioita, jotka vaikuttavat erityisesti kotitalouksien taloustilanteeseen. Näitä ovat mm. työmarkkinoiden tilanne, ansiotasojen kehitys, hintojen nousu, asuntomarkkinoiden tilanne sekä kotitalouksien velkaantumiseen ja varallisuuteen vaikuttavat tekijät.
Säästöpankkiryhmä on edistänyt yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia jo 200 vuoden ajan. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.
Avainsanat:
