Uudiskohteiden taloyhtiölainoja koskevan lakiehdotuksen voimaantuloa tulisi siirtää

Report this content

Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantasen mukaan hallituksen esitys uudiskohteiden yhtiölainojen uusista rajoituksista on läpi mennessään astumassa voimaan ajallisesti väärään aikaan. Rantanen uskoo, että lisäsääntely tulee romahduttamaan entisestään rakentamista ja uudistalokauppaa Suomessa – tilanteessa, jossa ilmassa on jo valmiiksi useita asuntokauppaa jarruttavia tekijöitä ja uhkakuvia.

–  Hallituksen esityksessä koskien uudiskohteiden taloyhtiölainojen ehtojen tiukennuksia on hyviä ja kannatettavia elementtejä. Lakiesitys tullee menemään eduskunnassa läpi, ja lain on tarkoitus astua voimaan vuoden kuluttua, ensimmäinen heinäkuuta 2023. Lain suunniteltu voimaantuloajankohta osuu asuntomarkkinoiden kannalta valitettavasti todella huonoon hetkeen, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen

Hallitus on esittänyt uudiskohteiden taloyhtiölainojen rajoittamista enintään 60 prosenttiin asunnon velattomasta hinnasta. Tällä hetkellä taloyhtiölainan osuus voi olla jopa 80 prosenttia. Jatkossa yhtiölainoissa ei saisi olla lyhennysvapaita ensimmäiseen viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta, ja maksimilaina-aika olisi 25 vuotta. Luotonantajat voisivat tietyin ehdoin poiketa näistä säännöistä.

Lakimuutos tuo astuessaan voimaan merkittäviä lisähaasteita asuntokauppaan. Asuntotuotannon uusien aloitusten ja uudisasuntokauppojen määrät ovat jo nyt laskussa kaikkialla Suomessa. En usko, että olemme vuoden kuluttua vielä selvinneet talouden monista haasteista ja todennäköisestä taantumasta, pohtii Rantanen. – Sääntelyn lisääminen ei ole järkevää talouden nykytilanteessa. Lain voimaantulon ajankohtaa pitäisi siksi nyt pohtia hyvin tarkkaan.

– Pitkien lainsäädäntöprosessien synkronoiminen talouden suhdanteiden kanssa ei varmasti ole helppoa. 
Lain täytäntöönpanoa tulisi kuitenkin siirtää riittävän paljon eteenpäin, ottaen huomioon asuntokauppaa ja rakentamista jo nyt jarruttavat tekijät. Sääntelyn vaikutukset tulevat ulottumaan myös rakennusalan työllisyystilanteeseen.

– Jälkiviisaana voisi todeta, että Mörttisen työryhmän esitys olisi kannattanut hyväksyttää eduskunnassa ja lakimuutokset saada voimaan nopealla aikataululla ennen koronaa. 

Korkojen verovähennysoikeuden poistaminen on hyvä esimerkki lakimuutoksen onnistuneesta ajoituksesta. Nollakorkojen aikana sen asteittainen poistaminen on tapahtunut kotitalouksissa huomaamattomasti ja ilman sen suurempaa tuskaa, toteaa Rantanen. 

Uudisrakentaminen uhkaa hiipua ennustettua enemmän Suomessa

– Suomessa valmistui koronavuosina 2020–2021 uusia kovan rahan asuntoja lähes 40 000 per vuosi. Ennen koronaa pitkän aikavälin keskiarvo on ollut noin 33 000 asuntoa vuosittain, kertoo Rantanen. – Oma ennusteeni on, että vielä tänä vuonna uusia asuntoja valmistuu noin 30 000–35 000.

– Rakennusliikkeet ovat nyt aiempaa varovaisempia Ukrainan sodasta, korkojen noususta, korkeasta inflaatiosta ja rakennuskustannusten voimakkaasta noususta johtuen. Uusien aloitusten määrä lähti laskuun jo viime vuoden loppupuolella. Vielä voimakkaammin muutos näkyy myönnetyissä rakennusluvissa, joiden määrä on laskenut helmi–huhtikuussa yli viidenneksen vuodentakaiseen verrattuna.

– Myös uudisasuntojen kohde- ja kauppamäärät ovat laskeneet selvästi viime vuodesta. Tällä on suora vaikutus vanhojen asuntojen myyntiin ja tarjontamääriin, Rantanen muistuttaa.

Lähteet: Tilastokeskus, KVKL ry:n Hintaseurantapalvelu

Ota yhteyttä, niin keskustellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391, jukka.rantanen@spkoti.fi

Sp-Koti on Säästöpankkiryhmään kuuluva, franchising-pohjalta toimiva ja aidosti paikallinen kiinteistönvälitysketju, joka palvelee asiakkaita yli 80 toimipisteessä eri puolilla Suomessa. www.spkoti.fi

Avainsanat:

Tilaa

Multimedia

Multimedia