Vuosi 2020: kotitalouksilla edessä paksumpi tilipussi, matalat korot – sekä kasvaneet velat ja eriytyvät asuntomarkkinat
Ensin hyvät uutiset! Suomalaisten kotitalouksien näkymät vuonna 2020 ovat hyvät. Vaikka maailmantalouden nihkeys jarruttelee Suomen talouskasvua, pientä kasvua on odotettavissa niin palkoissa kuin ostovoimassakin. Työllisyystilanne pysyy vakaana. Myös varallisuus kehittyy suotuisaan suuntaan – etenkin kasvukeskuksissa. Samalla kuitenkin avoimien työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamisongelma sekä velkaantuminen varjostavat kotitalouksien näkymiä. Asiat käyvät ilmi Säästöpankin kotitalouksien suhdannekatsauksesta.
Huolimatta maailmantalouden heikosta kasvusta, Suomen talouskehitys pysyi viime vuonna yllättävänkin hyvässä vedossa ja bruttokansantuotteen odotetaan kasvaneen noin 1,5 %. Maailmantalouden heikompi vire on nyt pikkuhiljaa siirtymässä Suomeen. Tänä vuonna Suomen talouskasvun ennakoidaan hidastuvan 1 %:iin, mutta näyttää siltä, että vakavampi taantuma vältetään.
”Suomen taloussuhdanteiden nousut ja laskut eivät heti myllerrä kotitalouksien arkea, vaan ne välittyvät ihmisille vahvimmin työmarkkinoiden kautta. Se, miten taloudessa menee, vaikuttaa siihen, kuinka paljon työtä on tarjolla ja millä ehdoilla”, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen kommentoi.
Vuonna 2018 Suomen työmarkkinoilla kävi kuhina, kun työttömyysaste laski ja työllisyysaste nousi nopeasti. Viime vuonna kehitys tasoittui ja tilanne pysyy vakaana tänä vuonna. Työllisyyden kasvu hidastuu ja työttömyys pysyy lähellä nykytasoaan. Suurta parannusta ei siis enää ole näköpiirissä, jos ei heikkenemistäkään.
Sen sijaan pitkäaikaistyöttömyydessä on otettu loikka parempaan. Pitkäaikaistyöttömien määrä on puolittunut vuoden 2016 huippulukemista, ja nuorisotyöttömyys eli 15-24 -vuotiaiden työttömyys on selvästi laskenut. Viime vuonna nuorisotyöttömyys tosin jälleen nousi hieman, ja huolta aiheuttaa myös pitkäaikaistyöttömien nuorten laskun pysähtyminen. Tämä kielii siitä, että osalla nuorista on vaikeuksia päästä kiinni työelämään.
Suomella on käsissään myös toinen ongelma: avoimet työpaikat eivät kohtaa tekijäänsä. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen osuus vapaana olevista työpaikoista on jo yli 50 %. Taustalta löytyy monia syitä kuten osaamisen puutetta, kannustinloukkuja, tarjotun työn heikkoa houkuttelevuutta sekä ihmisten haluttomuutta muuttaa työn perässä uudelle paikkakunnalle.
Hintojen nousussa maltti on kuluttajan valtti
Lähivuosien palkankorotuksia ratkotaan parhaillaan monilla aloilla käynnissä olevissa palkkaneuvotteluissa.
”Vaikka tarkkojen arvioiden tekeminen palkkojen noususta on vielä ennenaikaista, jo sovittujen ratkaisujen valossa näyttää siltä, että ansiotasot kasvavat noin 2-3 % vuosivauhtia tulevina vuosina”, Mikkonen arvioi.
Tänä vuonna inflaatio pysynee maltillisena eli hintojen odotetaan nousevan reilun 1 %:n verran. Hintojen nousu niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on ollut erittäin maltillista jo pitkään. Viime vuonna hinnat nousivat Suomessa keskimäärin 1,0 %.Ansiotulon nousun, veromuutosten ja odotetun inflaation myötä kotitalouksien ostovoiman odotetaankin kasvavan tänä vuonna. Myös eläkeläisten tulot kasvavat, kun työeläkkeet nousevat 1,2 %.
Suomalaisten varallisuus kasvaa – ja kasvaisi vielä nopeammin, jos tekisimme pari asiaa toisin
Suomalaisten suurin varallisuuserä on kiinni asunnoissa. Tämä on luonnollista, sillä suomalaiset suosivat omistusasumista ja asunto on ihmisen perustarve. Myös asuntosijoittamisen suosio on kasvanut, joten asuntojen hintojen kehitys vaikuttaa merkittävästi kotitalouksien varallisuuteen lähitulevaisuudessa.
Kasvukeskuksissa kuten Helsingissä, Tampereella ja Turussa asuntojen hinnat nousevat, mutta maltillisesti. Asuntokaupan oletetaan käyvän tänä vuonna hieman hitaammin kuin viime vuonna. Kuluttajien asunnonostoaikeet ovat korkealla, mutta vähentynyt tarjonta hillitsee asuntokauppaa.
”Kotitalouksien kannattaa hajauttaa varallisuuttaan asunnon lisäksi myös muihin kohteisiin. Säästöjen ja sijoitusten hajauttamisen merkitys korostuukin etenkin alueilla, joissa asuntojen hinnat laskevat”, Henna Mikkonen toteaa.
Kun suomalaiselle jää rahaa käteen, moni laittaa sen talletuksiin. Suomalaisten rahoitusvarallisuudesta yli kolmasosa on talletuksissa.
”Olisi hyvä huomata, että talletusten todellinen tuotto (inflaation jälkeen) on negatiivinen. Arviomme mukaan se myös pysyy negatiivisena tänä vuonna. Siksi sijoittaminen esimerkiksi osakkeisiin tai osakerahastoihin voisi pitkällä aikavälillä kartuttaa suomalaisten varallisuutta tallettamista tehokkaammin”, Mikkonen pohtii.
Osakkeet tuottivatkin vuonna 2019 erinomaisesti. Osakkeiden tuotot – maailmalla 30 % ja Suomessakin 20 % – ovat selvästi pitkän ajan keskiarvoa korkeampia.
Tänä vuonna näin korkeita tuottoja ei ole odotettavissa osakemarkkinoilta, mutta osakkeiden uskotaan silti tuottavan korkosijoituksia paremmin.
Kotitaloudet velkaantuvat - mutta onni on matala euribor
Kun kotitalouksien rahoitusvarallisuus on kasvanut, niin on myös velkaantuminen. Suomen Pankin tilastojen mukaan eniten ovat kasvaneet taloyhtiölainat sekä kulutusluotot. Ulkomaiset kulutusluotottajat (ns. pikavippiyhtiöt) puuttuvat tilastoista, joten niiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa.
”Viime vuosina on peräänkuulutettu taloudenhallinnan taitoja ja niille on selvästi tarvetta. Jo lähes 390 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä”, Henna Mikkonen huomioi.
Velkaantuneiden kotitalouksien tilannetta helpottaa se, että korkotaso on nyt ennätyksellisen matala.
”Vaikka velkaantuminen on kasvanut, maksavat kotitaloudet korkoja tällä hetkellä ennätyksellisen vähän suhteessa tuloihinsa. Lyhyet euribor-korot ovat miinuksella ja tämän odotetaan jatkuvan myös lähivuodet. Korkojen noususta ei siis ole tulossa shokkia kotitalouksien rahatilanteeseen lähivuosina”, Mikkonen kommentoi.
Hyvässä taloudenpidossa kannattaa kuitenkin varautua myös siihen, että korot jonain päivänä nousevat.
”Oma velka tulee suhteuttaa tuloihin, mutta myös velan rakenteella on merkitystä. Varallisuutta kasvattavat velat kuten asuntoon liittyvä velka on ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen menevät velat”, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen muistuttaa.
Lisätiedot:
Henna Mikkonen, pääekonomisti, Säästöpankki
henna.mikkonen@saastopankki.fi, 040 564 7918
Säästöpankin suhdannekatsauksessa tarkastellaan Suomen taloudessa vallitsevia asioita, jotka vaikuttavat erityisesti kotitalouksien taloustilanteeseen. Näitä ovat mm. työmarkkinoiden tilanne, ansiotasojen kehitys, hintojen nousu, asuntomarkkinoiden tilanne sekä kotitalouksien velkaantumiseen ja varallisuuteen vaikuttavat tekijät.
Avainsanat:
