Yhä useampi vanhus elää vanhan ja liian isoksi käyneen asunnon loukussa
Monet vanhukset haaveilevat uudesta hyväkuntoisesta kodista lähellä palveluja. Voimat eivät enää riitä ison talon tai kodin kunnossapitoon, mutta ajatukset rakkaasta kodista luopumisesta ja raskaasta muuttorupeamasta ahdistavat. Erityisen hankala tilanne on maaseudulla omakotitalossa yksin asuvalla vanhuksella. Kuitenkin mitä pidemmälle myynti- ja muuttopäätöstä siirtää, sitä vaikeampaa vanhan talon myyminen ja toiveiden mukaisen uuden asunnon hankkiminen saadulla kauppahinnalla on.
– Vanhoihin omakotitaloihin on kertynyt korjausvelkaa usein huomaamatta. Harva leskimummo kykenee yksin huolehtimaan jo edesmenneen miehensä muinoin itse rakentaman ison omakotitalon ja pihapiirin kunnossapidosta. Talon kunto rapistuu ja myytävyys vaikeutuu väistämättä. Vanhojen omakotitalojen kysyntä on muutenkin ollut hiljaista pitkään, toteaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
Omakotitalojen kauppa on hiipunut Suomessa jo vuosikausia. Rintamamiestalobuumia ei enää ole. Vuositasolla omakotitalokauppoja tehdään noin 12 000 kappaletta. Vielä vuonna 2007 kauppoja tehtiin noin 15 000 kappaletta. – Kuluneen vuoden tammikuussa käytettyjen omakotitalojen kauppa näyttäisi kuitenkin hieman piristyneen. Toivotaan, että hyvä suuntaus jatkuisi ja kysyntä vilkastuisi pysyvämmin, sanoo Rantanen.
Vanhojen omakotitalojen kauppa on varovaista monestakin syystä
– Vanhojen omakotitalojen myyntiin on vaikuttanut remonttilainan saannin ja ehtojen kiristyminen viime heinäkuussa voimaan astuneen lainakaton myötä. Myynnissä olevan kohteen hyvä kunto on tänä päivänä entistä vahvempi myyntivaltti hyvän sijainnin lisäksi, kertoo Jukka Rantanen. – Erityisesti isoissa kaupungeissa kaupungistuminen on nähtävissä oleva kasvava ilmiö. Yhä useampi arvostaa neliöiden sijaan sijaintia. Tämä näkyy luonnollisesti kaupunkiasuntojen hinnoissa.
– Lisähaasteita vanhan talon myyntiin tuovat omakotiasumisen viime vuosien aikana tuntuvasti nousseet kustannukset esimerkiksi kiinteistö- ja energiaverojen sekä sähkön hinnan osalta. Myös kertyneestä korjausvelasta johtuvien pakollisten remonttien kustannukset pelottavat potentiaalisia ostajia.
Ikäihmisten toiveet ja todellisuus eivät kohtaa
Monen vanhuksen unelma uudesta avarasta kerrostalokodista hissitalossa kaupungin tai taajaman palveluiden ääreltä jää valitettavasti toteutumatta. Isoja peruskorjauksia vaativasta vanhasta omakotitalosta saatu raha pakottaa tinkimään neliöistä, huoneista, sijainnista ja asunnon kunnosta. Tilalle ei ehkä saakaan sitä, mistä on jo pitkään haaveillut: uuden kodin tarjoamaa asumisturvaa ja -mukavuutta loppuelämän ajaksi. Erityisesti uudiskohteiden hinnat ovat karanneet pienituloisilta ja eläkkeidensä varassa eläviltä vanhuksilta.
– Monet yksinäiset vanhukset ovat loukussa myös isoissa kerrostaloasunnoissa, joiden kunto on päässyt rapistumaan vuosikymmenten saatossa. Vielä jos taloyhtiölläkin on korjausvelkaa ja tulossa on isoja kalliita remontteja, voi olla vaikeaa saada asunto myytyä järkevään hintaan. Ja mitä sillä rahalla saa lähialueelta tilalle, on taas toinen kysymys, toteaa Rantanen. – On myös vanhuksia, jotka haluaisivat asua kerrostalokodissaan elämänsä viimeiset vuodet, mutta jotka joutuvat pakon edessä myymään asuntonsa esimerkiksi putkiremontin vuoksi, kun eläke ei riitä remontin lainavastikkeisiin. Silti he joutuvat käytännössä maksamaan putkiremontin asunnon alhaisemman myyntihinnan kautta.
Mikä sitten on oikea hetki vanhemmalle ihmiselle vaihtaa asumismuotoa? Jukka Rantasen mukaan silloin, kun sekä oma että vanhan asunnon kunto ovat vielä suhteellisen hyvät. Vaikka muutto uuteen kotiin ahdistaisikin, kannattaa muistaa, että useimmiten elämänlaatu paranee huomattavasti sen myötä.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Rantanen, Sp-Koti Oy
050 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi
Avainsanat:
