Yli 50-vuotiailla on vähän velkaa ja vaihtelevasti säästöjä – valtaosa ei suunnittele käyttävänsä säästöjään lähivuosina

Säästöpankkiryhmän teettämässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin 50 vuotta täyttäneiden suomalaisten taloudellista tilannetta ja omaan talouteen liittyviä suunnitelmia. Enemmistö yli 50-vuotiaista on kerryttänyt jonkin verran säästöjä ja ovat velattomia, mutta tuloksissa näkyy myös huolta omasta toimeentulosta. Yli puolet ikäluokasta ei ole suunnitellut käyttävänsä säästöjään lähivuosina, ja Säästöpankkiryhmän asiantuntija suositteleekin varautumaan hyvissä ajoin myös perintöasioiden järjestämiseen.  

Kyselytutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaiden ikäluokissa miehille on kertynyt enemmän varallisuutta kuin naisille. Vastaajien arvioidessa nettovarallisuuttaan, miesten osuus kasvoi naisia suuremmaksi kaikissa yli 20 000 euron nettovarallisuuden ylittävissä vastausvaihtoehdoissa. Yli 200 000 euron arvoiseksi oman nettovarallisuutensa arvioi 20 % miesvastaajista, kun naisista samaan summaan yltää 11 % vastaajista. Yli 50-vuotiaiden ikäluokan velkamäärät olivat odotetusti maltillisia, sillä enemmistö vanhemmista ikäluokista on ehtinyt jo maksaa asuntolainan takaisin pankille. Vain 11 prosentilla vastaajista on velkaa yli 50 000 euroa, ja kaikista eläkeläisvastaajista puolet ovat täysin velattomia. 

”Tuloksissa vaikuttaa siltä, että kun pyysimme vastaajia arvioimaan nettovarallisuuttaan, tarkasta ohjeistuksesta* huolimatta moni on todennäköisesti jättänyt laskuista omistusasunnon. Tuloksissa kuitenkin peräti 25 % ikäryhmästä arvioi nettovarallisuutensa arvoksi alle 1000 euroa. Vaikka arvio ei sisältäisi kaikkea omaisuutta, tulos kertoo silti siitä, että joka neljännellä vastaajalla on kohtalaisen pieni säästöpuskuri taloudellisten yllätysten varalle”, toteaa Säästöpankkikeskuksen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Martti Hakala. 

59 % vastaajista arvioi, että hallituksen hiljattain julkistamat päätökset julkisen talouden säästötoimenpiteistä vaikuttavat heidän omaan talouteensa heikentävästi. Heistä 62 % on jonkin verran tai erittäin huolissaan omasta toimeentulostaan, ja 27 % puolestaan arvioi, että mahdollisuuksia säästää on vain vähän tai ei ollenkaan. 9 % arvioi vaikutuksen jäävän niin pieneksi, että sillä ei ole käytännössä merkitystä omaan taloudelliseen tilanteeseen. 

Monella ei ole suunnitelmia käyttää kerryttämiään säästöjä – perintöasioihin hyvä valmistautua ennalta 

43 % vastaajista aikoo käyttää kerryttämiään säästöjä seuraavien viiden vuoden aikana. Yleisin suunnitelma oli säästöihin turvautuminen yllättävien kulujen tai hätätilanteiden kohdatessa (46 %), ja lähes yhtä paljon suunnitellaan säästöjen käyttöä suurempiin hankintoihin, kuten kodin remontointiin tai auton vaihtoon (43 %). Lähes kolmannes vastaajista arvioi tarvitsevansa säästöjään pakollisiin arjen kuluihin. Omaan hyvinvointiin ja hemmotteluun säästöjä aikoi käyttää 35 % vastaajista.  

”Säästöjen käyttö omaksi iloksi oli yleisempää iäkkäämmillä vastaajilla – yli 70-vuotiaista näin aikoi tehdä 41 %, kun taas viisikymppisistä vain 30 %. Moni ajattelee koko työikänsä ajan säästävänsä eläkepäiviä varten, jolloin on luonnollista, että iän karttuessa yhä useampi alkaa nauttia kerrytetyistä säästöistä”, Hakala toteaa.  

57 % vastaajista ei ole suunnitellut käyttökohteita säästöilleen tai ei osannut sanoa, aikooko ylipäätään ottaa säästöjään käyttöön. Jos varallisuutensa haluaa ensisijaisesti jättää perinnöksi lapsille, kannattaa käytännön asioita järjestää jo hyvissä ajoin etukäteen. 

”On tavallista, että perintöä ei voi käyttää perintöverojen maksuun, sillä vero ehtii tulla maksettavaksi ennen kuin perinnön saa hallintaansa. Perintöveron maksu voi jopa aiheuttaa jälkipolville taloudellisia vaikeuksia, eikä ole tavatonta, että perintöveroja päätyy perintään saakka. Helpoin tapa säästää omat lapset taloudellisilta huolilta surun hetkellä on kartuttaa itselle perintöveron verran vakuutussäästöjä ja nimetä omat perilliset vakuutuksen edunsaajaksi. Kun aika koittaa, lapset voivat kuitata perintöveron suoraan vakuutussäästöillä”, neuvoo Sp-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Mika Laakkonen.  

Säästöpankkiryhmän teettämän kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland. Tiedot kerättiin verkkokyselynä 26. – 29.4.2024 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Kysely oli kohdennettu yli 50-vuotiaille ja siihen vastasi 1005 henkilöä. 

*Kyselylomakkeen kysymys esitettiin seuraavasti: Minkä verran arviot sinulla olevan nettovarallisuutta tällä hetkellä? Laske mukaan pankkitilillä olevat varat, sijoitusvarallisuus (säästötili, talletukset, rahastot, osakkeet, vakuutussäästäminen) sekä muu varallisuus (asunnot, metsä, kiinteistöt jne), ja vähennä siitä velat. Jos sinulla on yhteisiä omistuksia, huomioi vain oma omistusosuutesi. 

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: 

Martti Hakala 
Liiketoimintajohtaja, henkilöasiakkaat 
martti.hakala@saastopankki.fi, 050 395 2439 

Säästöpankkiryhmä on edistänyt yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia jo yli 200 vuoden ajan. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Jaamme osan tuloksestamme paikallisen yhteisön hyvinvointiin, koulutukseen ja tutkimukseen. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja. 

Avainsanat: