SAGA FURS OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.9.2010 - 31.8.2011

Hintatason nousu siivitti Saga Furs Oyj:n ennätystulokseen

Vantaalla 25.11.2011 klo 14:20

• Nahkojen hintatason nousu nosti Saga Furs Oyj:n (Turkistuottajat Oyj 29.9.2011 asti) välitysmyynnin arvon ennätykselliseksi tilikaudella 1.9.2010 – 31.8.2011. Välitys­myynnin arvo nousi 35 prosenttia, ja oli 595 miljoonaa euroa (442 MEUR edellisellä tilikaudella).
• Yhtiö välitti tilikauden aikana 9,1 miljoonaa nahkaa (9,6 miljoonaan edellisellä tili­kaudella).
• Hyvän kysynnän ansiosta niin minkin- kuin ketunnahkojen yleinen hintataso vahvistui selvästi: minkinnahkojen dollarihinta 35 ja eurohinta 25 prosenttia sekä ketunnahkojen dollarihinta 66 ja eurohinta 57 prosenttia.
• Konsernin liikevaihto kasvoi 20 prosenttia ja oli 54,1 miljoonaa euroa (45,0 MEUR).
• Konsernin liikevoitto kaksinkertaistui ja oli 15,1 miljoonaa euroa eli 27,9 prosenttia liikevaihdosta (7,3 MEUR eli 16,2 prosenttia liikevaihdosta).
• Osakekohtainen tulos oli 3,84 euroa (2,17 euroa).
• Hallitus ehdottaa 19.1.2012 Vaasassa kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.9.2010 – 31.8.2011 voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille 1,45 euroa osaketta kohti, yhteensä 5 220 000 euroa ja että    1 380 000 euroa siirretään suhdanne­rahastoon.

¹) Yhtiökokous päätti OYL 13:7 mukaisen vähemmistöosinkovaatimuksen perusteella jakaa osinkona 1,06 euroa osakkeelta.

Laskentaperiaatteet

Tämän tilinpäätöstiedotteen tiedot perustuvat 29.11.2011 klo 16.00 mennessä yhtiön verkkosivuilla www.sagafurs.com julkaistavaan tilintarkastettuun tilinpäätökseen ja hallituksen toiminta­kertomukseen.  Tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.

Konserni on soveltanut 1.9.2010 alkaen seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joilla ei ole ollut käytännössä vaikutusta tilinpäätökseen:

- IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille

- IFRIC 19 Rahoitusvelkojen muuttaminen oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi

- IFRS-standardien tehdyt vuosittaiset parannukset (huhtikuu 2010)

- Muutos IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Osakeantien, optioiden ja merkintä­oikeuksien luokittelu

Liiketoimintakatsaus

Tilikaudella 1.9.2010 – 31.8.2011 rikottiin useita ennätyksiä.  Maaliskuussa 2011 järjestetty huutokauppa oli sekä välitysmyynnin arvolla että ostajien määrällä mitattuna yhtiön kaikkien aikojen suurin.  Välitysmyynnin arvo oli lähes 252 miljoonaa euroa ja huutokauppaan osallistui yli 700 kansainvälistä ostajaa.  Maaliskuussa myös turkisnahkojen hintataso nousi ennätyksellisen korkeaksi, muun muassa siniketunnahkojen hinta nousi edellisestä huutokaupasta 30 prosenttia.  Maaliskuun huutokaupan erinomaisten tulosten ansiosta yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen 24. maaliskuuta 2011.  Hintatason nousun ansiosta koko tilikauden välitysmyynnin arvo nousi 35 prosenttia 595 miljoonaan euroon (442 MEUR) ja tilikauden tulos 77 prosenttia 13,8 miljoonaan euroon (7,8 MEUR).  Hyvän markkinatilanteen ansiosta myytyjen nahkojen lunastustahti oli ennätyksellisen nopea koko tilikauden ajan.

Turkisten näkyvä asema huippumuotitalojen mallistoissa sekä vahvana jatkunut kysyntä Kiinassa näkyivät huutokauppatuloksissa koko tilikauden ajan.  Samalla laadun merkitys korostui.  Minkinnahkojen osalta laatujen väliset hintaerot pysyivät suurina, ja hyvälaatuisista lyhytkarvaisista nahoista maksettiin huomattavaa lisähintaa.  Muunnosminkinnahkojen kysyntä ylitti tarjonnan koko tilikauden ajan.  Saga-osuuskunnan kanssa yhteistyössä tehdyn pitkäjänteisen tuotekehitystyön tulokset näkyivät ketunnahkojen kysynnässä.  Uusien tekniikoiden myötä erityyppisten ketunnahkojen suosio on kasvanut keveiden jakkujen ja pukineiden materiaalina.  Vaikka Hongkong/Kiinan kysyntä määrittikin hintakehityksen, myös muut markkina-alueet olivat aktiivisia kevään onnistuneiden muotimessujen ansiosta.

Yhtiön uuden strategian toteuttaminen eteni tilikauden aikana vauhdilla.  Yhtiö määritteli haluavansa olla turkisalan suunnannäyttäjä ja asiakkaittensa paras yhteistyökumppani.  Yhtiön arvot - luotettavuus, tuloksellisuus ja vastuullisuus – kertovat siitä, miten yhtiö toimii ja elää.  Luotettavuus merkitsee avoimuutta ja sitä, että yhtiön toimintaan voi luottaa.  Tuloksellisuus merkitsee toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja korkeaa laatua.  Vastuullisuus merkitsee ihmisten, eläinten ja ympäristön arvostamista.

Kovassa kansainvälisessä kilpailussa yhtiön strategiana on tavoitella sekä tuotteiden että tuotantoprosessin huippulaatua.  Yhtiö tekee yhteistyötä tuottaja-asiakkaittensa kanssa nahkatuotannon laadun parantamiseksi.  Eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin varmistamiseksi yhtiö on mukana kehittämässä turkisalalla ainutlaatuista tuotantotilojen sertifiointijärjestelmää.  Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista turkisnahoista tulee jo nyt sertifioiduilta tiloilta. 

Nahkojen korkealaatuinen lajittelu ja asiakkaan luottamus on yhtiön toiminnan perusta.  Yhtiön Saga-lajittelukriteereitä noudattavaa nahkojen lajittelujärjestelmää pidetään yleisesti maailman parhaana.  Lajittelun kehittämisstrategia perustuu työpaikkojen säilyttämiseen Suomessa.   Kilpailukyvyn varmistamiseksi tilikauden aikana käynnistettiin useita lajittelun tehostamiseen ja tuotantoautomaation kehittämiseen tähtääviä hankkeita.

Konserni hankki kesäkuussa 2011 omistukseensa Saga-osuuskunnalta sen omistamat Saga-tavaramerkit ja Design Centre -kiinteistön.  Prosessin vaiheista annettiin pörssitiedotteet 16. ja 27. toukokuuta sekä 10. kesäkuuta.  Tämän jälkeen hallitus kutsui koolle ylimääräisen yhtiökokouksen päättämään yhtiön toiminimen muuttamisesta Saga Furs Oyj:ksi.  Yhtiökokous pidettiin 13.syyskuuta 2011.  Nimenmuutos selkeyttää yhtiön imagoa ja tehostaa markkinointia, kun vuosikymmeniä nahkojen markkinoinnissa käytetty Saga-brändi on yhtiön nimenä.

Välitysmyynti tilikaudella 1.9.2010 – 31.8.2011

Katsauskaudella 1.6. – 31.8.2011

Tilikauden viimeisessä, 8. – 13. kesäkuuta 2011 järjestetyssä huutokaupassa välitettiin 2,1 miljoonaa minkin-, 460.000 ketun- ja 45.000 suomensupinnahkaa sekä 12.000 karakul-lampaannahkaa.  Huutokauppaa käytiin pääsääntöisesti alalla vallitsevan hyvän suhdanteen merkeissä.  Sini­ketun­nahkojen myyntiä sävytti kuitenkin maaliskuun huutokaupan voimakkaasta hinnan­noususta johtuva asiakkaiden varovaisuus, minkä seurauksena niiden hintataso laski 15 – 20 prosenttia maaliskuun huutokaupan ennätystasosta.  Välitysmyynnin arvo oli kuusipäiväisessä huutokaupassa 157,7 miljoonaa euroa (163,3 MEUR).

Tilikaudella 1.9.2010 – 31.8.2011

Saga Furs Oyj järjesti tilikauden aikana neljä huutokauppaa ja välitti 6,2 miljoonaa minkinnahkaa (edellisellä tilikaudella 6,9 milj.).  Näistä 95 prosenttia kuului Saga-valikoimiin, joissa tarjottavat nahat ovat peräisin EU-alueelta ja Norjasta.  Omina lajitelminaan yhtiö myi 290.000 itäeurooppalaista minkinnahkaa.  Ketunnahkoja välitettiin 2,3 miljoonaa (2,2 milj.), afganistanilaisia karakul-lampaannahkoja 400.000 (450.000) ja suomensupinnahkoja 170.000 (140.000). 

Huutokauppamyynneillä painotettu Yhdysvaltain dollarin keskikurssi heikkeni seitsemän prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna.  Hyvän kysynnän ansiosta niin minkin- kuin ketunnahkojen hintataso vahvistui selvästi: minkinnahkojen dollarihinta 35 ja eurohinta 25 prosenttia sekä ketunnahkojen dollarihinta 66 ja eurohinta 57 prosenttia.  Hintatason nousun ansiosta koko tilikauden välitysmyynnin arvo nousi 35 prosenttia 595 miljoonaan euroon (442 MEUR).

Liikevaihto

Katsauskaudella 1.6. – 31.8.2011

Konsernin välittämä nahkamäärä jäi tilikauden viimeisellä neljänneksellä 17 prosenttia pienemmäksi kuin vastaavalla neljänneksellä vuotta aiemmin. Tämän seurauksena tilikauden viimeisen neljänneksen liikevaihto laski 10 prosenttia edellisen tilikauden viimeiseen neljännekseen verrattuna hintatason noususta huolimatta.  Konsernin liikevaihto oli 14,0 miljoonaa euroa (15,6 MEUR). 

Tilikaudella 1.9.2010 – 31.8.2011

Koko tilikauden liikevaihto kasvoi hintatason nousun ansiosta edellistilikaudesta 20 prosenttia 54,1 miljoonaan euroon (45,0 MEUR).  Valtaosa liikevaihdosta, 93 prosenttia (92 %) on turkistuottajilta ja ostajilta perittyjä välityspalkkioita. Tuottajilta perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 24 prosenttia (29 %) ja ostajilta perittyjen osuus 68 prosenttia (63 %) konsernin liikevaihdosta.  Loppu liikevaihto koostui nahkontapalvelujen ja siitoseläinten myynnistä tuottajille, ravintola- ja kongressipalvelujen myynnistä sekä yhtiön omien nahkojen myyntituotoista.  Kotimaisilta asiakkailta, sekä turkistuottajilta että ostajilta, perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 13 prosenttia (15 %) ja ulkomaisten asiakkaiden osuus 79 prosenttia (78 %).  Liikevaihdosta 19,2 prosenttia (12,9 %) kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 16,5 prosenttia (14,1 %) toisen kvartaalin, 38,4 prosenttia (38,4 %) kolmannen kvartaalin ja 25,9 prosenttia (34,6 %) tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.

Taloudellinen asema ja tulos

Katsauskaudella 1.6. – 31.8.2011

Liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 120.000 euroa (-13.000 EUR). Liiketoiminnan kulut olivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 9,3 miljoonaa euroa (9,1 MEUR).  Nettorahoitustuotot kasvoivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 27 prosenttia edellisen tilikauden vastaavaan neljännekseen verrattuna ja olivat 1,1 miljoonaa euroa (840.000 EUR).  Tilikauden viimeisen neljänneksen voitto ennen veroja oli 5,9 miljoonaa euroa (7,3 MEUR).

Tilikaudella 1.9.2010 – 31.8.2011

Liiketoiminnan muut tuotot kaksinkertaistuivat edellistilikaudesta 1,1 miljoonaan euroon (550.000 EUR) pääasiassa tilikaudella 2008/2009 kirjattujen asiakasluottotappioiden palautumisen ansiosta. Valtaosa tilikaudella 2008/2009 kirjatuista asiakasluottotappiosta saatiin perittyä takaisin tilikauden loppuun mennessä.

Liiketoiminnan kulut kasvoivat viisi prosenttia edellisestä tilikaudesta ja olivat 40,1 miljoonaa euroa (38,3 MEUR).  Kuluista 20,3 prosenttia (18,9 %) kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 27,4 prosenttia (29,6 %) toisen kvartaalin, 29,1 prosenttia (27,8 %) kolmannen kvartaalin ja 23,2 prosenttia (23,7 %) tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.  Henkilöstökulut kasvoivat kolme prosenttia 16,0 miljoonaan euroon (15,5 MEUR) ja liiketoiminnan muut kulut kuusi prosenttia 18,9 miljoonaan euroon (17,8 MEUR).  Markkinointiin ja myynninedistämiseen liittyvät kulut kasvoivat seitsemän prosenttia 6,3 miljoonaan euroon (5,9 MEUR), koska IFTF:lle maksettavat markkinointi- ja edunvalvontamaksut kasvoivat hintatason nousun seurauksena 31 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja olivat 2,1 miljoonaa euroa (1,6 MEUR).  Turkisnahkojen hintatason vahvistumisen ansiosta konsernin liiketulos muodostui tilikauden alussa ennakoitua paremmaksi: liiketulos kaksinkertaistui ja oli 15,1 miljoonaa euroa (7,3 MEUR).

Konsernin nettorahoitustuotot kasvoivat edellisestä tilikaudesta yhdeksän prosenttia ja olivat 3,6 miljoonaa euroa (3,3 MEUR).  Nettokorkotuotot olivat 3,4 miljoonaa euroa (3,8 MEUR) ja valuuttakurssivoitot 170.000 euroa (340.000 valuuttakurssitappioita). Konsernin voitto ennen veroja oli 18,7 miljoonaa euroa (10,6 MEUR) ja tilikauden voitto 13,8 miljoonaa euroa (7,8 MEUR).

Oman pääoman tuotto oli tilikaudella 22,2 prosenttia (14,4%) ja osakekohtainen tulos 3,84 euroa (2,17 euroa).  Osakekohtainen oma pääoma oli 18,72 euroa (15,94 euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 59,1 prosenttia (53,2 prosenttia).

Investoinnit ja kehitys

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 8,9 miljoonaa euroa (1,5 MEUR edellisellä tilikaudella) eli 16,4 prosenttia (3,4 prosenttia) yhtiön liikevaihdosta. Investoinneista 3,8 miljoonaa euroa kohdistui Design Centre -kiinteistön ja 1,5 miljoonaa euroa Saga-tavaramerkkien ostoon Saga-osuuskunnalta, 1,8 miljoonaa euroa Fur Center -kiinteistön peruskorjaukseen ja 1,8 miljoonaa euroa konsernin muihin investointeihin.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 309 henkilöä.  Valtaosa henkilökunnasta työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä.

Konsernin henkilöstömäärät olivat seuraavat:

Kurssikehitys

Yhtiön C-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pienten yhtiöiden listalla (Small Cap) teollisuuden ja palveluiden sektorissa. Osakkeiden vaihto oli tilikaudella yhteensä 22,1 miljoonaa euroa ja 1.600.000 osaketta eli 58 prosenttia yhtiön C-osakkeista.  Tilikauden ylin kurssi oli 16,20 euroa, alin kurssi 9,30 euroa ja keskikurssi 14,16 euroa.  C-osakkeen päätöskurssi oli tilikauden lopussa 14,18 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 9,45 euroa.  Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli 31.8.2011 51,0 miljoonaa euroa (34,0 MEUR).

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Turkistuottajat Oyj:n 21.1.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen 31.8.2010 päättyneeltä tilikaudelta. Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien, jotka edustivat yhteensä 10,8 % yhtiön kaikista osakkeista esittämän OYL 13:7 mukaisen vähemmistö­osinkovaatimuksen perusteella jakaa osakkeenomistajille osinkona 1,06 euroa osakkeelta eli yhteensä 3.816.000 euroa. Osinko maksettiin 2.2.2011. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että voittovaroista siirretään suhdannerahastoon 850.000 euroa ja loppu jätetään voittovarojen tilille.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Saga Furs Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan liiketoimintariskeihin, vahinko- ja omaisuusriskeihin, rahoitusriskeihin sekä operatiivisiin riskeihin. Yhtiö pyrkii hallitsemaan ja rajaamaan riskien mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuisivat, ne voisivat merkittävästi haitata Saga Furs Oyj:n liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja heikentää yhtiön tulosta.

Suhdanteiden ja valuuttakurssien vaihtelut

Voimakkaat suhdannevaihtelut nahkojen hinnoissa sekä se, että Saga Furs Oyj:n sopeutuminen näihin vaihteluihin kestää turkiseläinkasvatuksen vuosirytmistä johtuen vähintään puoli vuotta, ovat merkittäviä riskejä yhtiön taloudellisen toiminnan ja tuloksen kannalta. Suurin osa tilikaudella tarjottavista turkisnahoista myydään kysynnän ajoittumisesta johtuen vasta maalis- ja kesäkuussa järjestettävissä huutokaupoissa, jolloin valtaosa kustannuksista on jo syntynyt.

Yhdysvaltain dollarin ja siihen sidoksissa olevien valuuttojen heikentyminen sen mukana on riski yhtiön liiketoiminnan kannalta.  Valtaosa Saga Furs Oyj:n myymistä turkisnahoista viedään euroalueen ulkopuolelle, ja nahkojen maailmanmarkkinahinta määräytyy Yhdysvaltain dollareissa, vaikka yhtiön myyntivaluuttana on euro.   Dollarin vahvistuminen parantaa vastaavasti yhtiön liiketoimintanäkymiä. Valuuttariskien hallintaa selostetaan yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Turkisten käytön mahdollinen vähentyminen muodin muuttuessa on yhtiölle selvä riski.  Nahkojen hintatason selvä nousu lisää riskiä, että muotiteollisuus etsii Saga-turkiksia korvaavia edullisempia vaihtoehtoja.  Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisen muotimaailman valintoihin markkinointi- ja tuotekehitystoiminnan avulla. Tavoitteena on, että turkis materiaalina uudistuisi, sen käyttötarkoitukset monipuolistuisivat ja se säilyttäisi siten asemansa muodissa.

Imagoriskit ja poliittiset riskit

Turkiksiin liittyvät imagoriskit ja poliittiset riskit ovat yhtiön kannalta merkittäviä, sillä turkiseläinten kasvatuksen ja turkisnahoilla käytävän kaupan oikeutuksen säilyminen on yhtiön liiketoiminnan edellytys.

Turkiseläinten kasvatukseen liittyvät riskit

Turkiseläinten kasvatuksen oikeutukseen liittyvät riskit ovatkin pysyneet suurina. Poliittinen ilmapiiri on myönteinen turkiseläinten kasvatusta kohtaan suurissa tuottajamaissa kuten Suomessa ja Puolassa sekä minkinkasvatusta kohtaan Tanskassa. Suomen kesäkuussa 2011 hyväksytyssä hallitusohjelmassa on turkiseläinkasvatusta tukeva kirjaus. Tanskan vähäinen ketunkasvatus on kielletty siirtymäajalla. Hollannissa ketunkasvatus on kielletty, ja parlamentin alahuone on päättänyt minkinkasvatuksen lopettamisesta, mutta parlamentin ylähuone ei ole hyväksynyt lakia.

Yhtiön kannalta on olennaista, millainen kuva turkiseläinkasvatuksesta välittyy. Eläinoikeus-järjestöjen tavoitteena on luoda elinkeinosta negatiivinen kuva, ja lähdekritiikin ulottumattomissa oleva sosiaalinen media antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Eurooppalaisten päätöksentekijöiden, jotka eivät tunne alaa, on vaikeaa kyseenalaistaa muun muassa sosiaalisen median kautta välittyvää ja monin paikoin yksipuolista mielikuvaa. Haasteena onkin turvata riittävän ja totuudenmukaisen tiedon saanti ja siten pienentää sellaisen lainsäädännön riskiä, joka tekisi turkiseläinten kasvatuksen kannattamattomaksi, käytännössä mahdottomaksi tai kieltäisi sen.

Saga Furs Oyj:n ja koko toimialan imagoriskeiltä ja poliittisilta riskeiltä suojautumisessa keskeistä on turkisnahkojen tuotantoprosessin jatkuva parantaminen ja nopea puuttuminen turkistiloilla mahdollisesti tapahtuviin virheisiin ja laiminlyönteihin. Toiminnan tulee olla avointa tavoitteiden asettamisesta ja edistymisen mittaamisesta lähtien päätyen tuloksista raportoimiseen ja vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa.

Turkistilasertifiointi on entistä kiinteämpi osa Saga Furs -brändiä. Yhtiö edistää sertifiointijärjestelmän voimaansaattamista yhtiön toiminnan kannalta merkittävissä tuottajamaissa. Yhtiön tavoitteena on, että myyntikaudella 2012 - 2013 yhtiö vastaanottaa ainoastaan sertifioiduilta tiloilta tulevia suomensupinnahkoja. Sertifioinnin vaatimus on tarkoitus ulottaa ketunnahkoihin myyntikaudella 2013 - 2014.

Lokakuussa 2011 noin kaksi kolmasosaa Suomen tuotannosta oli sertifioinnin piirissä. Norjassa sikäläinen tuottajajärjestö edellyttää jäseniltään sertifiointia 31.12.2011 mennessä.  Turkistilasertifiointi on vastuullisuutta, jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä ympäristöjärjestelmä, joka kattaa toiminnan kaikki osa-alueet. Sertifiointijärjestelmällä on Suomessa ulkopuolinen, puolueeton arvioija Inspecta Sertifiointi Oy.

Turkisnahoilla käytävään kauppaan liittyvät riskit

Turkisnahkojen markkina-alueet ovat suurelta osin sellaisia, joissa kaupankäyntitavat, hallinto ja määräykset poikkeavat EU:sta ja Yhdysvalloista. Erityisesti tämä koskee Kiinaa ja Venäjää, joissa muutokset ovat myös vaikeasti ennakoitavissa. Saga Furs Oyj jatkaa ponnistelujaan sen puolesta, että Kiinan hallitus asteittain poistaisi niitä tuontitulleja, jotka se sai pitää tullessaan WTO:n jäseneksi.

Hollannissa on vireillä ketunnahoilla ja niistä valmistetuilla tuotteilla käytävän kaupan kieltohanke, jota yhtiö seuraa tiiviisti. Yhdysvalloissa supinnahkojen virallisen kauppanimikkeen käsittely on kesken liittovaltion kauppakomissiossa FTC:ssä (Federal Trade Comission), ja yhtiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että vahvistettava nimike turvaa kaupankäynnin edellytykset.

Saga Furs Oyj pyrkii pienentämään kaupankäyntiin liittyviä riskejä yhteistyössä muun muassa IFTF:n ja EFBA:n kanssa.

Muutokset turkisnahkojen tuotannossa

Hintojen nousun seurauksena tapahtuva turkisnahkojen tuotannon voimakas kasvu eri puolilla maailmaa voi tulevaisuudessa johtaa ylituotantoon.  Suomesta on jälleen tullut maailman suurin ketunnahkojen tuottaja, mutta tuotanto Kiinassa voi kuitenkin lisääntyä, varsinkin jos sinne myydään hyviä siitoseläimiä.  Tällä hetkellä kiinalaiset panostavat kuitenkin enemmän minkinnahkojen tuotantoon, joka on kääntynyt uuteen kasvuun.  Kiinan hallitus tukee kotimaista tuotantoa muun muassa korkeiden tuontitullien avulla.

Mikäli eurooppalaisen turkistuotannon suhteellinen kilpailukyky heikentyy kustannustason nousun ja lainsäädännön muutosten seurauksena, tällä voi olla merkittävä vaikutus turkistuotannon suuruuteen Länsi-Euroopassa. Tämä vaikuttaisi yhtiön keräämiin nahkamääriin.

Turkisnahkojen tuotannon keskittyminen suurempiin yksiköihin merkitsee Saga Furs Oyj:lle taloudellisten riskien kasvua. Toisaalta asiakaskunnan muutos lisää yhtiön mahdollisuuksia kasvattaa välitettäviä nahkamääriä. Tämä parantaa yhtiön taloudellista asemaa ja siten yhtiön mahdollisuuksia kestää realisoituvia riskejä.

Rahoitusriskit

Saga Furs Oyj:n liiketoimintaan liittyy erilaisia rahoitusriskejä kuten valuuttariski, lyhytaikaiseen rahoitukseen ja kassanhallintaan liittyvä riski, korkoriski, luottoriski ja muu vastapuoliriski sekä hyödykeriski.  Erilaisia rahoitusriskejä ja niiltä suojautumista on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 26.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Viimeisessä Turkistuottajat Oyj:n nimellä järjestetyssä huutokaupassa 22. – 26. syyskuuta 2011 tarjottiin runsaat 820.000 Saga-minkin-, lähes 730.000 -ketun- ja 46.000 -suomensupinnahkaa. Maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta turkisnahkojen kysyntä jatkui hyvänä ja hintataso säilyi vahvana.   Siniketunnahkojen hintojen korjausliike maaliskuun huutokaupan huippuhintojen jälkeen kuitenkin jatkui: hintataso laski noin 10 prosenttia ja valikoima myytiin 95-prosenttisesti.  Viisipäiväisen huutokaupan kokonaismyynnin arvo oli 98,7 miljoonaa euroa (syyskuun 2010 huutokaupassa 103 MEUR).

Turkistuottajat Oyj:n 13. syyskuuta 2011 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön toiminimen Saga Furs Oyj:ksi. Muutos rekisteröitiin 30. syyskuuta 2011. Nimenmuutos oli seuraava vaihe prosessissa, joka alkoi yhtiön ostettua Saga-osuuskunnalta Design Centre -kiinteistön sekä Saga-tavaramerkit. Nimenmuutoksen taustalla on yhtiön identiteetin selkeyttäminen ja Saga-brändin vahvistaminen. 

Saga-osuuskunnan avainhenkilöt siirtyivät konsernin palvelukseen, ja myös osuuskunnan toimitusjohtaja Jan Erik Carlson siirtyi konsernin markkinointijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.syyskuuta 2011. Carlsonin tehtäviin kuuluvat kaupan palvelut -liiketoiminta, markkinointi ja tuotekehitys. Huutokauppatoiminnan sekä Saga Furs Design Centren tuote­kehitys- ja muoti-osaamisen yhdistäminen Saga Furs -brändin alle tukee yhtiön pääliike­toimintaa, Saga- minkin-, ketun- ja suomensupinnahkojan välitysmyyntiä.

Norjalainen huutokauppayhtiö Oslo Skinnauksjoner SL sekä sen omistava norjalaisten turkiseläinkasvattajien keskusliitto Norges Pelsdyralslag ja Saga Furs Oyj sopivat 1. marraskuuta 2009 voimaan astuneen nelivuotisen myyntisopimuksen pidentämisestä kahdella vuodella myyntikausiksi 2013/2014 ja 2014/2015.

Arvio liiketoiminnan kehityksestä alkaneella tilikaudella
 

Saga Furs Oyj järjestää alkaneella tilikaudella syyskuussa 2011 pidetyn huutokaupan lisäksi huutokaupat 19. – 22. joulukuuta 2011, 15. – 19. maaliskuuta 2012 sekä 8. – 13. kesäkuuta 2012.  Yhtiön tavoitteena on tarjota kyseisissä huutokaupoissa 5,8 miljoonaa minkin-, 1,5 miljoonaa ketun- ja 85.000 suomensupinnahkaa sekä 300.000 karakul-lampaan nahkaa.

Minkinnahkojen maailmantuotannon arvioidaan kasvaneen runsaat viisi prosenttia edellisvuodesta yli 53 miljoonaan nahkaan.  Maailmassa tuotetuista minkinnahoista 60 prosenttia tuotetaan Pohjois- ja Länsi-Euroopassa ja neljännes Kiinassa.  Minkinnahkojen tuotannon ennustetaan kasvavan Kiinassa selvästi muuta maailmaa nopeammin.  Kiinalaiset minkinnahat eivät ole kuitenkaan laadultaan kilpailukykyisiä Euroopassa tuotettujen minkinnahkojen kanssa. 

Ketunnahkojen maailmantuotannon arvioidaan olevan neljä miljoonaa nahkaa. Maailmassa tuotetuista ketunnahoista noin puolet tuotetaan Suomessa ja reilu kolmannes Kiinassa.  Uusiin häkkitilamääräyksiin liittyvän siirtymäajan päättyminen vuoden 2010 lopussa on edellyttänyt suomalaisilta ketunnahkojen tuottajilta suuria investointeja.  Tämän seurauksena Suomen ketunnahkojen tuotantomäärät eivät ole kasvaneet korkeasta hintatasosta huolimatta.  Kiinassa ketunnahkojen tuotannon kasvua on hidastanut muun muassa pula korkealaatuisista siitos­eläimistä.

Talouden uhkakuvista huolimatta turkiskaupan odotukset alkavalle myyntikaudelle ovat verrattain positiiviset, sillä muoti suosii turkiksia edelleen.  Turkistuotteista on tullut muotitaloille kannattava osa niiden liiketoimintaa, mikä tukee materiaalin käytön jatkumista.  Vastuullisuus on tärkeää muotiteollisuudelle, ja eläinten hyvinvointi on nykyään olennainen osa laatukäsitettä.  Yhtiön pyrkimyksenä onkin luopua alkavan myyntikauden jälkeen sertifioimattomilta tiloilta peräisin olevien suomensupinnahkojen ja vuotta myöhemmin sertifioimattomilta tiloilta peräisin olevien ketunnahkojen välittämisestä.

Kiinassa on maailman nopeimmin kasvavat luksustuotemarkkinat, ja se heijastuu positiivisesti myös turkiskauppaan. Turkispukineiden vähittäismyyntikausi on tänä talvena kuitenkin normaalia lyhyempi vähittäismyyntikauden päättävän kiinalaisen uuden vuoden ollessa jo tammikuun lopulla.  Aikainen kylmä talvi onkin välttämätön, jotta suuri määrä kalliista minkinnahoista valmistettuja pukineita saadaan myytyä.

Tilikauden aikana välitettävien minkinnahkamäärien odotetaan kasvavan hieman.  Välitettävien ketunnahkamäärien arvioidaan pienenevän, koska normaalituotannon lisäksi tilikaudella ei enää tule myyntiin aiemmin tuotettuja nahkoja.  Tilikaudella 2010/2011 sekä minkin- että ketunnahkojen hintataso oli ennätyksellisen korkea.  Maailmantalouden epävarmuus heijastuu alkaneella tilikaudella todennäköisesti jossain määrin myös turkiskauppaan. Tilikauden 2011/2012 tuloksen odotetaan jäävän edellistilikauden ennätystulosta heikommaksi.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 31.8.2011:

Hallitus ehdottaa 19.1.2012 Vaasassa kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että

• tilikauden 1.9.2010 - 31.8.2011 jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeen­omistajille 1,45 euroa osaketta kohti, yhteensä 5 220 000 euroa ja
• 1 380 000 euroa siirretään suhdannerahastoon.

Osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 31.1.2012.

Vantaalla, 25. marraskuuta 2011

SAGA FURS OYJ

Hallitus