Saga Furs Oyj tilinpäätöstiedote tilikaudelta 1.9.2011 - 31.8.2012

SAGA FURS OYJ     TILINPÄÄTÖSTIEDOTE     28.11.2012     KLO 14:30

Hintatason nousu siivitti Saga Furs Oyj:n ennätystulokseen

• Minkinnahkojen hintatason nousu ja Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen nostivat Saga Furs Oyj:n (Turkistuottajat Oyj 29.9.2011 asti) välitysmyynnin arvon tilikaudella  1.9.2011-31.8.2012 ennätykselliseksi kolmannen kerran peräkkäin. Välitys­myynnin arvo nousi 17 prosenttia 695 miljoonaan euroon (595 MEUR edellisellä tilikaudella).
• Yhtiö välitti tilikauden aikana 9,3 miljoonaa nahkaa (9,1 miljoonaan edellisellä tili­kaudella).
• Hyvän kysynnän ansiosta minkinnahkojen dollarimääräinen hintataso vahvistui 14 prosenttia.  Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen ansiosta minkinnahkojen euromääräinen hintataso vahvistui 24 prosenttia ja ketunnahkojen kahdeksan prosenttia.
• Konsernin liikevaihto kasvoi 11 prosenttia 60,1 miljoonaan euroon (54,1 MEUR).
• Konsernin liiketulos muodostui tilikauden alussa ennakoitua paremmaksi: liikevoitto nousi 17,2 miljoonaan euroon (15,1 MEUR).
• Osakekohtainen tulos oli 4,69 euroa (3,84 euroa).
• Hallitus ehdottaa 24.1.2013 Vantaalla kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.9.2011-31.8.2012 voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille 2,10 euroa osaketta kohti, yhteensä 7 560 000 euroa ja että    1 670 000 euroa siirretään suhdanne­rahastoon.

Laskentaperiaatteet

Tämän tilinpäätöstiedotteen tiedot perustuvat 29.11.2012 klo 16.00 mennessä yhtiön verkkosivuilla www.sagafurs.com julkaistavaan tilintarkastettuun tilinpäätökseen ja hallituksen toimintakertomukseen.  Tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.

Konserni on soveltanut 1.9.2011 alkaen seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja:

• Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä.  Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää.  Julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä.  Uudistettu standardi ei ole vaikuttanut konsernitilinpäätökseen.
• IFRS-standardien parannukset (toukokuu 2010).  Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.

Liiketoimintakatsaus

Tilikausi 1.9.2011 – 31.8.2012 oli kolmas perättäinen ennätysten tilikausi.  Maaliskuussa 2012 järjestetty huutokauppa nousi sekä välitysmyynnin arvolla että ostajien määrällä mitattuna yhtiön kaikkien aikojen suurimmaksi.  Välitysmyynnin arvo nousi 305 miljoonaan euroon voimakkaasti nousseiden minkinnahkahintojen ansiosta.  Huutokauppaan osallistui yli 800 kansain­välistä ostajaa.   Positiivinen vire kansainvälisillä turkismarkkinoilla jatkui kesäkuun huutokaupassa, minkä seurauksen yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen 13. kesäkuuta 2012.  Minkinnahkojen hintatason nousun ja Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen ansiosta koko tilikauden välitysmyynnin arvo nousi 17 prosenttia 695 miljoonaan euroon (edellisellä tilikaudella 595 MEUR).  Hyvän markkinatilanteen ansiosta myytyjen nahkojen lunastustahti oli ennätyksellisen nopea koko tili­kauden ajan.

Yhtiön strategiaan kuuluu keskeisenä osana pyrkimys tuotteiden huippulaatuun.  Jo usean vuoden ajan konserniin kuuluva Furfix Oy on välittänyt suomalaisille tuottajille siitoseläimiä eläinkannan terveenä ja monipuolisena säilymisen varmistamiseksi ja yhtiön välittämien minkinnahkojen laadun parantamiseksi.  Tilikauden aikana Furfix Oy perusti toimintaa varten oman turkistilan niille Suomen ulkopuolelta tuotaville turkiseläimille, jotka on pidettävä karanteenissa.  Tilikauden aikana Saga Furs Oyj:ssä on kehitetty uutta siitoseläinten valinnassa käytettävää WebSampo-jalostus­ohjelmistoa.  Maaliskuun huutokaupassa lanseerattiin uusi aiempien laatuluokkien yläpuolelle sijoittuva huippulaatuisille nahoille tarkoitettu Saga Lumi Royal –laatu­luokka.

Yhtiön 13. syyskuuta 2011 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön toiminimen Turkistuottajat Oyj:stä Saga Furs Oyj:ksi. Muutos rekisteröitiin 30. syyskuuta 2011. Nimenmuutos oli seuraava vaihe prosessissa, joka alkoi yhtiön ostettua Saga-osuuskunnalta Design Centre -kiinteistön sekä Saga-tavara­merkit. Nimenmuutos selkeyttää yhtiön imagoa ja tehostaa markkinointia, kun vuosikymmeniä nahkojen markkinoinnissa käytetty Saga-brändi on yhtiön nimenä. 

Saga-osuuskunnan avainhenkilöt siirtyivät konsernin palvelukseen 1. syyskuuta 2011.  Huuto­kauppa­toiminnan sekä Saga Furs Design Centren tuote­kehitys- ja muoti­osaamisen yhdistäminen Saga Furs -brändin alle tukee yhtiön pääliiketoimintaa, Saga-minkin-, -ketun- ja -suomensupinnahkojen välitysmyyntiä. Toimintojen yhdistämisen myötä yhtiön täydellisesti uudistetut kotisivut ja extranet otettiin käyttöön maaliskuussa 2012.

Norjalainen huutokauppayhtiö Oslo Skinnauksjoner SL sekä sen omistava norjalaisten turkis­eläinkasvattajien keskusliitto Norges Pelsdyralslag ja Saga Furs Oyj sopivat 1. marraskuuta 2009 voimaan astuneen nelivuotisen myyntisopimuksen pidentämisestä kahdella vuodella myynti­kausiksi 2013/2014 ja 2014/2015.

Euroopan nopeimmin kasvavalla turkistuotantoalueella Puolassa yhtiötä on edustanut puolalaisten tuottajien ja tuottajajärjestöjen omistama Skinpolex Sp. z o.o.  Nahkojen hankinnan varmistamiseksi ja palvelun kehittämiseksi yhtiö perusti Puolaan maaliskuussa 2012 oman tytäryhtiön Saga Furs Polska Sp. z o.o.:n.

Välitysmyynti tilikaudella 1.9.2011 – 31.8.2012

Katsauskaudella 1.6. – 31.8.2012

Tilikauden viimeisessä, 8. – 13. kesäkuuta 2012 järjestetyssä huutokaupassa välitettiin 2,1 miljoonaa minkinnahkaa, 510 000 ketunnahkaa, 28 000 karakul-lampaannahkaa ja 31 000 suomensupinnahkaa.  Huutokauppaa käytiin varsin vakaaseen hintatasoon, ja huutokaupassa tarjolla olevat nahat myytiin lähes sataprosenttisesti.  Kuusipäiväisen huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 191 miljoonaa euroa (158 MEUR), ja kaikkia markkina-alueita edustavia ostajia oli yli 600.

Tilikaudella 1.9.2011 – 31.8.2012

Saga Furs Oyj järjesti tilikauden aikana neljä huutokauppaa ja välitti 6,4 miljoonaa minkinnahkaa (edellisellä tilikaudella 6,2 milj.).  Näistä 94 prosenttia kuului Saga-valikoimiin.  Omina lajitelminaan yhtiö myi 400.000 itä­eurooppalaista minkinnahkaa.  Ketunnahkoja välitettiin 2,3 miljoonaa (2,3 milj.), afganistanilaisia karakul-lampaannahkoja 400.000 (400.000) ja suomensupinnahkoja 160.000 (170.000).

Kiinan markkinoiden vahva kasvu heijastui Saga Furs -konsernin tilikauteen.  Jo aiemmin vahvan kiinalaisen pukineita valmistavan vientiteollisuuden rinnalla Kiinan kotimarkkinakysyntä kasvaa voimakkaasti.  Kasvua tukee kiinalaisen tekstiili- ja muotiteollisuuden lisääntyvä turkismateriaalin käyttö.  Minkinnahkojen hintataso nousi dollareissa 14 ja euroissa 24 prosenttia.  Ketunnahkojen hintataso säilyi vahvana ja nousi dollareissa kaksi ja euroissa kahdeksan prosenttia.  Huuto­kauppa­myynneillä painotettu Yhdysvaltain dollarin keskikurssi vahvistui seitsemän prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna.  Välitetty nahkamäärä, 9,3 miljoonaa nahkaa, oli kaksi prosenttia edellistilikautta (9,1 milj. nahkaa) suurempi.  Hintatason nousun ansiosta välitysmyynnin arvo kasvoi edellisestä tilikaudesta 17 prosenttia ja oli 695 miljoonaa euroa (595 MEUR).

Liikevaihto

Katsauskaudella 1.6. – 31.8.2012

Konsernin välitysmyynnin arvo nousi tilikauden viimeisellä neljänneksellä 22 prosenttia edellisvuoden vastaavan katsauskauden välitysmyynnin arvosta pääasiassa hintatason nousun ansiosta.  Tämän seurauksena tilikauden viimeisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 12 prosenttia edellisen tilikauden viimeiseen neljännekseen verrattuna.  Konsernin liikevaihto oli 15,8 miljoonaa euroa (14,0 MEUR).

Tilikaudella 1.9.2011 – 31.8.2012

Konsernin liikevaihto kasvoi hintatason nousun ansiosta edellistilikaudesta 11 prosenttia 60,1 miljoonaan euroon (54,1 MEUR).  Valtaosa liikevaihdosta, 93 prosenttia (93 %) on turkistuottajilta ja ostajilta perittyjä välityspalkkioita. Tuottajilta perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 23 prosenttia (24 %) ja ostajilta perittyjen osuus 70 prosenttia (68 %) konsernin liikevaihdosta.  Loppu liikevaihto koostui muun muassa nahkontapalvelujen ja siitoseläinten myynnistä tuottajille sekä ravintola- ja kongressipalvelujen myynnistä.  Kotimaisilta asiakkailta, sekä turkis­tuottajilta että ostajilta, perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 12 prosenttia (13 %) ja ulkomaisten asiakkaiden osuus 80 prosenttia (79 %).  Liikevaihdosta 16,4 prosenttia (19,2 %) kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 16,4 prosenttia (16,5 %) toisen kvartaalin, 40,9 prosenttia (38,4 %) kolmannen kvartaalin ja 26,2 prosenttia (25,9 %) tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.

Taloudellinen asema ja tulos

Katsauskaudella 1.6. – 31.8.2012

Liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 61 000 euroa (120 000 euroa).  Liiketoiminnan kulut laskivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä kahdeksan prosenttia ja olivat 8,5 miljoonaa euroa (9,3 MEUR).  Liikevaihdon kasvun ja liiketoiminnan kulujen pienenemisen ansiosta konsernin liikevoitto kasvoi tilikauden viimeisellä neljänneksellä 51 prosenttia 7,3 miljoonaan euroon (4,8 MEUR).  Nettorahoitustuotot kasvoivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 12 prosenttia edellisen tilikauden vastaavaan neljännekseen verrattuna ja olivat 1,2 miljoonaa euroa (1,1 MEUR).  Tilikauden viimeisen neljänneksen voitto ennen veroja oli 8,5 miljoonaa euroa (5,9 MEUR).

Tilikaudella 1.9.2011 – 31.8.2012

Liiketoiminnan kulut kasvoivat kahdeksan prosenttia edellisestä tilikaudesta ja olivat 43,2 miljoonaa euroa (40,1 MEUR).  Kuluista 19,2 prosenttia (20,3%) kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 31,5 prosenttia (27,4 %) toisen kvartaalin, 29,5 prosenttia (29,1 %) kolmannen kvartaalin ja 19,8 prosenttia (23,2 %) tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.  Henkilöstökulut pienenivät kaksi prosenttia 15,7 miljoonaan euroon (16,0 MEUR) konsernin saatua toimintansa lopettaneelta ja selvitystilaan asetetulta Turkistarhaajien Eläkekassalta yhteensä 310 000 euron palautukset aiemmin maksettuihin eläkevakuutusmaksuihin.  Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 12 prosenttia 21,3 miljoonaan euroon (18,9 MEUR): konserni käytti International Fur Trade Federationin (IFTF) kautta tehtävään poliittisten toiminta­edellytysten turvaamiseen ja kaupankäynnin vapauden puolustamiseen liittyvään edunvalvontaan 3,0 miljoonaa euroa (2,1 MEUR);  Saga Furs Design Centren toiminnan yhdistäminen yhtiön liiketoimintaan kasvatti kustannuksia muun muassa mittavan kotisivu-uudistuksen johdosta; konsernin omistamissa kiinteistöissä toteutettiin aiempaa laajempia peruskorjauksia.  Turkisnahkojen hinta­tason vahvistumisen ansiosta konsernin liiketulos muodostui tilikauden alussa ennakoitua paremmaksi: liikevoitto nousi 17,2 miljoonaan euroon (15,1 MEUR).

Konsernin nettorahoitustuotot kasvoivat 48 prosenttia 5,3 miljoonaan euroon (3,6 MEUR) konsernin saatua palautettua tilikaudella 2008 – 2009 kirjattuja tarhaajaluottotappioita lähes kolme vuotta kestäneen oikeusprosessin päätyttyä.  Konsernin ei odoteta tämän jälkeen saavan enää palautuksia edellä mainituista tarhaajaluottotappioista.  Nettokorkotuotot olivat 4,1 miljoonaa euroa (3,4 MEUR) ja valuuttakurssivoitot 430.000 euroa (170.000 euroa). Konsernin voitto ennen veroja oli 22,5 miljoonaa euroa (18,7 MEUR) ja tilikauden voitto 16,9 miljoonaa euroa (13,8 MEUR).

Oman pääoman tuotto oli tilikaudella 23,1 prosenttia (22,2 %) ja osakekohtainen tulos 4,69 euroa (3,84 euroa).  Osakekohtainen oma pääoma oli 22,00 euroa (18,72 euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 58,1 prosenttia (59,1 prosenttia).

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 5,0 miljoonaa euroa (8,9 MEUR) eli kahdeksan prosenttia (16 prosenttia) liikevaihdosta. Investoinneista 77 prosenttia kohdistui emoyhtiön ja 23 prosenttia tytäryhtiöiden aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Suurimmat investoinnit kohdistuivat uusiin tietojärjestelmiin kuten kotisivu-uudistuksen yhteydessä toteutettuun, tarhaajille ja ostajille suunnattuun extranetiin ja WebSampo -jalostusohjelmistoon, Fur Center -kiinteistön peruskorjaukseen, siitoseläinkauppaan liittyvään karanteenitarhaan ja uuteen minkinnahkojen vastaanottolinjaan.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 315 henkilöä.  Valtaosa henkilö­kunnasta työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä.

Emoyhtiön ja konsernin henkilöstömäärät olivat seuraavat:

Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys

Yhtiön C-sarjan osake on julkisesti noteerattu.  Yhtiö on NASDAQ OMX Helsingin Teollisuuden ja palveluiden sektoriin kuuluva Small Cap -yhtiö.  Osakkeiden vaihto oli tilikaudella yhteensä 13,7 miljoonaa euroa ja 850 000 osaketta eli 32 prosenttia yhtiön C-osakkeista.  Tilikauden ylin kurssi oli 17,89 euroa, alin kurssi 13,25 euroa ja keskikurssi 16,06 euroa.  C-osakkeiden päätöskurssi oli tilikauden lopussa 16,95 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 14,18 euroa.  Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli 31.8.2012 61,0 miljoonaa euroa (51,0 MEUR).

Yhtiökokoukset

Turkistuottajat Oyj:n 13.9.2011 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön toiminimen Saga Furs Oyj:ksi.  Muutos rekisteröitiin 30.9.2011.

Saga Furs Oyj:n 19.1.2012 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen 31.8.2011 päättyneeltä tilikaudelta sekä päätti jakaa osinkona 1,45 euroa/osake eli yhteensä 5 220 000 euroa ja siirtää 1 380 000 euroa suhdannerahastoon.  Osinko maksettiin 31.1.2012.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 19. tammikuuta 2012 yhtiön hallituksen lukumääräksi päätettiin kuusi.  Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin turkistuottajat Jorma Kauppila, Markku Koski, Pentti Lipsanen, Rainer Sjöholm ja Hannu Sillanpää sekä Artek Oy Ab:n toimitusjohtaja Mirja-Leena (Mirkku) Kullberg.  Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jorma Kauppilan ja varapuheenjohtajakseen Markku Kosken.  Varsinainen yhtiökokous päätti, että yhtiön varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jan Rönnberg.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Saga Furs Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan liiketoimintariskeihin, vahinko- ja omaisuusriskeihin, rahoitusriskeihin sekä operatiivisiin riskeihin. Merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden katsotaan olevan liiketoiminta- tai rahoitusriskejä.  Yhtiö pyrkii hallitsemaan ja rajaamaan riskien mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuisivat, ne voisivat merkittävästi haitata Saga Furs Oyj:n liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja heikentää yhtiön tulosta.

Merkittävimpiä liiketoimintariskejä kuvataan tässä yhteydessä ja erilaisia rahoitusriskejä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 24.

Kysyntään ja tarjontaan liittyvät riskit

Voimakkaat suhdannevaihtelut nahkojen hinnoissa sekä se, että Saga Furs Oyj:n sopeutuminen näihin vaihteluihin kestää turkiseläinkasvatuksen vuosirytmistä johtuen vähintään puoli vuotta, ovat merkittäviä riskejä yhtiön taloudellisen toiminnan ja tuloksen kannalta. Suurin osa tilikaudella tarjottavista turkisnahoista myydään kysynnän ajoittumisesta johtuen vasta maalis- ja kesäkuussa järjestettävissä huutokaupoissa, jolloin valtaosa kustannuksista on jo syntynyt.

Turkisten käytön mahdollinen vähentyminen muodin muuttuessa on yhtiölle selvä riski.  Nahkojen hintatason selvä nousu lisää riskiä, että muotiteollisuus etsii Saga-turkiksia korvaavia edullisempia vaihtoehtoja.  Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisen muotimaailman valintoihin markkinointi- ja tuotekehitystoiminnan avulla. Tavoitteena on, että turkis materiaalina uudistuisi, sen käyttötarkoitukset monipuolistuisivat ja se säilyttäisi siten asemansa muodissa.

Hintojen nousun seurauksena tapahtuva minkinnahkojen tuotannon voimakas kasvu eri puolilla maailmaa voi tulevaisuudessa johtaa ylituotantoon.  Suomesta on jälleen tullut maailman suurin ketunnahkojen tuottaja, mutta tuotanto Kiinassa voi kuitenkin lisääntyä, varsinkin jos sinne myydään hyviä siitoseläimiä.  Tällä hetkellä kiinalaiset panostavat kuitenkin enemmän minkinnahkojen tuotantoon.  Kiinan hallitus tukee kotimaista tuotantoa muun muassa korkeiden tuontitullien avulla. Kiinasta ja Hongkongista olevien asiakkaiden ostot dominoivat nykyisin kansainvälistä turkiskauppaa.  Mikäli kysyntä näillä markkina-alueilla supistuisi nopeasti merkittävästi, eivät muut markkina-alueet pystyisi korvaamaan tätä, mistä seuraisi nahkojen merkittävä ylitarjonta.

Kansainvälisen turkiskaupan painopisteen siirtymisestä Kiinaan ja Hongkongiin on seurannut myös turkisnahkojen muokkauskapasiteetin keskittyminen sinne. Turkisnahkojen muokkauksesta onkin tulossa turkiskaupan merkittävä pullonkaula ja yksittäisenkin merkittävän turkismuokkaamon toiminnan keskeytyminen häiritsisi oleellisesti kansainvälistä turkiskauppaa.

Turkisnahkojen tuotantokustannukset ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen vuoden aikana rehuraaka-aineiden hinnannousun myötä. Tämä heikentää myös turkistuotannon kykyä sopeutua suhdannevaihteluihin. Mikäli eurooppalaisen turkistuotannon suhteellinen kilpailukyky heikentyy edelleen kustannustason nousun ja lainsäädännön muutosten seurauksena, tällä voi olla merkittävä vaikutus turkistuotannon suuruuteen Länsi-Euroopassa. Tämä vaikuttaisi yhtiön keräämiin nahkamääriin.

Turkisnahkojen tuotannon keskittyminen suurempiin yksiköihin merkitsee Saga Furs Oyj:lle taloudellisten riskien kasvua. Toisaalta asiakaskunnan muutos lisää yhtiön mahdollisuuksia kasvattaa välitettäviä nahkamääriä. Tämä parantaa yhtiön taloudellista asemaa ja siten yhtiön mahdollisuuksia kestää realisoituvia riskejä.

Valuuttakurssien vaihtelut

Yhdysvaltain dollarin ja siihen sidoksissa olevien valuuttojen heikentyminen sen mukana on riski yhtiön liiketoiminnan kannalta.  Valtaosa Saga Furs Oyj:n myymistä turkisnahoista viedään euroalueen ulkopuolelle, ja nahkojen maailmanmarkkinahinta määräytyy Yhdys­valtain dollareissa, vaikka yhtiön myyntivaluuttana on euro.   Dollarin vahvistuminen parantaa vastaavasti yhtiön liiketoimintanäkymiä. Valuuttariskien hallintaa selostetaan yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Imagoriskit ja poliittiset riskit

Turkiksiin liittyvät imagoriskit ja poliittiset riskit ovat yhtiön kannalta merkittäviä, sillä turkiseläinten kasvatuksen ja turkisnahoilla käytävän kaupan oikeutuksen säilyminen on yhtiön liiketoiminnan edellytys.

Turkiseläinten kasvatukseen liittyvät riskit

Turkiseläinten kasvatuksen oikeutukseen liittyvät riskit ovat kasvaneet. Poliittisten päättäjien enemmistö on edelleen myönteinen turkiseläinten kasvatusta kohtaan suurissa tuottajamaissa kuten Suomessa ja Puolassa ja minkinkasvatusta kohtaan Tanskassa, mutta ilmapiiri on muuttunut epävarmemmaksi kuin aiemmin. Suomen kesäkuussa 2011 hyväksytyssä hallitusohjelmassa on turkiseläinkasvatusta tukeva kirjaus.

Yhtiön kannalta on olennaista, millainen kuva turkiseläinkasvatuksesta välittyy. Eläin­oikeus­järjestöjen tavoitteena on luoda elinkeinosta negatiivinen kuva, ja lähdekritiikin ulottumattomissa oleva sosiaalinen media antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Eurooppalaisten päätöksentekijöiden, jotka eivät tunne alaa, on vaikeaa kyseenalaistaa muun muassa sosiaalisen median kautta välittyvää ja monin paikoin yksipuolista mielikuvaa. Haasteena onkin turvata riittävän ja totuudenmukaisen tiedon saanti ja siten pienentää sellaisen lainsäädännön riskiä, joka tekisi turkiseläinten kasvatuksen kannattamattomaksi, käytännössä mahdottomaksi tai kieltäisi sen.

Suomessa kansalaisten suoran vaikuttamisen mahdollisuutta lisättiin 2012 uudella lainsäädännöllä nk. kansalaisaloitteesta. Mikäli jonkin asian puolesta kerätään puolen vuoden aikana vähintään   50 000 oikeaa ja tarkistettua täysi-ikäisen Suomen kansalaisen nimeä, aloite on otettava eduskunnan käsittelyyn. Tämä lisää päätöksenteon ennakoimattomuutta turkiseläinkasvatuksen tapaisten, tunteita herättävien ja mielipiteitä jakavien asioiden suhteen. Ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn tulossa oleva kansalaisaloite on eläinoikeusjärjestöjen kampanjoima turkiseläinten kasvatuksen kieltäminen.

Suurista tuottajamaista Hollannissa on senaatin alahuone hyväksynyt lain minkinkasvatuksen kieltämisestä, mutta senaatin ylähuone, joka lopullisesti sinetöi lain, ei ole sitä vielä vahvistanut.

Saga Furs Oyj:n ja koko toimialan imagoriskeiltä ja poliittisilta riskeiltä suojautumisessa keskeistä on turkisnahkojen tuotantoprosessin jatkuva parantaminen ja nopea puuttuminen turkistiloilla mahdollisesti tapahtuviin virheisiin ja laiminlyönteihin. Toiminnan tulee olla avointa tavoitteiden asettamisesta ja edistymisen mittaamisesta lähtien päätyen tuloksista raportoimiseen ja vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa.

Turkistilasertifiointi on entistä kiinteämpi osa Saga Furs -brändiä. Yhtiö edistää sertifiointijärjestelmän voimaansaattamista yhtiön toiminnan kannalta merkittävissä tuottajamaissa. Myyntikaudella 2012 – 2013 yhtiö vastaanottaa suomensupinnahkoja ainoastaan sertifioiduilta tiloilta. Myyntikaudella 2013 – 2014 sertifioinnin vaatimus on tarkoitus ulottaa myös ketunnahkoihin.

Lokakuussa 2012 noin 80 prosenttia Suomen tuotannosta oli sertifioinnin piirissä. Norjassa sikäläinen tuottajajärjestö on edellyttänyt jäseniltään sertifiointia 31.12.2011 mennessä.  Turkistilasertifiointi on vastuullisuutta, jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä ympäristöjärjestelmä, joka kattaa toiminnan kaikki osa-alueet. Sertifiointijärjestelmällä on Suomessa ulkopuolinen, puolueeton arvioija Inspecta Sertifiointi Oy.

Turkisnahoilla käytävään kauppaan liittyvät riskit

Turkisnahkojen markkina-alueet ovat suurelta osin sellaisia, joissa kaupankäyntitavat, hallinto ja määräykset poikkeavat EU:sta ja Yhdysvalloista. Erityisesti tämä koskee Kiinaa ja Venäjää, joissa muutokset ovat myös vaikeasti ennakoitavissa. Venäjän WTO-jäsenyys auttanee tilannetta pitkällä tähtäimellä. Saga Furs Oyj jatkaa ponnistelujaan sen puolesta, että Kiinan hallitus asteittain poistaisi niitä tuontitulleja, jotka se sai pitää tullessaan WTO:n jäseneksi.

Hollannissa isoon jo hyväksyttyyn lakikokonaisuuteen sisältyvä toimeenpanoasetus, joka olisi kieltänyt ketun- ja chinchillannahoilla ja niistä valmistetuilla tuotteilla käytävän kaupan, poistettiin laista syyskuussa 2012. Syynä oli kymmenen EU-maan sekä Euroopan komission voimakas reagointi toimeenpanoasetukseen. Suomen hallituksen ja Saga Furs Oyj:n aloitteellisuus toimeenpanoasetuksen torjumisessa oli avainasemassa. Päätös osoittaa sen, että vapaan kaupan periaatteiden puolustaminen ja turvaaminen ovat keskeisiä EU:ssa.

Yhdysvalloissa saavutettiin torjuntavoitto, kun Yhdysvaltain virallisista kauppanimikkeistä päättävä liittovaltion kauppakomissio FTC (Federal Trade Comission) torjui Raccoon Dog -nimikkeen käytön suomensupinnnahoista valmistetuissa tuotteissa ja vahvisti Asiatic Raccoonin viralliseksi kauppanimikkeeksi. Päätös turvaa suomensupinnahoilla ja niistä valmistetuilla tuotteilla käytävän kaupan edellytykset.

Saga Furs Oyj pyrkii pienentämään kaupankäyntiin liittyviä riskejä yhteistyössä muun muassa IFTF:n ja EFBA:n kanssa.

Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen

Tilikauden ensimmäisen, 20. – 24. syyskuuta järjestetyn huutokaupan tarjonta oli edellisvuoden vastaavaa huutokauppaa pienempi.  Tämä yhdessä kaikissa tuoreryhmissä jatkuneen vahvan kysynnän kanssa näkyi huutokaupan korkeana hintatasona.  Niin ketun- kuin suomen­supin­nahkojen hintataso vahvistui selkeästi edellisistä noteerauksista, vaikka maailman­markkina­hintataso oli jo ennestään korkea.  Huutokaupassa tarjottiin reilut 630 000 minkinnahkaa, lähes 430 000 ketunnahkaa ja vajaat 35 000 suomensupinnahkaa.  Viisipäiväisen huutokaupan kokonaismyynnin arvo oli 91,4 miljoonaa euroa (syyskuussa 2011 98,7 MEUR).  Huutokauppaan osallistui lähes 500 ostajaa.

Arvio liiketoiminnan kehityksestä alkaneella tilikaudella

Saga Furs Oyj järjestää alkaneella tilikaudella syyskuussa 2012 pidetyn huutokaupan lisäksi huutokaupat 18.-20. joulukuuta 2012, 13.-18. maaliskuuta 2013 sekä 7.-12. kesäkuuta 2013.  Yhtiön tavoitteena on tarjota kyseisissä huutokaupoissa 6,0 miljoonaa minkin-, 1,6 miljoonaa ketun- ja 94 000 suomen­supinnahkaa sekä 350 000 karakul-lampaan nahkaa.

Minkinnahkojen maailmantuotannon arvioidaan kasvaneen kymmenisen prosenttia edellisvuodesta noin 60 miljoonaan nahkaan.  Kiinasta on tullut maailman suurin minkinnahkojen tuotantoalue, jossa tuotetaan kolmannes maailman minkinnahoista.   Kiinalaiset minkinnahat eivät kuitenkaan laadultaan vastaa Euroopassa tuotettuja minkinnahkoja. Ketun­nahkojen maailmantuotannon arvioidaan olevan reilut neljä miljoonaa nahkaa. Maailmassa tuotetuista ketunnahoista lähes puolet tuotetaan Suomessa, jossa tuotanto kasvaa runsaat kymmenen prosenttia edellisestä kasvatus­kaudesta.

Suomalainen turkistuotanto on vastuullisuuden osalta edelläkävijä koko maailmassa.  Suomalainen tilasertifiointijärjestelmä on ainutlaatuinen laatujärjestelmä, joka pyrkii varmistamaan sen, että eläinten olosuhteet ja hoito ovat moitteettomia.  Suomalaisesta turkistuotannosta jo lähes 80 prosenttia tulee sertifioiduilta tiloilta.  Myyntikaudella 2012-2013 kaikki yhtiön myymät tarhatut suomensupinnahat tulevat sertifioiduilta tiloilta.  Yhtiön pyrkimyksenä on, että myyntikaudella 2013-2014 myös kaikki yhtiön myymät tarhatut ketunnahat tulevat sertifioiduilta tiloilta.

Vaikka talouskasvu Kiinassa on hidastunut, turkisten kysyntä jatkuu vahvana Kiinan kotimarkkinoilla, ja uusia vähittäismyymälöitä avataan eri puolilla maata.  Turkisten vähittäiskauppa on käynnistynyt Kiinassa odotettua paremmin, mutta koska erityisesti minkkipukineiden tarjontavolyymit ovat suuret, kylmää talvea tarvitaan, jotta myyntisesonki onnistuisi.

Näkymät Venäjän turkismarkkinoilla ovat niin ikään verrattain positiiviset, ja viime kauden varovaisten huutokauppaostojen vuoksi varastot ovat pienet.  Myös Länsi-Euroopan turkiksia suosiva muotiteollisuus hyötyy Venäjän kysynnästä.

Uudenlaiset Saga-tekniikat ovat mahdollistaneet kokonaan uudenlaisten kettupukineiden valmistamisen.  Tuotteet myydään maailmanlaajuisesti muotiliikkeissä , joista on muodostunut turkismateriaaleille kokonaan uusi jakelutie ja samalla käyttäjäkunta on laajentunut.  Maailman kettutuotanto on kasvanut kysyntää hitaammin, ja hintojen odotetaan pysyvän korkealla tasolla.  Kiinan vähittäiskaupan sujuminen ratkaisee kuitenkin lopulta volyymituotteen siniketun hinta­tason.

Tilikauden aikana välitettävien minkin- ja ketunnahkojen määrän odotetaan kasvavan hieman.  Tilikaudella 2011 - 2012 sekä minkin- että ketunnahkojen hintataso oli ennätyksellisen korkea, ja hintatason säilyminen edellyttää onnistunutta vähittäismyyntikautta.   Konsernin kustannusten arvioidaan kasvavan tilikaudesta 2011 – 2012.   Päättyneellä tilikaudella yhtiön kustannuksia pienensivät satunnaiset tuotot aiemmin kirjattujen luottotappioiden palautumisesta sekä eläke­vakuutusmaksuista.  Tilikauden 2012- 2013 tuloksen odotetaan säilyvän hyvällä tasolla, mutta jäävän edellistilikauden ennätystulosta heikommaksi.

Hallituksen voitonjakoehdotus 

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 31.8.2012:

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että

• tilikauden 1.9.2011 - 31.8.2012 jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeen­omistajille 2,10 euroa osaketta kohti, yhteensä 7 560 000 euroa ja

1 670 000 euroa siirretään suhdannerahastoon.

Osingon maksupäiväksi ehdotetaan 5.2.2013.

Vantaalla, 28. marraskuuta 2012

SAGA FURS OYJ

Hallitus