Tilinpäätöstiedote tilikaudelta 1.11.2013 - 31.10.2014

Saga Furs Oyj     Tilinpäätöstiedote    30.12.2014     klo 17.00

Saga Furs Oyj:n tulos säilyi voitollisena

• Välitysmyynnin arvo laski tilikaudella 1.11.2013 - 31.10.2014 nahkojen hintatason voimakkaan laskun seurauksena 505 miljoonaan euroon (889 MEUR edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla ja 981 MEUR edellisellä 14 kuukauden tilikaudella).
• Yhtiö välitti tilikauden aikana 9,8 miljoonaa nahkaa (9,1 miljoonaa edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla ja 10,3 miljoonaa edellisellä 14 kuukauden tilikaudella).
• Minkinnahkojen hintataso laski epävarmassa markkinatilanteessa 56 prosenttia ja ketunnahkojen 36 prosenttia edellisestä vastaavasta 12 kuukauden jaksosta.
• Konsernin liikevaihto laski hintatason laskun seurauksena 29 prosenttia edellisestä vastaavasta 12 kuukauden jaksosta ja 37 prosenttia edellisestä tilikaudesta 49,8 miljoonaan euroon.
• Konsernin liiketulos muodostui tilikauden alussa ennakoitua heikommaksi: liiketulos jäi 1,1 miljoonaa euroa tappiolliseksi (22,6 MEUR voitollinen edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla ja 24,9 MEUR edellisellä 14 kuukauden tilikaudella).
• Konsernin tulos ennen veroja oli 2,1 miljoonaa euroa (26,7 MEUR edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla ja 29,7 MEUR edellisellä 14 kuukauden tilikaudella).
• Osakekohtainen tulos oli 0,41 euroa (5,57 euroa edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla ja 6,20 euroa edellisellä 14 kuukauden tilikaudella).
• Hallitus ehdottaa 22.4.2015 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.11.2013 - 31.10.2014 voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille €0,70 osaketta kohti, yhteensä 2.520.000 euroa ja että 150.000 euroa siirretään suhdannerahastoon.

Laskentaperiaatteet

Tämän tilinpäätöstiedotteen tiedot perustuvat 28.1.2015 klo 16.00 mennessä yhtiön verkkosivuilla www.sagafurs.com julkaistavaan tilinpäätökseen ja hallituksen toiminta­kertomukseen.  Tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.  Tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia.

Konserni on soveltanut 1.11.2013 alkaen seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen:

- IFRS 7 Tilinpäätöksen esittäminen - rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen vähentäminen toisistaan.  Muutos koskee netotetuista rahoitusvaroista ja –veloista annettavia liitetietoja.  Muutoksen tavoitteena on parantaa tilinpäätöksessä annettavia tietoja siitä, miten saamisten ja velkojen netottaminen on vaikuttanut yhteisön taseeseen ja sen oikeuksiin ja vastuisiin.

- IFRS 10 Konsernitilinpäätös.  Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä tilinpäätökseen.  Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida.  Standardi ei aiheuta muutosta konsernirakenteeseen.

- IFRS 11 Yhteisjärjestelyt.  Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niitä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden juridista muotoa.  Lisäksi standardi edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa yhtä menetelmää, pääomaosuus­menetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu.  Standardi ei aiheuta muutosta konsernirakenteeseen.

- IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä.  Standardi kokoaa yhteen kaikki liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt.  Standardi ei aiheuta muutosta konserni­rakenteeseen.

- IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen.  Standardi parantaa yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää standardien vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille.  Vaatimukset eivät laajenna käyvän arvon mallin käyttöä, mutta antavat ohjeistusta siitä, miten sitä sovelletaan silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa.  Muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Liiketoimintakatsaus

Vähittäismyyntikausi 2013-2014 oli kaikilla päämarkkina-alueilla Pohjois-Amerikkaa lukuun ottamatta selvästi aiempia vuosia heikompi.  Lämmin talvisää jatkui pitkään sekä Aasiassa että Euroopassa.  Venäjän talouden kehitys oli heikkoa.  Vähittäismyyntikauden päättyessä myymättömien pukineiden varastot olivat yhtiön tärkeimmällä markkina-alueella Kiinassa selvästi aiempia vuosia suuremmat.  Tämä näkyi suoraan minkinnahkojen kysynnässä hintojen laskiessa 56 prosenttia edellisestä myyntikaudesta (edellisen 14 kuukauden tilikauden 12 viimeistä kuukautta).  Pukineiden, joissa oli käytetty ketunnahkoja, vähittäismyyntikausi oli minkkipukineita parempi, ja myymättömien nahkojen ja pukineiden varastot eivät olleet vähittäismyyntikauden päättyessä oleellisesti aiempia vuosia suuremmat. Kansainvälisen turkiskaupan pääartikkelin minkin hintatason lasku heijastui kuitenkin myös ketunnahkojen hintatasoon, joka laski 36 prosenttia.

Leuto alkutalvi päämarkkina-alueilla ja sitä seurannut vähittäismyynnin hidas käynnistyminen heijastuivat joulukuun huutokaupan tulokseen. Tarjolla olleiden Saga®-minkin- ja -ketunnahkojen hintataso oli yhtiön edellisen vuoden avaushuutokaupan tasolla, mutta myynti jäi noin 25 prosenttiin.  Maaliskuun huutokaupassa markkinoiden epävarmuus heijastui voimakkaammin myyntituloksiin.  Kaikki tarjotut Saga®-minkin- ja -ketunnahat saatiin myytyä, mutta minkinnahkojen hintataso laski 50 prosenttia ja ketunnahkojen 23 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta huutokaupasta.  Tämän seurauksena yhtiö antoi negatiivisen tulosvaroituksen 26. maaliskuuta 2014.  Kesäkuun huutokaupan edellä vallinnut minkkimarkkinoiden epävarmuus heijastui ketunnahkojen myyntiin ja hintataso laski selvästi yhtiön maaliskuun huutokaupasta.  Huutokaupan aikana luottamus markkinoihin kuitenkin vahvistui ja yhtiö sai käännettyä yhtiön maaliskuun huutokaupan jälkeisten kansainvälisten huutokauppojen minkinnahkojen hintojen laskukierteen nousuun.  Lähes kaikki tarjotut Saga®-minkin- ja -ketunnahat saatiin myytyä.  Syyskuun huutokauppa heijasti luottamuksen palautumista turkismarkkinoille.  Kaikki tarjotut Saga®-minkin- ja -ketunnahat saatiin myytyä ja molempien hintataso vahvistui kesäkuun huutokaupasta.  Koko tilikauden välitysmyynnin arvo laski 48 prosenttia 505 miljoonaan euroon (889 MEUR edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla ja 981 MEUR edellisellä 14 kuukauden tilikaudella).

Yhdysvaltain dollari oli yhtiön päähuutokaupoissa edellistilikauden vastaavia huutokauppoja heikompi, sillä dollarin vahvistuminen käynnistyi vasta kesällä 2014.  Huutokauppamyynnillä painotettu keskikurssi oli neljä prosenttia edellismyyntikautta heikompi.

Tuottajille myönnetty ennakkorahoitus kasvoi merkittävästi, keskimäärin 65 prosenttia.  Joulukuun 2013 huutokaupan jälkeen aiempaa suurempi osa yhtiön tuottaja-asiakkaista tarvitsi yhtiön myöntämää ennakkorahoitusta.  Kesällä 2014 yhtiö teki merkittävästi enemmän ennakkorahoitussopimuksia edellisiin tilikausiin verrattuna ja ennakkorahoitettu eläinmäärä yli kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna.  Vaikka eläin-/nahkakohtainen ennakkorahoitus on laskenut edellisestä vuodesta, nahkojen hintatason lasku on kasvattanut yhtiön luottotappioriskiä.  Nahkojen voimakkaan hinnanlaskun seurauksena eräs yhtiön merkittävä ostaja-asiakas ajautui maksu­kyvyttömyyteen.  Tämän seurauksena yhtiö kirjasi merkittävän luottotappion, sillä nahkojen arvonalentuminen ylitti asiakkaalta saatujen vakuuksien arvon. Vakuutena olevat nahat arvostettiin markkinahintaan, mutta niitä ei ole vielä realisoitu.  Nykyisen markkinatilanteen jatkuminen tai lisäheikentyminen kasvattaisivat entisestään sekä tuottaja- että ostajasaamisiin liittyviä luotto­tappio­riskejä.

Minkinnahkojen hintatason voimakas lasku vaikutti myös konsernin siitoseläinvälityksen kannattavuuteen.  Konserniin kuuluva Lumi Mink Oy välittää suomalaisille tuottajille siitoseläimiä eläinkannan monipuolisena säilymisen varmistamiseksi ja emoyhtiön välittämien minkinnahkojen laadun parantamiseksi.  Hinta­tason laskun seurauksena siitoseläinten kysyntä laski selvästi, ja huomattava osa tuotannosta jouduttiin myymään nahkoina selvästi alhaisempaan hintaan.  Lumi Mink Oy:n tulos ennen satunnaisia eriä oli voimakkaasti tappiollinen.

Yhtiön keräämä minkinnahkamäärä kasvoi edellisestä tilikaudesta lähes 20 prosenttia myyntikauden 2012-2013 menestyksekkäiden huutokauppojen ja yhtiön vahvistetun tuottajapalveluorganisaation toiminnan ansiosta.  Myös yhtiön markkinaosuus eri huutokauppa­yhtiöiden kautta välitetyistä nahoista kasvoi.  Ketun- ja supinnahkojen osalta yhtiö säilytti keräily­määränsä ja markkina-osuutensa.

Joulukuun 2013 huutokaupassa myymättä jääneiden nahkojen siirtyminen myöhempiin huutokauppoihin, aiempia tilikausia hitaampi myytyjen minkinnahkojen lunastustahti ja kasvaneet keräilymäärät aiheuttivat sen, etteivät yhtiön tuotanto- ja varastotilat olleet riittävän suuret.  Tilikauden aikana vuokrattiin vaiheittain kaksi erillistä välivarastoa, jotka tilikauden lopulla korvattiin yhdellä 11.000 m²:n varastolla myyntikautta 2014-2015 varten.

Saga Furs Oyj:n syyskuussa 2013 pohjoisamerikkalaisten American Legend- ja Fur Harvesters Auction Inc. -huutokauppaliikkeiden kanssa sopima myyntiyhteistyö käynnistyi maaliskuun 2014 ja jatkui kesäkuun 2014 huutokaupassa.  Maaliskuun huutokauppa nousi asiakasmäärällä mitattuna myyntikauden 2013-2014 suurimmaksi huutokaupaksi maailmassa.  Yhteishuutokaupassa eri yhtiöiden valikoimat täydensivät toisiaan.  Huhtikuussa 2014 yhtiöt solmivat aiesopimuksen monivuotisesta yhteistyöstä.  Varsinainen sopimus allekirjoitettiin lokakuussa 2014.  Sopimukseen ei liity omistusjärjestelyjä.

Tammikuussa 2014 Saga Furs Oyj osti Kaustisen kunnan omistamalta kehitysyhtiöltä tytäryhtiönsä, nahkontakeskus Furfix Oy:n vuokraaman kiinteistön. Tilikaudella aloitettiin kiinteistön laajentaminen vastaamaan kasvavaa nahkontapalveluiden kysyntää.  Kiinteistön laajennus valmistui lokakuun 2014 lopussa.  Saga Furs Oyj käynnisti kesäkuussa Fur Centerissä sijaitsevien huutokauppatilojen peruskorjauksen, jonka yhteydessä huutokauppasalin, asiakas­- ja henkilökuntaravintoloiden sekä keittiön kapasiteettia kasvatetaan.  Uusitut tilat valmistuvat vaiheittain maaliskuun 2015 huutokauppaan mennessä.

Kansainvälinen edunvalvonta tehostui yhtiön yhteistyökumppaneiden toimintojen uudelleen­organisoinnin ansiosta.  Jatkossa Fur Europe vastaa koko turkissektorin edunvalvonnasta Euroopassa ja International Fur Federation (IFF) keskittyy muun muassa kansainvälisen turkiskaupan esteiden torjuntaan ja muihin globaaleihin kysymyksiin. Yhtiöllä on edustus molempien järjestöjen hallituksessa, ja se osallistuu näiden toiminnan rahoittamiseen.

Välitysmyynti tilikaudella 1.11.2013 - 31.10.2014

Katsauskaudella 1.8. - 31.10.2014

Saga Furs Oyj:n 18. - 22. syyskuuta järjestämä huutokauppa heijasteli luottamuksen palautumista turkismarkkinoille.  Yhtiö välitti huutokaupassa 560.000 minkinnahkaa (65.000 edellisvuoden vastaavassa huutokaupassa), 620.000 ketunnahkaa (510.000), 18.000 karakul-lampaannahkaa (21.000) ja 26.000 suomensupinnahkaa (33.000).  Sekä minkin- että ketun­nahkojen hintataso vahvistui kesäkuun huutokaupasta.  Viisipäiväiseen huutokauppaan osallistui 450 ostajaa kaikilta markkina-alueilta, ja välitysmyynnin arvoksi muodostui 76 miljoonaa euroa (104 MEUR).

Tilikaudella 1.11.2013 - 31.10.2014

Saga Furs Oyj järjesti tilikauden aikana neljä huutokauppaa ja välitti 7,3 miljoonaa minkinnahkaa (edellisellä vastaavalla 12 kuukauden kaudella 6,4 miljoonaa ja edellisellä 14 kuukauden tilikaudella 7,0 miljoonaa).  Näistä 93 prosenttia kuuluu Saga-valikoimiin.  Yhtiö myi omina lajitelminaan 480.000 itäeurooppalaista minkinnahkaa.  Ketunnahkoja välitettiin 2,0 miljoonaa (2,1 milj. ja 2,6 milj.), afganistanilaisia karakul-lampaannahkoja 330.000 (440.000 ja 500.000) ja suomensupinnahkoja 110.000 (140.000 ja 170.000).

Selvästi aiempia vuosi heikompi vähittäismyyntikausi 2013 - 2014 heijastui Saga Furs -konsernin tilikauteen.  Minkinnahkojen kysyntä heikkeni ja hinnat laskivat 56 prosenttia edellisestä myyntikaudesta.  Minkinnahkojen hintojen lasku heijastui myös ketunnahkojen hintatasoon, joka laski 36 prosenttia.  Huutokauppamyynnillä painotettu Yhdysvaltain dollarin keskikurssi oli neljä prosenttia edellismyyntikautta heikompi.  Välitetty nahkamäärä oli seitsemän prosenttia edellistä 12 kuukauden myyntikautta suurempi, mutta viisi prosenttia edellistä 14 kuukauden tilikautta pienempi.  Hintatason laskusta johtuen välitysmyynnin arvo laski 43 prosenttia edellisestä myyntikaudesta ja 48 prosenttia edellisestä tilikaudesta.  Välitysmyynnin arvo oli 505 miljoonaa euroa (889 MEUR ja 981 MEUR).

Myynnin arvo jakautui huutokaupoittain seuraavasti:

Liikevaihto

Katsauskaudella 1.8. - 31.10.2014

Konsernin välitysmyynnin arvo laski tilikauden viimeisellä neljänneksellä 27 prosenttia edellisestä vastaavasta katsauskaudesta 76,2 miljoonaan euroon siitä huolimatta, että välitetty nahkamäärä kasvoi 94 prosenttia.  Välitetyn nahkamäärän kasvun ansiosta konsernin liikevaihto kasvoi 9 prosenttia ja oli 7,9 miljoonaa euroa (7,3 MEUR).

Tilikaudella 1.11.2013 - 31.10.2014

Konsernin liikevaihto laski edellisestä vastaavasta 12 kuukauden jaksosta 29 prosenttia ja edellisestä 14 kuukauden tilikaudesta 37 prosenttia.  Päättyneen tilikauden liikevaihto oli 49,8 miljoonaa euroa (70,2 MEUR ja 78,5 MEUR).  Valtaosa liikevaihdosta, 88 prosenttia (89 % ja 90 %) oli nahkojen välityksestä perittyjä välityspalkkioita.  Nahkojen hintatason lasku muutti perittyjen välityspalkkioiden rakennetta merkittävästi.  Tuottajilta perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 24 prosenttia (15 % ja 17 %) ja ostajilta perittyjen osuus 61 prosenttia (72 % ja 72 %) konsernin liikevaihdosta.  Loppu koostui muun muassa nahkontapalvelujen ja siitoseläinten myynnistä tuottajille sekä ravintola- ja kongressipalvelujen myynnistä.  Liikevaihdosta 11 prosenttia kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 42 prosenttia tilikauden toisen kvartaalin aikana, 31 prosenttia tilikauden kolmannen kvartaalin aikana ja 16 prosenttia tilikauden viimeisen kvartaalin aikana. 

Taloudellinen asema ja tulos

Katsauskaudella 1.8. - 31.10.2014

Liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 150.000 euroa (110.000 euroa).  Liiketoiminnan kulut olivat 10,2 miljoonaa euroa (7,9 MEUR), joten liiketulos jäi 2,1 miljoonaa euroa tappiolliseksi (-580.000 euroa).  Nettorahoitustuotot olivat 660.000 euroa (1,1 MEUR).  Tilikauden viimeisen neljänneksen tulos ennen veroja oli 1,5 miljoonaa euroa tappiollinen (+510.000 euroa).

Tilikaudella 1.11.2013 - 31.10.2014

Liiketoiminnan muut tuotot, josta merkittävimmät olivat vuokratuotot Fur Center -kiinteistöstä, olivat päättyneellä tilikaudella 420.000 euroa (310.000 euroa edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla ja 360.000 euroa edellisellä tilikaudella).  Liiketoiminnan kulut olivat 51,3 miljoonaa euroa, kun ne olivat edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla 48,0 miljoonaa euroa ja edellisellä 14 kuukauden tilikaudella 53,9 miljoonaa euroa.  Liiketoiminnan kuluihin sisältyy yhtiön ostajasaamisista kirjaama 2,9 miljoonan euron luottotappio.  Nahkojen voimakkaan hinnanlaskun seurauksena eräs yhtiön merkittävä asiakas ajautui maksu­kyvyttömyyteen ja nahkojen arvon­alentuminen ylittää asiakkaalta saatujen vakuuksien arvon. Vakuutena olevat nahat on arvostettu markkinahintaan, mutta niitä ei ole vielä realisoitu.    Liiketoiminnan kuluista 38 prosenttia koostuu henkilöstökuluista ja 46 prosenttia liiketoiminnan muista kuluista.  Henkilöstökulut kasvoivat 10 prosenttia edellisestä vastaavasta 12 kuukauden jaksosta ja olivat 19,2 miljoonaa euroa.  Keskimääräinen henkilö­kunnan määrä kasvoi edellisestä vastaavasta 12 kuukauden jaksosta yhdeksän prosenttia. Tilikaudella vastaanotettu minkki­määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna ja joulukuun huutokaupassa myymättä jääneet nahat kasvattivat käsittelykustannuksia.  Edelliseen 14 kuukauden tilikauteen verrattuna henkilöstökulut laskivat kaksi prosenttia.  Kirjatusta luottotappiosta puhdistetut liiketoiminnan muut kulut laskivat kuusi prosenttia edelliseen vastaavaan 12 kuukauden jaksoon verrattuna ja olivat 20,7 miljoonaa euroa.  Kansainväliseen IFF:n kautta tehtävään edun­valvontaan liittyvät kustannukset laskivat edellisestä vastaavasta 12 kuukauden jaksosta 1,7 miljoonalla eurolla 2,2 miljoonaan euroon. Liiketoiminnan muut kulut laskivat edellisestä 14 kuukauden tilikaudesta viisi prosenttia.  Kuluista 28 prosenttia kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 33 toisen kvartaalin, 19 prosenttia kolmannen kvartaalin ja 20 prosenttia tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.  Turkis­nahkojen hintatason voimakkaan laskun seurauksena konsernin liiketulos muodostui tilikauden alussa ennakoitua heikommaksi: liiketulos jäi 1,1 miljoonaa euroa tappiolliseksi (22,6 MEUR ja 24,9 MEUR voitollinen).

Konsernin nettorahoitustuotot laskivat 25 prosenttia edellisestä vastaavasta 12 kuukauden jaksosta ja olivat 3,1 miljoonaa euroa (4,2 MEUR ja 4,8 MEUR).  Konserni kirjasi hintatason laskun seurauksena suomalaisista ja ulkomaisista tuottajasaamisista 870.000 euron luottotappiot.  Konsernin nettokorkotuotot laskivat yhtiön edistettyä välitysmyyntiä muun muassa tarjoamalla asiakkaille aiempaa pidempiä korottomia maksuaikoja. Nettokorkotuotot olivat 3,8 miljoonaa euroa (4,0 MEUR ja 4,6 MEUR).  Konsernin voitto ennen veroja oli 2,1 miljoonaa euroa (26,7 MEUR ja 29,7 MEUR).

Oman pääoman tuotto oli tilikaudella 1,6 prosenttia (22,7 % ja 25,6 %) ja osakekohtainen tulos 0,41 euroa (5,57 euroa ja 6,20 euroa).  Osakekohtainen oma pääoma oli 24,98 euroa (26,50 euroa).  Konsernin omavaraisuusaste oli 43,5 prosenttia (57,1 %).

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit tilikauden aikana olivat 12,9 miljoonaa euroa (5,3 MEUR) eli 26 prosenttia (7 %) liikevaihdosta.  Investoinneista 83 prosenttia kohdistui emoyhtiön aineellisiin, 7 prosenttia tytäryhtiöiden aineellisiin ja 10 prosenttia emoyhtiön aineettomiin hyödykkeisiin.  Tammikuussa 2014 Saga Furs Oyj osti Kaustisen kunnan omistamalta kehitysyhtiöltä tytär­yhtiönsä, nahkontakeskus Furfix Oy:n vuokraaman kiinteistön.  Samalla aloitettiin kiinteistön laajentaminen vastaamaan kasvavaa nahkontapalveluiden kysyntää. Laajennus valmistuu syksyllä 2014. Yhtiö käynnisti kesäkuussa Fur Center -huutokauppakeskuksen peruskorjauksen, ja uusitut tilat valmistuvat maaliskuun 2015 huutokauppaan mennessä.  Konsernin kalustoinvestoinnit olivat 2,7 miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 353 henkilöä.  Valtaosa henkilö­­kunnasta työskentelee erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä.

Emoyhtiön ja konsernin henkilöstömäärät olivat seuraavat:

Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys

Yhtiön C-sarjan osake on julkisesti noteerattu.  Yhtiö on NASDAQ OMX Helsingin Teollisuuden ja palveluiden sektoriin kuuluva Small Cap -yhtiö.  Osakkeiden vaihto oli tilikaudella yhteensä 31,6 miljoonaa euroa ja 910.000 osaketta eli 34 prosenttia yhtiön C-osakkeista.  Tilikauden ylin kurssi oli 49,48 euroa, alin kurssi 22,51 euroa ja keskikurssi 34,65 euroa.  C-osakkeiden päätöskurssi oli tilikauden lopussa 25,14 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 44,05 euroa.  Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli tilikauden päättyessä lokakuun lopussa 90,5 miljoonaa euroa (158,6 MEUR).

Yhtiökokous

Saga Furs Oyj:n 24.4.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilin­päätöksen 31.10.2013 päättyneeltä tilikaudelta ja päätti jakaa osakkeenomistajille osinkona 2,05 euroa/osake eli yhteensä 7.380.000 euroa sekä siirtää 2.220.000 euroa suhdannerahastoon.  Osinko maksettiin 7.5.2014.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 24.4.2014 yhtiön hallituksen jäsenten lukumäärä kasvatettiin kuudesta kahdeksaan.  Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin turkistuottajat Kenneth Ingman, Lasse Joensuu, Jorma Kauppila, Pentti Lipsanen, Christer (Krister) Nordmyr, Rainer Sjöholm ja Hannu Sillanpää sekä Artek Oy Ab:n toimitusjohtaja Mirja-Leena (Mirkku) Kullberg.  Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymis­kokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jorma Kauppilan ja varapuheen­johtajakseen Kenneth Ingmanin.  Varsinainen yhtiökokous päätti, että yhtiön varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö Ernst & Young Oy.  Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Johanna Winqvist-Ilkka.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Saga Furs Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan liiketoimintariskeihin, vahinko- ja omaisuus­riskeihin, rahoitusriskeihin sekä operatiivisiin riskeihin. Merkittävimpien riskien ja epävarmuus­tekijöiden katsotaan kaikkien olevan liiketoimintariskejä. Liiketoimintaympäristön muuttuessa tehtyihin strategiavalintoihin liittyvät riskit kasvavat. Yhtiö pyrkii hallitsemaan ja rajaamaan riskien mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuisivat, ne voisivat merkittävästi haitata Saga Furs Oyj:n liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja heikentää yhtiön tulosta.

Kysyntään ja tarjontaan liittyvät riskit

Voimakkaat suhdannevaihtelut nahkojen hinnoissa sekä se, että Saga Furs Oyj:n sopeutuminen näihin vaihteluihin kestää turkiseläinkasvatuksen vuosirytmistä johtuen vähintään puoli vuotta, ovat merkittäviä riskejä yhtiön taloudellisen toiminnan ja tuloksen kannalta. Suurin osa tilikaudella tarjottavista turkisnahoista myydään kysynnän ajoittumisesta johtuen vasta maalis- ja kesäkuussa järjestettävissä huutokaupoissa, jolloin valtaosa kustannuksista on jo syntynyt.

Turkisten käytön mahdollinen vähentyminen muotiteollisuuden raaka-aineena on yhtiölle selvä riski. Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisen muotimaailman valintoihin markkinointi- ja tuotekehitystoiminnan avulla. Tavoitteena on, että turkis materiaalina uudistuisi, sen käyttötarkoitukset monipuolistuisivat ja se säilyttäisi siten asemansa muodissa. Nahkojen alkuperän ja tuotantotapojen vastuullisuuden ja tuotteiden jäljitettävyyden merkitys on lisääntynyt lyhyen ajan sisällä merkittävästi muotiteollisuuden keskuudessa. Kuluttajat edellyttävät muotiteollisuudelta täydellistä läpinäkyvyyttä, minkä seurauksena muotiteollisuus edellyttää toimittajiltaan kasvavassa määrin jäljitettävyyttä aina yksittäisten nahkojen tuottajiin asti. Tuotannon sertifioinnin merkitys vastuullisen tuotannon mittarina on huomattava. Mikäli muotiteollisuuden odotuksiin ei pystytä vastaamaan, on riski turkisten käytön vähentymisestä muotiteollisuudessa oleellinen. 

Kiinasta ja Hongkongista olevien asiakkaiden ostot dominoivat nykyisin kansainvälistä turkis­kauppaa.  Vähittäismyyntikaudella 2013 - 2014 kysyntä tällä markkina-alueella ei kasvanut yhtä nopeasti kuin aiemmin, ja kauden lopussa pukineita oli myymättä huomattavasti edellisvuosia enemmän. Kysyntään vaikuttivat sekä aiempia vuosia lämpimämpi sää että jossain määrin myös Kiinan nykyjohdon voimakas korruption vastainen kampanja, joka on muuttanut kulutuskäyttäytymistä Kiinassa kuluttajien halutessa aiempaa vähemmän näyttää varallisuuttaan. Mikäli kysyntä Kiinassa vakiintuisi odotusten vastaisesti viime vähittäismyyntikauden tasolle, eivät muut markkina-alueet pystyisi korvaamaan tätä.

Minkinnahkojen tuotanto on hintojen nousun seurauksena kasvanut ainakin lähitulevaisuuden todennäköiseen kysyntään verrattuna liian suureksi ja maailman turkisnahkatuotannon tulee sopeutua kysyntätilanteeseen. Viime vuosina Kiina on noussut maailman suurimmaksi minkin- ja ketunnahkojen tuottajaksi. Kiinan hallitus tukee kotimaista tuotantoa muun muassa korkeiden tuontitullien avulla, joiden maksamista valvotaan entistä tiukemmin. Tuontitullien alentamisesta on käyty IFF:n toimesta neuvotteluja. Maailman suurimpien turkiskuluttaja­markkinoiden oman turkisnahkojen tuotannon suojaaminen tuontitulleilla saattaa heikentää eurooppalaisen tuotannon suhteellista kilpailukykyä.  Tämän seurauksena on riski, että tuotannon sopeutuessa kysyntätilanteeseen tuotannon lasku voi painottua yhtiön kannalta tärkeimmille nahka­tuotantoalueille.

Kansainvälisen turkiskaupan painopisteen siirtymisestä Kiinaan ja Hongkongiin on seurannut myös turkisnahkojen muokkauskapasiteetin keskittyminen sinne. Turkisnahkojen muokkauksesta onkin tullut turkiskaupan merkittävä pullonkaula ja yhdenkin merkittävän turkismuokkaamon toiminnan keskeytyminen häiritsisi oleellisesti kansainvälistä turkiskauppaa. Tähän asti nahat on voitu viedä Kiinaan muokattavaksi ilman, että niistä on tarvinnut maksaa kiinalaisia tuontitulleja. Riski siitä, että käytäntöä muutettaisiin, on saanut turkiskaupan perustamaan turkismuokkaamoita myös muihin ASEAN-maihin, mutta toistaiseksi niiden muokkauskapasiteetti on kuitenkin pieni verrattuna kapasiteettiin Kiinassa.

Turkisnahkojen tuotantokustannukset ovat nousseet huomattavasti tuotannon voimakkaan kasvun nostettua selvästi rehuraaka-aineiden hintoja. Tämä on heikentänyt turkistuotannon kykyä kestää suhdannevaihteluita.  Kysyntätilanteen muuttumisen arvioidaan kuitenkin alentavan rehukustannuksia selvästi tulevalla kasvatuskaudella. Mikäli eurooppalaisen turkistuotannon kustannustason nousu jatkuu esimerkiksi lainsäädännön muutosten seurauksena, tällä voi olla merkittävä vaikutus turkis­tuotannon suuruuteen Länsi-Euroopassa. Tämä vaikuttaisi yhtiön keräämiin nahkamääriin.

Turkisnahkojen tuotannon keskittyminen suurempiin yksiköihin on merkinnyt Saga Furs Oyj:lle taloudellisten riskien kasvua. Yksittäiset rahoitusriskit ovat suurempia ja mahdollinen liian nopea kasvu on heikentänyt osan näistä yksiköistä kykyä kestää suhdannevaihteluita. Ensimmäiset yksiköt ovat jo ajautuneet likviditeettivaikeuksiin. Tämä kasvattaa sekä kasvatus- että nahka­ennakko­rahoitukseen liittyviä riskejä.  Toisaalta asiakaskunnan muutos on lisännyt yhtiön mahdollisuuksia kasvattaa välitettäviä nahkamääriä. Nahkojen hintojen voimakas lasku on tuottanut kansainväliselle turkiskaupalle merkittäviä tappioita. Tämän seurauksena ostavien asiakkaiden on aiempaa vaikeampaa saada toiminnalleen rahoitusta ja entistä suurempi osa yhtiön myynnistä edellyttää erityyppisiä rahoitusjärjestelyitä. Tämä on kasvattanut yhtiön rahoitusriskejä ostavien asiakkaiden rahoituksessa.

Valuuttakurssien vaihtelut

Yhdysvaltain dollarin ja siihen sidoksissa olevien valuuttojen heikentyminen sen mukana on riski yhtiön liiketoiminnan kannalta.  Valtaosa Saga Furs Oyj:n myymistä turkisnahoista viedään euroalueen ulkopuolelle, ja nahkojen maailmanmarkkinahinta määräytyy Yhdys­valtain dollareissa, vaikka yhtiön myyntivaluuttana on euro.   Dollarin vahvistuminen parantaa vastaavasti yhtiön liiketoimintanäkymiä. Valuuttariskien hallintaa selostetaan yksityiskohtaisesti konserni­tilin­päätöksen liitetiedoissa.

Imagoriskit ja poliittiset riskit

Turkiksiin liittyvät imagoriskit ja poliittiset riskit ovat yhtiön kannalta merkittäviä, sillä turkiseläinten kasvatuksen ja turkisnahoilla käytävän kaupan oikeutuksen säilyminen on yhtiön liiketoiminnan edellytys.

Turkiseläinten kasvatukseen liittyvät riskit

Turkiseläinten kasvatuksen oikeutukseen liittyvät riskit ovat pysyneet merkittävinä. Poliittisten päättäjien enemmistö on edelleen myönteinen turkiseläinten kasvatusta kohtaan suurissa tuottajamaissa kuten Suomessa ja Tanskassa. Saga Furs Oyj:lle tärkeässä ja volyymiltaan merkittävässä tuottajamaassa Puolassa poliittinen ilmapiiri on kiristynyt, ja Puola on viime aikoina ollut turkistarhauksen kieltoa ajavien poliittisten liikkeiden kohteena. Euroopan kolmanneksi suurimmassa minkkituotantomaassa Hollannissa tarhauksen kieltohanke kuitenkin raukesi pitkän prosessin jälkeen.

Yhtiön kannalta on olennaista, millainen kuva turkiseläinkasvatuksesta välittyy. Eläin­oikeus­järjestöjen tavoitteena on luoda elinkeinosta negatiivinen kuva, ja lähdekritiikin ulottumattomissa oleva sosiaalinen media antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Eurooppalaisten päätöksentekijöiden, jotka eivät tunne alaa, on vaikeaa kyseenalaistaa muun muassa sosiaalisen median kautta välittyvää ja monin paikoin yksipuolista mielikuvaa. Haasteena onkin turvata riittävän ja totuudenmukaisen tiedon saanti ja siten pienentää sellaisen lainsäädännön riskiä, joka tekisi turkiseläinten kasvatuksen kannattamattomaksi, käytännössä mahdottomaksi tai kieltäisi sen. Tilanne on erityisen haastava kettutuotannon osalta, koska Suomi on ainoa merkittävä ketunnahkoja tuottava maa EU:ssa.

Saga Furs Oyj:n ja koko toimialan imagoriskeiltä ja poliittisilta riskeiltä suojautumisessa keskeistä on turkisnahkojen tuotantoprosessin jatkuva parantaminen ja nopea puuttuminen turkistiloilla mahdollisesti tapahtuviin virheisiin ja laiminlyönteihin. Toiminnan tulee olla avointa tavoitteiden asettamisesta ja edistymisen mittaamisesta lähtien päätyen tuloksista raportoimiseen ja vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa.

Turkistilasertifiointi on entistä kiinteämpi osa Saga Furs -brändiä. Se on vastuullisuutta, jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä ympäristöjärjestelmä, joka kattaa toiminnan kaikki osa-alueet. Yhtiö edistää sertifiointijärjestelmän voimaansaattamista yhtiön toiminnan kannalta merkittävissä tuottajamaissa. Suomessa järjestelmän kehittämisestä vastaa Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (ProFur) ja syyskuussa 2014 lähes 95 prosenttia Suomen tuotannosta oli sertifioinnin piirissä. Norjassa sikäläinen tuottajajärjestö edellyttää sertifiointia kaikilta jäseniltään.

Myyntikaudesta 2012 - 2013 lähtien yhtiö on vastaanottanut suomensupinnahkoja ainoastaan sertifioiduilta tiloilta. Myyntikaudella 2013 - 2014 yhtiö on ottanut käyttöön myös erilliset sertifioitujen ketunnahkojen valikoimat ja myyntikaudesta 2014 - 2015 alkaen yhtiö vastaanottaa ketunnahkoja ainoastaan sertifioiduilta tiloilta.

Turkisnahoilla käytävään kauppaan liittyvät riskit

Turkisnahkojen markkina-alueet ovat suurelta osin sellaisia, joissa kaupankäyntitavat, hallinto ja määräykset poikkeavat EU:sta ja Yhdysvalloista. Erityisesti tämä koskee Kiinaa ja Venäjää, joissa muutokset ovat myös vaikeasti ennakoitavissa.

Saga Furs Oyj pyrkii pienentämään kaupankäyntiin liittyviä riskejä yhteistyössä muun muassa IFF:n kanssa.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Tilikauden 2014-2015 ensimmäinen huutokauppa järjestettiin 18. - 21. joulukuuta 2014 Fur Centerin huuto­kauppatilojen peruskorjauksen johdosta Scandic Park Helsinki -hotellissa.  Huutokaupassa tarjottiin 790.000 Saga-minkinnahkaa (790.000), 230.000 itä­eurooppalaista alkuperää olevaa minkinnahkaa (370.000), 240.000 ketunnahkaa (280.000), 23.000 suomensupinnahkaa (22.000) ja 430.000 (350.000) afganistanilaista karakul-lampaannahkaa.  Huutokauppa käytiin haastavassa markkinatilanteessa.  Venäjän taloudellinen epävarmuus vaikutti useiden nahkatyyppien myynti­tuloksiin.  Joulukuun kylmän sään piristävä vaikutus Kiinan markkinoihin näkyi sini- ja shadow-ketunnahkojen sekä naarasminkinnahkojen myyntituloksissa.  Tarjotuista Saga^®-minkinnahoista myytiin 60 prosenttia ja Saga^®-ketunnahoista yli 80 prosenttia.  Huutokaupan kokonaismyynnin arvoksi muodostui 49 miljoonaa euroa (34 MEUR joulukuussa 2013).  Huutokauppaan osallistui yli 300 ostajaa kaikilta markkina-alueilta.

Fur Centerin huutokauppatilojen peruskorjauksen ensimmäinen osa valmistui marraskuun lopussa, ja uusi keittiö sekä laajennettu henkilökuntaravintola otettiin käyttöön.  Huutokauppasalin ja asiakas­ravintolan arvioidaan valmistuvan helmikuussa 2015.  Peruskorjauksen jälkeen huutokauppasaliin mahtuu 630 asiakasta aiemman 515 asiakkaan sijaan.

Myytyjen minkinnahkojen lunastustahti on ollut syksyllä 2014 selvästi edellisiä tilikausia hitaampaa.  Tämä oli osittain ennakoitavissa isojen valmistajien ostettua maalis- ja kesäkuun huutokaupoista nahkoja myös vuosien 2015 - 2016 tarvetta varten.  Tämä lisää varastotilan tarvetta.  Minkinnahkojen keräilymäärät ovat myös kasvaneet niin paljon, että lajittelua on osittain pitänyt siirtää vuokrattuihin lisätiloihin.  Alkaneella tilikaudella minkkilajittelu tapahtuu neljässä eri paikassa, mikä kasvattaa logistiikkaan liittyviä kustannuksia.

Yhtiön johtoryhmä ja organisaatio muuttuvat merkittävästi alkaneen tilikauden aikana.  Tuottaja­palveluista vastannut liiketoimintajohtaja sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja jättivät yhtiön ja markkinointijohtaja siirtyi yhtiössä toisiin tehtäviin marras-joulukuussa 2014. DI Sameli Mäkelä nimitettiin yhtiön tuotantojohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.11.2014 alkaen. Myyntijohtajan alaisuudessa toimiva organisaatio uudistettiin 1.12.2014 alkaen. 

Arvio liiketoiminnan kehityksestä alkaneella tilikaudella

Saga Furs Oyj järjestää alkaneella tilikaudella joulukuussa 2014 pidetyn huutokaupan lisäksi yhdessä pohjoisamerikkalaisten American Legend- ja Fur Harvesters Auction Inc. -huutokauppaliikkeiden kanssa huutokaupat 10. - 20. maaliskuuta, 3. - 12. kesäkuuta ja 18. - 22. syyskuuta 2015.  Kaikki kolme yritystä lajittelevat itse omat tuotteensa ja myyvät ne omilla brändeillään Saga Furs Oyj:n tiloissa Vantaalla. Myyntikaudella 2013 - 2014 haasteellisessa markkinatilanteessa hyvin onnistuneiden huutokauppojen ansiosta yhteistyöhön osallistuvien huutokauppayhtiöiden markkinaosuuksien arvioidaan kasvavan.  Yhtiöiden tavoitteena on tarjota kauden aikana lähes 13 miljoonaa minkinnahkaa.  Saga Furs Oyj:n tavoitteena on tarjota koko myyntikauden huutokaupoissa 8,5 miljoonaa minkin-, 2,1 miljoonaa ketun, 130.000 suomensupin- ja 400.000 karakul-lampaannahkaa.  Maaliskuun huutokaupan uskotaan nousevan volyymiltaan ja asiakasmäärältään ensi kauden suurimmaksi turkishuutokaupaksi maailmassa.

Länsimaisten minkinnahkojen tuotantomäärän kasvu jatkui myös vuonna 2014.  Myyntikauden 2013 - 2014 huutokauppahinnat olivat vielä selvästi tuotantokustannuksia korkeammat myyntikauden alkupuolella tarhaajien tehdessä tuotantopäätöksensä.  Myyntikauden loppupuolella jatkunut hintojen lasku ei ehtinyt vaikuttaa tuotantomääriin.  Tämän seurauksena kansainvälisissä huutokaupoissa myyntikaudella 2014 - 2015 tarjottavat minkinnahkamäärät ovat ennätyssuuret.  Kiinan minkkituotannon heikompi kilpailukyky johti tuotannon pienentymiseen jo vuonna 2014 ja tuotannon ennakoidaan pienentyvän voimakkaasti vuonna 2015.  Tämän ennakoidaan purkavan heikompilaatuisten minkinnahkojen ylituotantoa pidemmällä tähtäyksellä.  Länsimaisen tuotannon kehityksen ratkaisevat tammi-maaliskuussa pidettävien kansainvälisten huutokauppojen myyntitulokset.  Ketunnahkojen tuotantomäärä kasvaa vain hieman, ja niiden kysyntä ja tarjonta ovat minkinnahkoihin verrattuna paremmin tasapainossa.  Minkinnahkojen hintavaihtelut heijastuvat kuitenkin myös ketunnahkojen kauppaan.

Vähittäismyyntikausi 2013 - 2014 oli lämmin useilla tärkeillä markkina-alueilla ja myymättömien pukineiden määrä oli huomattavan suuri kauden päättyessä.  Kuluva vähittäismyyntikausi on Kiinassa selvästi viimevuotista pidempi kiinalaisen uuden vuoden ajoittuessa helmikuun loppupuolelle.  Kiinan talvisää kylmeni reilua viikkoa ennen yhtiön joulukuun huutokauppaa.  Kylmän talvisään jatkuminen on tärkeä edellytys myyntikauden onnistumiselle tilanteessa, jossa tarjontamäärät ovat ennätyksellisen suuret.  Kiinan kauppaan luo epävarmuutta myös vuoden 2015 alussa päättyvä pukinevalmistusta varten tapahtunut muokkaamattomien turkisnahkojen tulliton väliaikainen maahantuonti.  Tämän jälkeen Kiinassa länsimaisista nahoista valmistettavien ja maasta vietävien pukineiden kustannuksia nostaa tullimaksu, joka on nahkatyypistä riippuen 10 - 15 prosenttia valmistukseen käytettävien nahkojen arvosta.

Alkutalvi on ollut kylmä myös Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa.  Venäjän taloudelliset haasteet ja ruplan arvon voimakas heikentyminen pienentävät paitsi venäläisten, myös muiden Venäjän markkinoille pukineita valmistavien asiakkaiden, muun muassa kreikkalaisten ja turkkilaisten ostovoimaa alkaneen kauden huutokaupoissa.  Venäjä on ollut maailman toiseksi suurin turkispukineiden kuluttajamarkkina.  Länsimainen muoti suosii turkiksia, ja eurooppalaisten muotihuoneiden myynti on sujunut kohtuullisen hyvin heikosta taloustilanteesta huolimatta.  Pohjois-Amerikassa viime myyntikausi oli onnistunut, ja positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan vahvan talouskasvun myötä.

Turkisnahkojen kansainvälinen hintataso määräytyy edelleen pitkälti Yhdysvaltain dollareissa ja dollarin mahdollinen vahvistuminen vaikuttaisi osaltaan suotuisasti yhtiön liikevaihtoon.  Konsernin nahkakohtaisten kustannusten arvioidaan säilyvän edellisen tilikauden tasolla.  Epävarmassa markkinatilanteessa yhtiö ja sen kilpailijat ovat tarjonneet asiakkailleen entistä pidempiä korottomia maksuaikoja, ja yhtiön nettorahoitustuottojen arvioidaan pienenevän edellisestä tilikaudesta.  Tilikauden tulos riippuu tulevien huutokauppojen myyntituloksista, joiden todennäköistä kehitystä on poikkeuksellisen haastavassa markkinatilanteessa mahdoton arvioida.

Hallituksen voitonjakoesitys

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 31.10.2014:

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että

• tilikauden 1.11.2013 - 31.10.2014 jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille €0,70 osaketta kohti, yhteensä 2.520.000 euroa ja 150.000 euroa siirretään suhdannerahastoon.

Osingon maksupäiväksi ehdotetaan 4.5.2015.

Vantaalla 30. joulukuuta 2014

SAGA FURS OYJ

Hallitus