Kyselytutkimus: Suurin osa yrityksistä kokee rekrytoinnin vaikeutuneen viimeisen viiden vuoden aikana
Jobillan teettämän tutkimuksen mukaan rekrytointeihin investoidaan aiempaa enemmän. Silti sopivia kandidaatteja ei saada, tuloksia ei mitata eikä rekrytointiprosessia kehitetä tehokkaammaksi.
Suomalainen digitaaliseen rekrytoinnin kehittämiseen erikoistunut Jobilla on teettänyt kyselytutkimuksen, jossa tutkittiin yritysten rekrytointitapoja, -resursseja ja -kanavia. Kyselyä varten haastateltiin 205 rekrytoinnin ammattilaista.
Tutkimuksesta selviää, että suurin osa organisaatioista kärsii kandidaattipulasta, vaikka rekrytointeihin investoidaan enemmän kuin aikaisemmin. Investoinneista huolimatta 55 prosenttia vastaajista koki rekrytoinnin vaikeutuneen viimeisen viiden vuoden aikana. Alle 20 prosenttia yrityksistä oli pystynyt kasvattamaan laadukkaiden kandidaattien määrää.
“Tehokkaan ja tuloksekkaan rekrytointiprosessin rakentaminen on haastava kokonaisuus yrityksille. Perinteisten toimintatapojen avulla on jatkuvasti vaikeampaa saada osaavia kandidaatteja nopeasti digitalisoituneessa maailmassa. Prosessien kehitystä hankaloittaa entisestään se, että rekrytointi hoidetaan yleensä sivutyönä muiden tehtävien ohella”, kommentoi Jobillan toimitusjohtaja Henri Nordström.
Rekrytoinnin vaikeudet korostuivat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, jolla 93 prosenttia vastanneista kertoi rekrytoinnin vaikeutuneen. Tilanne on hälyttävä, sillä väestön ikääntyessä hoitoalalla ei tule olemaan tarpeeksi työntekijöitä, arvioi Tilastokeskus puheessaan SuomiAreenalla. Toinen vaikeuksissa oleva ala on IT-ala, jossa 83 prosenttia vastanneista kertoi rekrytoinnin vaikeutuneen.
Rekrytointiin investoidaan, mutta sen tehokkuutta tai kulurakennetta ei seurata
Keskimääräiset rekrytointikampanjakustannukset vaihtelevat yrityskohtaisesti. Yrityksistä 19 prosenttia ilmoitti kuluksi alle 100 euroa, 21 prosenttia 100–1 000 euroa ja noin kolmasosalla kulut menivät yli 1 000 euron. Loput 28 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei osaa arvioida kustannuksia.
Vaikka digitaaliset kanavat mahdollistavat tarkemmat kulu- ja tulosseurannan kuin perinteiset ilmoituskanavat, lähes 40 prosenttia yrityksistä ei osannut arvioida, mistä kanavista saadaan parhaiten kandidaatteja. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että organisaatiot panostavat tehottomiin toimenpiteisiin kulujen kasvaessa.
Kandidaattivetoinen rekrytointi tuottaisi tuloksia
Kyselytutkimukseen vastanneista 35 prosenttia ilmoitti kehittäneensä rekrytointiprosessiaan. Näistä kuitenkin suurin osa oli kehittänyt prosessiaan organisaatiovetoisempaan suuntaan. Organisaatiovetoisessa rekrytoinneissa yritys luottaa sen omaan brändiarvoon houkuttelevuudessa, kun taas kandidaattivetoisessa rekrytointiprosessissa panostetaan hakijan kokemukseen.
Hakemusten saamisen kannalta on tärkeää, että hakeminen on helppoa ja sujuvaa eri laitteilla. Esimerkiksi puhelimella on työlästä täyttää avoimia tekstikenttiä, ja ansioluetteloa on hankalaa lähettää liitetiedostona. Rekisteröitymisen vaatiminen oli erityisen yleistä julkisen alan toimijoiden keskuudessa.
“Lähes kolmasosa vastaajista ilmoitti, että hakeminen vaatii erillisen rekisteröitymisen hakemuksen jättämiseksi. Kandidaatin näkökulmasta erillinen rekisteröityminen tekee hakemisesta entistä haastavampaa ja karkottaa erityisesti passiiviset hakijat. Ongelmat ovat korostuneet viime vuosina, kun yhä useampi kandidaatti on liikkeellä mobiililaitteella”, Nordström kertoo.
“Suomessa on monilla toimialoilla valtava pula osaajista. Onnistuakseen yritysten on kehitettävä rekrytointiprosessejaan kandidaattivetoisempaan suuntaan, jolloin hakuprosessi on mukava ja vaivaton. Tämä vaatii usein koko rekrytointiprosessin täydellistä uudistamista. Kuitenkin prosessin korjaamisella, kandidaattien tehokkaalla tavoittamisella sekä panosten tarkalla seurannalla voimme helpottaa yllättävän suurta osaa rekrytointiongelmista”, Nordström päättää.
Tietoja tutkimuksesta
Kyselytutkimus toteutettiin keväällä 2021. Haastattelut teetettiin kolmannella osapuolella, eikä haastateltaville paljastettu haastattelun tilaajaa ennen haastatteluosuuden päättymistä. Vastaajaorganisaatioiden koot vaihtelivat pienistä alle 10 työntekijän yrityksistä suuriin, yli 1000 työntekijän organisaatioihin edustaen laajasti eri toimialoja.
###
Lisätietoja medialle:
Henri Nordström
Toimitusjohtaja
+358 40 963 23 03
henri.nordstrom@jobilla.com
Tietoja yrityksestä:
Jobilla
Suomessa vuonna 2015 perustettu Jobilla on ilmainen, nykyaikainen, työnhakijalähtöinen rekrytointijärjestelmä, joka tuo rekrytoijat, työnhakijat ja työntekijät yhteen helposti. Jobillan liikevaihto on kasvanut noin 150 % vuosivauhtia. Jobillan asiantuntijat tarjoavat myös moderneja rekrytointimarkkinointipalveluita huippuosaajien tavoittamiseksi. Yritys toimii Skandinaviassa, Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Lisätietoja: jobilla.com.
