Pilvipalveluiden myytit murtuivat – Huoltovarmuuskeskus varmistaa kriittisten toimintojen jatkuvuutta Futuricen avulla
Yritysten halutaan käyttävän entistä enemmän pilvipalveluita, ja ohjeistuksen toivotaan vähentävän niihin liittyvää pelkoa.
HELSINKI (11.4.2023) – Teknologia- ja innovaatiokonsulttiyritys Futurice on tehnyt yhteistyötä Huoltovarmuusorganisaation Digipoolin kanssa. Yhteistyön avulla luotiin Huoltovarmuuskeskuksen verkostossa oleville organisaatioille ohjeistus pilvipalveluiden hallintaan, jonka tarkoituksena on myös vähentää pilvipalveluihin ja niiden käyttöön liittyviä huolia. Projekti on osa Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmaa.
Huoltovarmuuskeskuksen rooli on koordinoida, edistää ja mahdollistaa huoltovarmuustyötä niillä alueilla, jotka ovat kriittisiä huoltovarmuuden kannalta. Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuuden hallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan.
Yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena oli luoda mahdollisimman konkreettinen opas pilvipalveluiden hyödyntämisestä huoltovarmuudessa. Lopputuloksena on kaksiosainen kokonaisuus, joka koostuu kirjallisesta teoriaosuudesta ja niin kutsutuista pelikorteista, joissa hyödynnetään sekä aitoja että keksittyjä case-tapauksia.
Uuden ohjeistuksen avulla tuetaan yritysten päätöksentekoa
“Julkisen sektorin yrityksillä on lukuisia ohjeistuksia, mutta yksityiseltä sektorilta vastaavat ohjeistukset puuttuvat. Yhteistyön tavoitteena oli luoda ohjeistus, jota Huoltovarmuuskeskus voisi jakaa eteenpäin yrityksille niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Haluamme kannustaa yrityksiä miettimään päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä“, kertoo Futuricen Suomen maajohtaja Riku Valtasola.
Lähestulkoon jokainen suomalainen yritys hyödyntää tällä hetkellä pilvipalveluita tavalla tai toisella. Käyttöön liittyy kuitenkin toisinaan epävarmuuksia, jotka johtuvat usein tietämättömyydestä.
“Ohjeistuksia on paljon tarjolla, mikä voi hämmentää palvelun käyttöönottajia ja luoda turvattomuuden tunnetta. Käytännönläheisen ja konkreettisia esimerkkejä hyödyntävän kymmensivuisen korttipakan avulla tuomme ohjeistukset lähemmäs liiketoimintaa, mikä luo selkeyttä ja lisää ymmärrettävyyttä. Pilvipalveluiden käytön vastustus selittyy usein tietämättömyydellä, ja niihin liittyy paljon myyttejä. Myös tähän haasteeseen halusimme vastata”, Valtasola jatkaa.
Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuusorganisaation Digipooli tekivät vuonna 2022 selvityksen Suomen yrityskentästä selvittääkseen eri toimialojen kyberkypsyyden tilaa. Selvityksessä huomattiin, että pilvipalveluiden hallinnan osalta osaaminen ei ole riittävän korkealla tasolla. Pilvipalveluiden “vastustusta” ilmenee sitä enemmän, mitä huoltovarmuuskriittisempiä yrityksiä tarkastellaan.
“Pilvipalveluiden käytön lisääntyessä yrityksillä ja viranomaistahoilla myös epävarmuus näkyy selvemmin. Ohjeistuksen avulla haluamme tukea yrityksiä päätöksenteossa ja varmistaa, että oikeat asiat käydään läpi mietittäessä, otetaanko pilvi käyttöön vai ei. Samalla toivomme tämän vaikuttavan siihen, että päätöksenteko pilvipalveluista tehdään liiketoimintavetoisesti, sillä päätökset vaikuttavat koko yrityksen toimintaan”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen varautumispäällikkö Tuomas Seppälä.
“Kun yritykset pohtivat pilvipalveluiden käyttöä, vasta-argumenttina käytetään usein huoltovarmuutta. Yleensä nämä argumentit eivät kuitenkaan ole valideja. Huoltovarmuusnäkökulma on äärimmäisen tärkeä huomioida ja toivomme, että näissä tapauksissa käydään läpi relevantit näkökulmat sekä tehdään perusteltuja päätöksiä esimerkiksi tämän ohjeistuksen avulla”, kertoo Huoltovarmuusorganisaation Digipoolin toiminnasta vastaava Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö Antti Nyqvist.
Yksi projektin motivaattoreista oli vallitseva maailmantilanne ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Pääasiallinen syy se ei kuitenkaan ollut.
“Suomessa hallinnon linjaukset ovat hyvin erilaisia kuin esimerkiksi Virossa ja Ukrainassa, joissa ministeriöt ja yliopistot on siirretty kokonaan pilveen. Suomalaisorganisaatiot tekevät päätöksensä itse, ja valtion oikeudelliset linjaukset ovat erilaisia edellä mainittuihin maihin verrattuna. Ennen kaikkea haluamme kuitenkin varautua mahdollisiin kriisitilanteisiin etukäteen eikä vasta silloin, kun ne tulevat ajankohtaisiksi”, Seppälä päättää.
###
Lisätietoja medialle:
Kuvat ja lisämateriaalit medialle
Riku Valtasola
Suomen maajohtaja, Futurice
+358 40 531 8943
riku.valtasola@futurice.com
Tuomas Seppälä
Varautumispäällikkö, Huoltovarmuuskeskus
+358 29 505 1111
tuomas.seppala@nesa.fi
Antti Nyqvist
Valmiuspäällikkö, Teknologiateollisuus ry
+358 40 861 9446
antti.nyqvist@teknologiateollisuus.fi
Futurice
Olemme Futurice, konkreettisiin ja kestäviin tuloksiin keskittynyt digitaalisen muutoksen tekijä. Autamme asiakkaitamme ratkaisemaan merkittävimmät ongelmansa ja löytämään tapoja vaikuttaa maailmaan positiivisesti. Rakennamme, skaalaamme ja ylläpidämme digitaalisen muutoksen ratkaisuja ja innovatiivisuutta ruokkivaa yhdessä tekemisen kulttuuria – käyttäjälähtöisesti.
Vuonna 2000 perustetussa yrityksessämme työskentelee noin 800 monipuolisista taustoista ponnistavaa asiantuntijaa yli 50 eri maasta. Juuremme ovat Pohjoismaissa, asenteemme globaali ja toimimme ympäri Eurooppaa.
Digipooli
Digipooli on tietotekniikka- ja tietoverkkoalan yritysten sekä viranomaisten välinen verkosto.
Digipooli muodostaa oman toimialansa huoltovarmuuden tilannekuvan,
edesauttaa kyberturvallisuuden tilannekuvan tuottamista ja jakamista yrityskentässä ja viranomaisyhteistyössä tekee esityksiä tarvittavien kehittämisprojektien toimeenpanosta.
Ohjaa ja seuraa oman alansa yritysten varautumista. Osallistuu Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelman toteutukseen keskeisenä sidosryhmänä ja järjestää koulutus- ja harjoitus tilaisuuksia.
Poolissa toimivat alan yritykset, poolin johtoryhmä ja alatyöryhmät sekä poolin toimisto. Poolissa toimii kaksi alatyöryhmää. ICT-ryhmä koostuu merkittävistä alan tietotekniikkapalveluiden tuottajista, ohjelmisto- ja laitetoimittajista, tietoturva-alan yrityksistä ja teleyrityksistä. Kyberryhmä, joka koostuu toimialojen edustajista, jotka kokoavat yhteen digitaalisen turvallisuuden tarpeita eri huoltovarmuuskriittisiltä aloilta. Viranomaisista tärkeimmät ovat Traficom, Puolustusvoimat ja Huoltovarmuuskeskus. Digipoolin toimisto toimii Teknologiateollisuus ry:ssä.
Huoltovarmuuskeskus (HVK)
Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on yhteistyössä muiden viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa varmistaa, että yhteiskunnalle kriittisimmät järjestelmät toimivat kaikissa tilanteissa.
