Ikääntyvä väestö tarvitsee silmälääkäripalveluja
Keskiviikkona 1.3. vietetään Maailman näönhuollon päivää. Teemapäivän tavoitteena on kiinnittää huomio silmien terveyteen ja näkemiseen liittyviin kysymyksiin. Suomessa väestön ikääntyminen kasvattaa silmälääkäripalvelujen kysyntää. Silmälääkärin tarkastuksessa on syytä käydä viimeistään 40 vuoden iässä ja sen jälkeen noin kolmen vuoden välein.
Lähinäkökyvyssä tapahtuvat muutokset alkavat useimmilla keski-iän kynnyksellä. Tällöin moni alkaa tarvita lukulaseja. Viimeistään tässä vaiheessa on myös syytä tarkastaa silmien terveydentila. Esimerkiksi silmänpainetaudin eli glaukooman todennäköisyys kasvaa 40 ikävuoden jälkeen. Silmänpainetauti on siitä salakavala, että se saattaa olla vuosikausia täysin oireeton. - Kun tilanteeseen puututaan riittävän aikaisessa vaiheessa, pysyviltä vahingoilta usein vältytään. Siinä vaiheessa, kun varsinaiset oireet ilmenevät, silmänpainetauti on jo usein niin pitkällä, ettei sen aiheuttamia vaurioita enää pystytä korjaamaan, sanoo silmätautien erikoislääkäri Petteri Paassilta Silmäasemalta. Valtaosa ihmisistä on Paassillan mukaan etenkin suvun perintönä kulkevien silmäsairauksien suhteen varsin valistuneita. Osa odottelee kuitenkin turhan pitkään hoitoon hakeutumista. Toiset saattavat tarkkailla kaikessa rauhassa näön huomattavaakin heikkenemistä, eivätkä pitkittyneet, pahoiksi päässeet tulehduksetkaan ole silmälääkärille epätavallinen näky. Optisen Alan Tiedotuskeskuksen Taloustutkimuksella teettämässä Silmälasien käyttö 2005 -tutkimuksessa 54 prosenttia vastaajista ilmoitti käyneensä optikolla ja 42 prosenttia silmälääkärillä näöntarkastuksessa hankkiessaan viimeisimmät silmälasinsa. Silmälääkärille hakeutuvien määrä on ollut viime vuosina tasaisessa kasvussa, ja vanhemmissa ikäluokissa heitä on jo valtaosa. Optikon ja silmälääkärin keskinäinen työnjako on selkeä: optikko tekee näöntarkastuksen silmä- tai piilolaseja hankittaessa. Havaitessaan näkökyvyssä jotain poikkeavaa hän ohjaa asiakkaan silmälääkärille. Yleisimpiä syitä tähän ovat alentunut näöntarkkuus, mykiön samentumat ja kohonnut silmänpaine. Silmälääkäri puolestaan tutkii silmien terveydentilan ja määrittää tarvittaessa lääkityksen ja jatkohoidon tarpeen. Suomen suurin kotimainen optikkoketju, Silmäasema, on panostanut siihen, että kaikissa sen liikkeissä on myös silmälääkärin vastaanotto. Suomen noin 400 silmälääkäristä peräti puolet onkin Silmäaseman palveluksessa. Lisätietoja: Petteri Paassilta silmätautien erikoislääkäri Silmäasema Tampere Puh. 040–833 2983 petteri.paassilta@silmaasema.fi Hannu Taukojärvi vastaava työnäköoptikko Silmäasemat Marketing Oy Puh. 044–551 2500 hannu.taukojarvi@silmaasema.fi Milloin silmälääkäriin? · ensikerran viimeistään 40-vuotiaana, ja tämän jälkeen vähintään 3-5 vuoden välein · 60 ikävuodesta eteenpäin 2-3 vuoden välein · lapsilla ja nuorilla silmien terveystarkastus on aiheellinen ensimmäisten lasien hankinnan yhteydessä · heti, jos ongelmia ilmenee Syitä silmälääkäriin hakeutumiselle: · näön epätarkkuus, jota ei pystytä korjaamaan laseilla, lasivahvuuden suuret muutokset ja näkökyvyn nopea heikkeneminen · silmien kuivuudesta tai vetistelystä johtuvat ongelmat · silmätulehdukset · jatkuva päänsärky · mykiön samentumat · mustuaisen toimintahäiriöt · kohonnut silmänpaine · silmätapaturmat · tietyt perussairaudet kuten diabetes, reuma ja astma · lähisuvussa todetut silmäsairaudet kuten glaukooma tai silmänpohjan rappeuma Kiireelliset tapaukset: · Näkö häviää kokonaan tai suuresta osasta näkökenttää, mutta silmässä ei tunnu kipuja. Kyseessä voi olla keskusvaltimon tukos, jonka vuoksi verenkierto pysähtyy verkkokalvossa. Hermokudos vaurioituu hapen puutteessa nopeasti, ellei potilasta saada pikaisesti hoitoon. · Silmä punoittaa ja särkee. Oireet saattavat johtua joko värikalvon tulehduksesta tai kohonneesta silmänpaineesta. · Silmissä salamoi ja välähtelee tai näkökentän laitamille ilmaantuu äkillisesti häilyvä, verhomainen samentuma. Kyse voi olla verkkokalvonmuutoksista tai vakavimmassa tapauksessa jopa alkavasta verkkokalvon irtaumasta, joka vaatii välitöntä hoitoon hakeutumista. · Kaksoiskuvat voivat olla merkki jonkin silmää liikuttavan lihaksen halvaantumisesta.