Sinebrychoff 10 vuotta Keravalla

Report this content

Sinebrychoff 10 vuotta Keravalla Vuonna 2002 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Oy Sinebrychoff Ab muutti toimintansa Helsingistä Keravalle. Olemme koonneet tähän tiedotteeseen merkittävimmät ajanjaksoon osuvat yhtiötason ja toimintaympäristön muutokset. 1.YHTIÖTASON MUUTOKSET Panimosta laaja-alaiseksi juomateollisuusyhtiöksi Sinebrychoff toimi Helsingin Hietalahdessa 172 vuotta, vuodesta 1819 vuoteen 1992. Hietalahden panimolla oluiden lisäksi tuotannossa olivat virvoitusjuomat, kivennäisvedet ja alkoholisekoitteiset long drink- juomat. Tänään Sinebrychoffilla on kaksi tuotantolaitosta, toinen Keravalla ja toinen Porissa. Sinebrychoffin henkilöstön kokonaismäärä on runsaat 1170, joista Keravalla työskentelee hieman yli 700 henkilöä ja Porissa noin 140. Keravan tuotantolaitos Viiden hehtaarin rakennusalasta lähes kymmeneen 90-luvun alussa Sinebrychoff sulki kaksi tuotantolaitostaan: Tampereen Pyynikin panimon vuonna 1992 ja Helsingin Hietalahden panimon vuonna 1993. Tilalle rakennettiin green field-suunnitteluna ja investointina Keravan uusi tuotantolaitos, joka aloitti toimintansa maaliskuussa 1992. Huhtikuussa 1993 pidettiin uuden tuotantolaitoksen vihkiäiset. Tällöin kaikki toiminnot olivat jo täydessä vauhdissa. Keravan tuotantolaitos on kymmenessä vuodessa kasvanut alun viiden hehtaarin rakennusalasta lähes 10 hehtaarin kokoiseksi. Pääosa toteutetuista laajennuksista on kohdistunut logistisiin ja tuotannollisiin tiloihin sekä laitteistoihin. Lisäksi keväällä 2002 valmistui uudisrakennus, joka kaksinkertaisti hallinnolliset toimitilat. Syyskuussa 2002 otettiin käyttöön vasta valmistunut erillinen laitepalvelutalo. Vuoden 2002 lopulla, viimeisimpien muutosten jälkeen, kaikki pääkaupunkiseudun toiminnot on keskitetty Keravalle. Vihreät arvot suunnittelun lähtökohtana Keravan uuden tuotantolaitoksen suunnittelun eräänä lähtökohtana olivat vihreät arvot. Kaikki silloin yhtiön toiminnalle asetetut ympäristölliset tavoitteet, ovat toteutuneet: -> veden kulutus 4,9 litrasta (Hietalahti) -> 3,2 litraan tuotettua valmista tuotelitraa kohden -> sähkön kulutus 9,4 MWh / 100 000 tuotettua valmista tuotelitraa kohden -> kokonaisenergian kulutus (prosessi ja kaukolämpö yhteensä) 16,8 MWh / 100 000 tuotelitraa kohden Porissa on samaan aikaan siirrytty yhteistyöhön Porin Energian kanssa. Kattavat laatujärjestelmät: ISO 9001 ja ISO 14001 Sinebrychoff on kuluneella kymmenvuotisjaksolla jatkanut toimintansa laadullista kehitystyötä. Yhtiö on edelleen ainoa panimo ja juomateollisuusyhtiö Pohjoismaissa, jonka sertifikaatit kattavat koko toiminnan. Yhtiö sai ensimmäisenä pohjoismaisena panimo ISO 9002 -sertifikaatin vuonna 1995. Se laajennettiin ISO 9001:een vuonna 1997. ISO 14001 - ympäristösertifikaatin Sinebrychoff sai niin ikään ensimmäisenä juomateollisuusyhtiönä vuonna 1999. Tuotantovolyymi yli kaksinkertaistunut Sinebrychoffin valmistamien juomien vuosituotanto on kasvanut vuoden 1992 noin 150 miljoonasta litrasta nykyiseen runsaaseen 400 miljoonaan litraan. Keravan tuotantolaitoksen osuus tästä on runsaat 350 miljoonaa litraa. Porin tuotantovolyymi on samassa ajassa kasvanut noin 40 miljoonasta litrasta noin 50 miljoonaan litraan Porin tuotantolaitosta on kehitetty teknisesti vastaamaan ajan vaatimuksia. Suurimmat Poriin kohdistuneet investoinnit kymmenvuotisjaksolla ovat olleet uusi keittohuone ja monipakkauslaitteisto. Aktiivinen tuotekehitys Sinebrychoffin ammattilaiset ovat yhteistyössä kehittäneet viimeisten 20 vuoden aikana runsaat 20 uutuusolutta, 12 siiderimakua, Euroopan toiseksi myydyimmän energiajuoman (Battery) ja funktionaalisten juomien tuoteperheen, Hyvää Päivää. Kymmen vuoden aikana (1992-2002) tuotekehitys ja valmistus on laajentunut seuraaviin uusiin tuoteryhmiin: - Siiderit - Käymisteitse valmisteut long drink-juomat - Energiajuoma Battery - Funktionaaliset juomat (Hyvää Päivää- kuitujuoma ja Omega 3) - Coca-Cola (vuodesta 1999, jolloin virvoitusjuomien volyymi kasvoi 70 milj. litrasta noin 160- miljoonaan litraan.) - Lisäksi tuontituotteina / alkuperäispullotuksina: Bacardi Breezerit ja Ice tea Pietarilaisen Vena-panimon modernisointi Kuluneella kymmenvuotisjaksolla Sinebrychoff toteutti myös Pietarissa toimivan Vena-panimon modernisoinnin niin toimintatavoiltaan, tuotannollisilta tiloiltaan kuin tuoteryhmiltään. Uudistusten kohteina olivat muun muassa oman vedenpuhdistus-laitoksen toteuttaminen suomalaisin voimin. Samoin toteutettiin uuden panimon, pullottamon ja varastotilojen rakentaminen ja käyttöönotto. Samalla Venaa tuettiin ottamaan toiminnalliseen käyttöön Sinebrychoffin hallussa olleet hallinnolliset, tuotannolliset ja logistiset ratkaisut. Muutokset omistuspohjassa Vuoteen 1984 Sinebrychoff oli perheyritys, joskin viimeinen Sinebrychoff- nimen haltija kuoli jo 1920-luvulla. Vuonna 1984 päämomistajaksi tuli Rettig Oy, joka päätöksillään mahdollisti yhtiön kehittymisen ja uuden Keravan tuotantolaitoksen rakentamisen. Tanskalainen Carlsberg A/S tuli Sinebrychoffin pääomistajaksi 60 %:n osuudella 1997. Carlsberg oli omistanut Sinebrychoffista 10 prosenttia jo vuodeta 1972, jolloin Sinebrychoff hankki omistukseeensa Porin Oluen. Carlsberg A/S tuli Sinebrychoffin ainoaksi omistajaksi vuonna 1999. Carlsbergin yhdistettyä kaiken panimotoimintansa norjalaisen Orkla ASA:n kanssa silloin muodotettu Carlsberg Breweries A/S tuli Sinebrychoffin omistajaksi 2000 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Viimeisten kymmenen vuoden aikana panimoala on Suomessa kokenut voimakkaan toimintaympäristön muutoksen. Merkittävimpinä muutosvaikuttajana ovat olleet Suomen EU:n jäsenyys vuoden 1995 alusta, alkoholilain muutokset sekä pakkauskehitys. Toiminnallinen merkitys Alkosta tuli asiakas aikaisemman valvovan roolin sijaan. Tukkukauppa ja ravintolat tulivat tältä osin suoraan panimoiden asiakkaiksi. Alkolle jäi ainoastaan vähittäismyyntimonopoli yli 4,7 til.% - alkoholijuomien osalta. Tämä mahdollisti sen, että tukkukaupan ravintoloille voi tänään hoitaa kuka tahansa alkoholijuomien maahantuoja. Samaan aikaan siirryttiin vapaaseen hinnoitteluun, jossa määräväänä seikkana on edelleen, ettei alkoholijuomia saa myydä alle verojen ja todellisten kustannusten. Huomioitavaa on, että oluen hinta ei kyseisenä ajankohtana 1995 vuoden alussa noussut, mutta verot nousivat. Panimoiden kannalta kate tällöin väkisinkin pieneni. Uusi alkoholilaki, joka tuli voimaan vuoden 1995 alussa, salli kaikkien käymisteitse valmistettujen, alle 4,7 % alkoholijuomien myynnin vähittäiskaupassa. Tällöin vähittäiskaupan valikoimiin tulivat myös käymisteitse valmistetut long drink-juomat ja siiderit. Pakkausten kehitys Lasista muoviin Kymmenen vuotta sitten 90 % 'isoista' virvoitusjuomapulloista oli lasia. Tänään lasisia litran pulloja käytetään ainoastaan oluessa. Kymmenen vuotta sitten otettiin käyttöön ensimmäiset 1,5 litran muovipullot.Viime aikoina näistä jo noin 60% pakataan korin sijasta kennolevylle. Kymmenessä vuodessa myös oluiden pakkaukset ovat monipuolistuneet. Tällöin haaveiltiin muun muassa puolen litran olutpullosta. Nykyiset pakkaukset ovat: - 0,33 -, 0,5 - ja yhden litran lasipullot - 0,33-, 0,5 - ja 0,568 litran (1 pintti) tölkit - 30 ltr:n astiat - 1000 litran tankit Pullot ovat olleet pantillisia alusta alkaen, mutta tölkit tulivat pantillisiksi 1995. Korista kennolevylle Vuoden 2002 aikana jopa 67 % vähittäiskaupan myyntipakkauksista on monipakkauksia. Multi- eli monipakkaukset ovat pakkauksia, joissa samaan pahvikääreeseen pakataan 6 tai 12 kpl 0,33 ltr:n pulloa. Näiden pakkausten kuljetukseen ovat tulleet niin kutsutut kennolevyt. Kennolevypinot pakataan joko 'dollylle', puolilavalle tai kokolavalle. Lisätiedot: Johan Furuhjelm, toimitusjohtaja Kimmo Jääskeläinen, tekninen johtaja Puh. 09 294 991 Tiedote sähköisenä: www. koff.fi/Ajankohtaiset Kuvia: www.koff.fi/kuvapankki ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/10/09/20021009BIT00400/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/10/09/20021009BIT00400/wkr0002.pdf