• news.cision.com/
  • Sitowise/
  • Arkisto louhittiin historiallisen ydinkeskustan uumeniin - Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran uudet tilat Hallituskadun alla

Arkisto louhittiin historiallisen ydinkeskustan uumeniin - Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran uudet tilat Hallituskadun alla

Report this content

Uudet arkistotilat vaativat tarkkaa suunnittelutyötä, mutta lopputulos palkitsee - kadulta ei edes huomaa maanalaisen arkiston olemassaoloa.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on koonnut jo 200 vuoden ajan kansallisesti merkittävää kokoelmaa Hallituskadulla sijaitsevaan kiinteistöönsä. Mittavalle kirjallisuuden, kulttuurihistorian ja kansanperinteen arkistolle on kaivattu lisätilaa jo pitkään, ja maanalaisen varastotilan mahdollisuutta tutkittiin Kruunuhaassa ensimmäisen kerran vuonna 2008.

– Alueella tehtiin silloin pohjatutkimuksia ja vuosikymmen myöhemmin aloitimme varsinaisen pohja- ja kalliorakennesuunnittelun, kertoo Sitowisen projektipäällikkö Ulla Sipola. Hallituskadun alle päätettiin louhia ja rakentaa noin 700 neliön yksikerroksiset arkistotilat, joihin päästään suoraan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 130-vuotiaasta rakennuksesta.

Sitä vastapäätä sijaitsee vieläkin vanhempi, vuonna 1862 valmistunut Ritarihuone. – Suunnittelussa pitikin huomioida molempien rakennusten suojeluarvot sekä alueen kulttuurihistoria. Onhan Servaali-kortteli yksi Suomen vanhimmista katuosuuksista, Sipola sanoo.– Onneksi molemmat rakennukset ovat tulleet vuosien mittaan suunnittelijoillemme hyvin tutuiksi perustuksia myöten.

Arkeologiset kerrostumat dokumentoitiin

Kalliorakenteiden louhinta suunniteltiin tarkkaan, muun muassa maaperän historia- ja perustietoselvityksen pohjalta. Rakennusluvan ehtona oli myös kaivutöiden yhteydessä esiin tulevien arkeologisten kerrostumien ja löydösten dokumentointi.

– Kadun alta löytyikin vanha nupukivipinta, muinaisjäännekerros ja hiiltynyt kerros Helsingin suurpalon ajalta vuonna 1808, kertoo Sitowisen pohjarakennesuunnittelija Petteri Kronqvist. Myös pohjaveden pintaa tarkkailtiin huolella, koska se suojasi puupaaluille perustettuja rakennuksia louhinta-alueen kaakkoispuolella. Pohjaveden pinnassa ei havaittu muutoksia.

Rakennusten kiviperustukset tuettiin ennen louhintaa

Pohjarakenteiden suunnittelun kannalta olennaisin lähtötieto oli Hallituskadun rakennusten ikä. – Aikakaudelle tyypillisesti perustukset oli tehty ilman laastia päällekkäin ladotuista irtokivistä ja lohkareista, Kronqvist kertoo. Molemmat rakennukset oli perustettu suoraan kallion päälle, ei maanvaraisesti. – Sen ansiosta rakennuksilla ei ollut painumavaaraa.

Silti molempien rakennusten kiviladelmaperustukset lujitettiin ennen louhintaa. Perustukset kaivettiin esiin pala kerrallaan, pinnat puhdistettiin ja suurimpiin kiviin kiinnitettiin tartuntatapit ja raudoitusverkko. Verkon päälle valettiin yhtenäinen betonimantteli, joka täyttää myös kivien välit. – Ennen louhintatöiden aloittamista myös perustusten alla olevaa kalliota lujitettiin vinosti kallioon poratuilla ja juotetuilla kalliotapeilla.

Louhintaraja kulki aivan rakennusten viertä

Varsinaisissa louhintatöissä huomio keskittyi tärinän hallintaan, jottei louhinta päässyt vahingoittamaan arvorakennusten herkkiä sisätiloja. – Tärinöitä hallittiin poraamalla ja sahaamalla kaivannon ulkoreunalinjat irti ennen varsinaista kivien irrotusta, Sipola sanoo. Perinteisten räjähdeaineiden lisäksi käytettiin kiilauslouhintaa. Huomioon piti ottaa myös Ritarihuoneen energiakaivot, jotka ohitettiin vain muutaman metrin päästä.

Ulla Sipola on erittäin tyytyväinen kokeneen pohjarakennusurakoitsija E.M. Pekkisen työnjälkeen. – Kallion palaset sahattiin siististi irti aivan rakennusten seiniä hipoen, ja kiven laatu oli niin upeaa ja sahausjälki tarkka, että kivistä olisi voinut tehdä vaikka keittiötasoja!

Kalliorakentamisen ansiosta Suomalaisen Kirjallisuuden Seura saa uuden arkiston nykyisen rakennuksen yhteyteen, mikä helpottaa päivittäistä toimintaa ja vähentää kuljetuksia ympäri keskustaa. Myös kaupunkikuva säilyy ennallaan. – Kun tila on valmis, kadulta ei edes huomaa maanalaisen arkiston olemassaoloa, Kronqvist toteaa tyytyväisenä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran uusi arkisto valmistuu vuoden 2022 aikana.

Ulla Sipola
projektipäällikkö, Sitowise
ulla.sipola@sitowise.com
040 031 8955

Sitowise on pohjoismainen rakennetun ympäristön asiantuntija- ja digitalo. Tarjoamme suunnittelu- ja konsultointipalveluja vastuullisemman ja älykkäämmän kaupunkikehityksen ja sujuvamman liikkumisen mahdollistamiseksi. Operoimme kolmella liiketoiminta-alueella Suomessa ja Ruotsissa: kiinteistöt ja rakennukset, infrastruktuuri ja digitaaliset ratkaisut. Haluamme nostaa älykkyyden ja vastuullisuuden rimaa, ja siksi visiomme on olla vastuullisin kumppani hyvinvoivan ympäristön kehittämisessä. Sitowise on kasvanut viime vuosina nopeasti ja kannattavasti. Konsernin vuoden 2021 liikevaihto oli noin 179 miljoonaa euroa ja ja yhtiö työllistää yli 2000 asiantuntijaa. Sitowise Group Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä kaupankäyntitunnuksella SITOWS.

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Asiakkaan päivittäinen toiminta helpottuu ja kuljetukset vähenevät. Kuitenkin kaupunkikuva säilyy ennallaan, eikä kadulta ei edes huomaa maanalaisen arkiston olemassaoloa.
Petteri Kronqvist, Sitowise
Suunnittelussa huomioitiin yhden Suomen vanhimpien katuosuuksien kulttuuriarvo. Arkeologiset löydökset dokumentoitiin: löytyi muun muassa hiiltynyt kerros Helsingin suurpalon ajalta vuonna 1808.
Ulla Sipola, Sitowise