Ilmastotavoitteiden pitää näkyä tontinluovutusehdoissa asti
Suomen yli 300 kunnassa mietitään nyt kuumeisesti, mitkä ovat vaikuttavimpia keinoja hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen seurauksiin. Suunnitelmia on, mutta vielä tarvitaan konkreettisia keinoja.
Kuntaliiton tutkimuksen mukaan vain 45 prosenttia suomalaisista kunnista oli asettanut ilmastotavoitteen vuonna 2021. Reilusti yli puolelta kunnista puuttuu myös ilmastosuunnitelma, vaikka siihen velvoittava laki on valmisteilla. Lisäpainetta luovat kansalliset ja EU-tason ilmasto- ja energiansäästötavoitteet.
Aluekehitys antaa konkreettisia keinoja
– Esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei välttämättä konkretisoidu yksittäisen kaavoittajan arkityössä. Aluehankkeissa kunnilla on paljon mahdollisuuksia kehittää aidosti kestävää ympäristöä, toteaa hankehallinnan vanhempi asiantuntija Tiina Sahakari Sitowisestä.
Kestävyys on tärkeää huomioida kokonaisvaltaisesti. Kun aluehanketta tarkastellaan laajasti sosiaalisesta, taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta, huomio ei kiinnity vain hiilijalanjälkeen, vaan usein löytyy keinoja vahvistaa myös kunnan positiivista hiilikädenjälkeä.
– Isot kysymykset pitäisikin tuoda pöytään niin konkreettisella tavalla, että niihin on kunnissa mahdollista tarttua, Sahakari sanoo. – Autamme kuntia toteuttamaan tavoitteitaan aluehankkeissa käytännön tasolla, esimerkiksi kaavoituksessa, tontinluovutusehdoissa ja maankäytön suunnittelussa.
Lähes 2500 asiantuntijan konsulttitalona Sitowise tarjoaa kunnille osaamista vastuullisuuden eri osa-alueilta. Työssään Sahakari on huomannut, että harvassa kunnassa riittää osaamista ja resursseja hallita kestävän kehityksen laajaa kokonaisuutta.
– Yleinen kysymys onkin, miten tietty aluehanke tukee kunnan ilmasto- ja muita kestävyystavoitteita tai miten hanke voisi tukea niitä paremmin, Sahakari kuvailee.
Vertaisoppiminen lisää kunnan omaa osaamista
Sahakarin mielestä isojakin kysymyksiä voidaan käsitellä käytännönläheisesti, kun prosessi on valmiiksi mietitty ja pureskeltu. Silloin myös välivaiheiden tuloksista on helppo viestiä organisaation sisällä ja eri sidosryhmille.
Kestävä kehitys vaatiikin Sahakarin mukaan uudenlaista yhteistyötä. Vastuuta on jaettava yli osastorajojen.
– Kestävä aluekehitys on mahdollisuus oppia yhdessä ja kehittää kuntaorganisaation omaa osaamista. Silloin ihmiset sitoutuvat yhteiseen tekemiseen, mikä luo hyvät edellytykset hyödyntää yhden aluehankkeen oppeja myös seuraavissa hankkeissa, Sahakari tietää.
Tiina Sahakari
vanhempi asiantuntija, Sitowise
044 427 9164, tiina.sahakari@sitowise.com