Kaupungit laajenevat heikolle maaperälle – kustannukset ja riskit kasvavat
Kaupungistumisen voimistuessa rakentaminen suuntautuu heikoille pohjamaille ja keskelle jo rakennettua ympäristöä. Se haastaa suunnittelua sekä tietysti rakentamista.
Kaupungit laajenevat uusille, aiemmin rakentamattomille alueille ja tiivistyvät täydennysrakentamisen avulla.
Jos maaperän ominaisuuksia sekä ympäröivää rakennettua ympäristöä ei huomioida hyvissä ajoin, voidaan päätyä ongelmiin: rakenteissa tai ympäristössä voi ilmetä sortumia tai siirtymiä, pihoja voidaan joutua korjaamaan tai taloissa voi ilmetä halkeilua.
Rannikon maaperä erilaista kuin sisämaassa
Suomessa väestönkasvu on voimakkainta Uudellamaalla. Muuttoliike luo paineita rannikkoalueelle, missä maaperä on rakentamiselle haastavampaa kuin sisämaassa.
– Erot ovat selkeitä. Rannikkoalueilla on keskimäärin enemmän pehmeikköjä ja pohjarakenteille aggressiivista sulfaattimaata, joiden takia pohjarakentamisen kustannukset ovat keskimäärin kalliimmat kuin sisämaassa, sanoo geotekniikan infrahankkeiden osastopäällikkö Mikko Suoranta Sitowiseltä.
Sulfidisavi on hapanta, rikkipitoista sulfaattimaata, joka voi syövyttää betonia ja terästä ja voi hapettuessaan aiheuttaa vesien happamoitumista.
Esimerkiksi Malmin lentokenttä on rakennettu aikoinaan heikosti kantavalle suolle, joten alueen valjastaminen asuinrakentamiselle edellyttää maaperän stabilointia ja paalulaattarakenteiden laajaa käyttöä. Rakennusten perustamistapa on kallis ja haastava.
Tiiviit kaupungit ja korkeat rakennukset haastavat
Rakentaessa tiiviin kaupunkirakenteen sekaan on vaikutukset rakennettuun ympäristöön minimoitava. On esimerkiksi selvitettävä, miten viereisellä tontilla sijaitseva talo on perustettu ja millaisia vaikutuksia uuden rakennuksen paalutuksella tai pohjaveden alentamisella on naapuritalon perustuksille.
Kaupungit kasvavat myös ylöspäin. Korkea rakentaminen tarkoittaa usein suurien kuormien siirtämistä kallioon. Tämä edellyttää maaperän tarkempaa tuntemusta, jotta maan ja rakenteen yhteistoiminta voidaan luotettavasti arvioida.
– Suomessa on totuttu ajattelemaan, että saven ja kantavan moreenin alla on hyvä kallio, jonka päälle rakennus voidaan perustaa. Mutta mitä enemmän kuormaa tulee, sitä tarkemmin on tutkittava, sanoo geotekniikan talohankkeiden osastopäällikkö Aino Sihvola Sitowiseltä.
Maaperätutkimuksia ei kannata lykätä
Näiden ongelmien ratkaiseminen jälkikäteen on yleensä kallista ja hankalaa, ja niiden syntymistä voidaan ehkäistä panostamalla geotekniseen suunnitteluun.
– Geotekninen suunnittelu tarkoittaa karkeasti ottaen kaikkea maanalaista suunnittelua rakennushankkeissa, Suoranta tiivistää.
Laadukkaan suunnittelun hinta on vain murto-osa siitä, millaisia kustannuksia pieleen mennyt rakennushanke voi aiheuttaa.
– Mitä paremmin kohteen pohjasuhteet on selvitetty, sitä vähemmän syntyy lisälaskuja ja yllätyksiä työmaalla. Maaperän tutkimiseen ja suunnitteluun käytettävä raha yleensä maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, Sihvola sanoo.
Mikko Suoranta
geotekniikan infrahankkeiden osastopäällikkö
040 548 3469
Mikko.Suoranta@sitowise.com
Aino Sihvola
geotekniikan talohankkeiden osastopäällikkö
040 594 1383
Aino.Sihvola@sitowise.com
Sitowise on pohjoismainen rakennetun ympäristön asiantuntija- ja digitalo. Suunnittelemme älykkäitä kaupunkeja ja elämisen tiloja, joissa arki on tahditettu kestävälle pohjalle. Operoimme kolmella liiketoiminta-alueella: kiinteistöt ja rakennukset, infrastruktuuri ja digitaaliset ratkaisut. Joka päivä yli 1900 eri alojen asiantuntijaamme yhdistävät voimansa, jotta liikenne, infra ja rakennukset tarjoavat parhaat puitteet turvalliselle ja huolettomalle arjelle. Haluamme nostaa älykkyyden ja vastuullisuuden rimaa, ja siksi visiomme on olla vastuullisin kumppani hyvinvoivan ympäristön kehittämisessä. Sitowise on kasvanut viime vuosina nopeasti ja kannattavasti, ja konsernin nykyinen liikevaihto on noin 160 miljoonaa euroa. Sitowisen pääkonttori sijaitsee Espoossa ja konsernin toimitusjohtajana toimii Pekka Eloholma. Yhtiö on listautunut pörssiin. www.sitowise.com