Kuinka paljon päästöjä syntyy paljun lämmittämisestä? Sitowisen Lauri selvitti!

Juhannus! Mökille ja palju kuumaksi? Kun insinööri lämmittelee paljuaan, tarvitsee hän tietysti polttopuiden, tulitikkujen ja lämpömittarin lisäksi keittiövaa'an, Excelin ja autonsa kulutuslukemat.

Sitowisen vesipalveluiden ryhmäpäällikkö Lauri Harilainen on tutkinut vapaa-ajallaan paljun lämmityksestä syntyvää hiilijalanjälkeä. Hän kiinnostui asiasta huomattuaan, kuinka paljon puuta paljun lämmittämiseen menee.

Lauri alkoi tutkia paljunsa päästöjä ollessaan etätöissä mökillä. - Kokousten välillä on ollut hyvin aikaa tehdä mittauksia, hän sanoo.

Näin homma eteni:

• Tutkimuksen aluksi Lauri täytti paljun 4-5 asteisella vedellä.
• Hän punnitsi jokaisen puun keittiövaa’alla ennen kuin laittoi sen kamiinaan, ja kirjasi painon ylös. Sen jälkeen hän mittasi paljun lämpötilan joka kerta, kun lisäsi puita kamiinaan. Harilainen mittasi lämpötilan sekä veden pinnasta että pohjasta, sekoitti sitten veden ja mittasi vielä keskilämpötilan.
• Lämmitykseen meni noin kymmenen tuntia ja Lauri lisäsi puita noin puolen tunnin välein.

Tulokset yllättivät

Puuta kului paljun lämmitykseen kerralla lähes 40 kiloa, yhteensä 83 klapia. Pienin klapi painoi 24 grammaa ja suurin 1435 grammaa. Hiilidioksidia vapautui ilmakehään lämmityksen aikana 70 kiloa.

- Olen aina pitänyt suurimpana mökkeilyn päästölähteenäni ajomatkaa mökille. Paljun lämmityksestä kuitenkin aiheutui selkeästi enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin mökkimatkasta. Se oli minulle yllättävä tieto, kertoo Lauri.

Paljun ja automatkan päästöjä verratessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että puu on uusiutuva materiaali, toisin kuin diesel, jolla Laurin auto käy.

Hyvä eristys tekee paljusta energiatehokkaamman

Harilainen vertasi kaverinsa uudempaa paljua omaan vanhaan paljuunsa. Kaverin palju on paremmin eristetty, ja se lämpeni puolet nopeammin kuin Laurin palju. Uudessa paljussa hyötysuhde oli 44 prosenttia, vanhassa 33.

- Vanhassa paljussa siis kolmasosa käytetystä energiasta menee puun lämmittämiseen, ja loppu menee hukkaan, toteaa Lauri.
Todellinen hyötysuhde riippuu käytöstä

Paljun todellinen hyötysuhde riippuu siitä, kuinka kauan siinä lillutaan. Jos paljua lämmittää kymmenen tuntia ja siinä on tunnin, hyötysuhde jää pieneksi.

- Omassa käytössäni hyötysuhde ei ole kovin suuri, kun pulahdan paljuun viideksi minuutiksi, mutta lapset lotraavat paljussa tuntikausia.

Vaihtoehtoisia lämmitystapoja

Palju voi kamiinan lisäksi lämmetä myös kaasulla. Omakotialueella taas paljuun voi lisätä suoraan kuumaa hanavettä.

- Olen kuullut myös itsensä puhdistavasta paljusta, jota ei tarvitse tyhjentää välillä, Lauri kertoo.

Kaikki on suhteellista

Jos paljua lämmittää pari kertaa vuodessa, ei päästöjen takia kannata menettää yöuniaan.

- Asiat on hyvä suhteuttaa: yksi lomamatka Thaimaahan vastaa aika montaa kymmentä paljun lämmittämiskertaa, Lauri lohduttaa.

Omaa hiilijalanjälkeään voi pienentää arjen pienillä valinnoilla, kuten lämmittämällä paljua mahdollisimman energiatehokkaasti.

Laurin vinkit energiatehokkaaseen paljun lämmittämiseen:

•     Käytä vain kuivaa puuta. Sytytä päältä: se on ilmastoystävällisintä.
•     Älä täytä kamiinaa ääriään myöten, vaan jätä pesään kolmasosa tyhjää.
•     Pidä kansi paljun päällä lämmittäessä, jotta lämpöä ei mene hukkaan.

Lauri Harilainen
Ryhymäpäällikkö, Sitowise
lauri.harilainen@sitowise.com
+358 40 559 8129

Sitowise on pohjoismainen rakennetun ympäristön asiantuntija- ja digitalo. Suunnittelemme älykkäitä kaupunkeja ja elämisen tiloja, joissa arki on tahditettu kestävälle pohjalle. Operoimme kolmella liiketoiminta-alueella: kiinteistöt ja rakennukset, infrastruktuuri ja digitaaliset ratkaisut. Joka päivä yli 1900 eri alojen asiantuntijaamme yhdistävät voimansa, jotta liikenne, infra ja rakennukset tarjoavat parhaat puitteet turvalliselle ja huolettomalle arjelle. Haluamme nostaa älykkyyden ja vastuullisuuden rimaa, ja siksi visiomme on olla vastuullisin kumppani hyvinvoivan ympäristön kehittämisessä. Sitowise on kasvanut viime vuosina nopeasti ja kannattavasti, ja konsernin nykyinen liikevaihto on noin 160 miljoonaa euroa. Sitowisen pääkonttori sijaitsee Espoossa ja konsernin toimitusjohtajana toimii Pekka Eloholma. Yhtiö on listautunut pörssiin. www.sitowise.com