Maakaasun korvaamisen ei tarvitse kestää kuukausia

Monissa yhteiskunnan toiminnoissa etsitään parhaillaan kuumeisesti korvaavia ratkaisuja, kun venäläisen maakaasun saanti on loppunut. Energianlähteen vaihtaminen kustannustehokkaasti edellyttää lupaprosessien ja maaperän suojausrakenteiden asiantuntemusta.

Venäläistä maakaasua käyttävät Suomessa energianlähteenä esimerkiksi kaukolämpöyhtiöt sekä monenlaiset teollisuuden yritykset. Maakaasua voidaan korvata esimerkiksi polttoöljyllä tai nesteytetyllä maakaasulla (lng). Korvaavissa ratkaisuissa, kuten polttoöljyn varastoinnissa, tarvitaan maaperän suojausrakenteita.

– Monelle teollisuuden yritykselle voi tulla yllätyksenä, miten paljon ympäristönsuojelun lainsäädäntö on kehittynyt viime vuosikymmeninä ja millaisia suojausrakenteita lämmitysenergian tuotannossa vaaditaan. Se tarkoittaa, että myös suunnittelun ja rakentamiset budjetit ovat kasvaneet, Sitowisen osastopäällikkö Vesa-Petri Helenius kertoo.

– Vastuullisessa liiketoiminnassa ei enää käy, että laitetaan vain pytyt pihalle ja aletaan polttamaan öljyä. Toiminnanharjoittajalla ei välttämättä ole selvää käsitystä vaaditusta tekniikasta ja lupamenettelystä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa otetaan yhteys asiantuntijaan, sitä kustannustehokkaammin yritys yleensä selviää, johtava erityisasiantuntija Pasi Nieminen sanoo.

Huolellinen valmistelu sujuvoittaa viranomaisyhteistyötä

Korvaavien ratkaisujen hidasta byrokratiaa on arvosteltu viime aikoina julkisessa keskustelussa. Helenius ja Nieminen kuitenkin painottavat, että konsultin hyvällä asiantuntemuksella voidaan vaikuttaa paljon luvituksen ja muiden viranomaisprosessien sujuvuuteen.

Esimerkiksi ympäristöluvan käsittely kestää yleensä useita kuukausia. Niemisen mukaan polttoöljyvaraston perustaminen ja energianlähteen vaihto eivät kuitenkaan aina edellytä raskasta ympäristölupaprosessia, vaan siihen voi riittää kevyempi rekisteröintimenettely. Poikkeuksena ovat tärkeät pohjavesialueet, joilla ympäristölupa vaaditaan aina. Lupaharkinta on ympäristöviranomaisen vastuulla.

– Kaikki lähtee siitä, että suunnittelija tuntee oman suunnittelualueensa lainsäädännön ja lupakäytännöt. Ympäristönsuojelulain soveltamisalat on määritelty asetuksissa, joiden nyanssit täytyy tuntea, Helenius kuvailee.

Sitowise oli esimerkiksi hiljattain konsultoimassa Suomen suurimpiin kuuluvaa leipomoa Päijät-Hämeessä. Leipomo korvaa venäläisen maakaasun tilapäisesti öljyllä. Sitowisen konsultoimana hankkeelta ei vaadittu ympäristölupaa ja prosessi meni läpi noin kuukaudessa.

Lohjalla Sitowise on puolestaan ollut tekemässä paikalliselle kaukolämpöyhtiölle vastaavanlaista suunnittelutyötä, jolla turvataan, että alueen kodit lämpiävät ensi syksynä lämmityskauden alkaessa.

Helenius ja Nieminen korostavat, että hanke voidaan suunnitella ympäristönsuojelusta tinkimättä, vaadittiin ympäristöluvitusta tai ei.

– Tässä ei ole kyse ihmisen ja ympäristön vastakkainasettelusta, vaan ratkaisut voidaan suunnitella niin, että ennaltaehkäistään ympäristön pilaantumista, Helenius sanoo.

Silloinkin, kun ympäristölupa vaaditaan, konsultin osaamisella voidaan nopeuttaa hanketta. Ratkaisevaa on Heleniuksen mukaan se, miten asiantuntevasti lupahakemus on laadittu ja viranomaisneuvottelut hoidettu.

Suojausrakenteet riippuvat raaka-aineesta

Maaperän suojausrakenteita vaaditaan jakeluasemilla ja polttoainevarastoilla, joilla käsitellään nestemäistä polttoainetta. Niiden tarkoitus on suojella maaperää ja pohjavettä pilaantumisen vaaralta. Suojausrakenteiden vaatimukset on määritelty laissa.

Suojausrakenteita on sekä maan päällä että alla. Niillä tarkoitetaan esimerkiksi säiliöalueen ja täyttöpaikan kestopäällystettä, viemäröintiä, tarkkailuputkia ja suoja-altaita.

– Suojausrakenteita tarvitaan riippumatta siitä, ollaanko pohjavesialueella vai ei. Pohjavesialueella vaaditaan kuitenkin yleensä järeämpiä ratkaisuja, Helenius kertoo.

Suojausrakenteiden vaatimuksiin vaikuttaa se, mitä energianlähdettä käytetään. Sitowisellä on osaamista paitsi öljyn myös biokaasun, vedyn ja lng:n edellyttämistä ratkaisuista.

– Nesteytetyn kaasun varasto on suunnittelukohteena huomattavasti helpompi kuin öljyn. Kaasu ei muodosta samalla lailla riskiä maaperälle, vaan turvallisuusriskit ovat toisenlaisia ja liittyvät esimerkiksi räjähdysherkkyyteen, Nieminen kertoo.

Nieminen ja Helenius näkevät, että teollisuudessa on nyt kasvava tarve asiantuntijapalveluille, joilla voidaan tukea energiantuotannon huoltovarmuutta.

Vesa-Petri Helenius, osastopäällikkö, Sitowise, 044 427 9560, vesa-petri.helenius@sitowise.com

Pasi Nieminen, Johtava erityisasiantuntija, Sitowise 040 033 5508, pasi.nieminen@sitowise.com