Biotalous haastaa keskittyneen yhteiskuntamallin – kestävää tulevaisuutta luodaan lähiratkaisuin

Biotalous on tullut jäädäkseen. Tulevaisuudessa ihmisten hyvinvointi perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen – ruoka, energia ja ravinteet tulevat läheltä. Energia- ja ravinneomavaraisuutta parantaville, kestäville biotalouden lähiratkaisuille on kysyntää. Siirtyminen teollisesta tuotantoajattelusta älykkääseen luonnonvarojen hallintaan on mahdollisuus koko Suomelle.

Tulevaisuuden biotalous on glokaalia – sekä globaalia, että lokaalia. Paikallisessa biotaloudessa osa tuotannosta, kuten ruoka ja energia, tuotetaan paikallisesti lähellä raaka-aineita sekä asiakaskuntaa niin, että ylimääräistä kuljetusta ei synny ja tuotteet voidaan kierrättää tehokkaasti. Jäte yhdestä prosessista on raaka-ainetta toiselle.

Visio tulevaisuuden biotaloudesta perustuu Sitran Maamerkit-ohjelman 15.9.2011 julkaisemaan raporttiin Distributed Bio-Based Economy – Driving Sustainable Growth, joka kuvaa, miten biotalous rakentuu yhteiskunnassa vuonna 2050. Raportin on toteuttanut Gaia Consulting Oy.

Vaikka ihmisten perustarpeet pystytään tulevaisuudessa täyttämään paikallisesti, erityistuotteita ja palveluja vaihdetaan edelleen maailmanmarkkinoilla. Samoin globaaleilla markkinoilla vaihdetaan biotalouden muuntuvia ja monistettavia menestyskonsepteja. Paikallinen tuotanto verkottuu globaaliin järjestelmään tehokkaasti myös älykkäiden energiaverkkojen tai vastaavien kautta.

- Globaali ja paikallinen tai keskitetty ja hajautettu eivät ole vastakkaisia, vaan täydentävät toisiaan. Päättäjien haasteena on löytää optimaalinen yhdistelmä globaalia ja lokaalia toimintaa, kertoo Sitran Maamerkit-ohjelman johtaja Eeva Hellström.

Vesi ja ravinteet biomassaa tärkeämpiä

Biotalous on toimiala, jolla on tulevaisuuden potentiaalia. Haasteena on, että se nähdään edelleen kapeana, biomassan tuotantoon ja jalostukseen tai bioteknologiaan perustuvana liiketoimintasektorina. Esimerkiksi biomassoihin perustuvan ainekierron tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin ei ole vielä tartuttu. Paikallisen ainekierron merkitystä biotaloudelle tukee Sitran kesällä 2011 kansainvälisille biotalousasiantuntijoille toteuttama verkkokysely Challenges for the Future Bio-Economy, johon vastanneiden mielestä biotalouden keskeisin elementti on biomassan sijaan kestävä vesi- ja ravinnekierto.

Kestävän ainekierron tarjoamiin mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää kuitenkin muutoksia koko yhteiskunnassa. Tarvitaan uutta ymmärrystä siitä, kuinka keskitetyt ja hajautetut järjestelmät voivat täydentää toisiaan.

- Biotalous on paljon enemmän kuin bioenergiaa, biomassan jalostusta tai bioteknologiaa. Se voidaan nähdä uutena tapana ajatella ja toimia. Muutos koskee koko yhteiskuntajärjestelmäämme, Hellström sanoo.

Biotalous yhteiskuntamallina

Verkkokyselyn tuloksista käy ilmi, että biotalouden liiketoimintapotentiaali on jo näkyvissä, mutta sen merkitystä yhteiskunnallisena strategiana, uudenlaisena taloudellisena ja sosiaalisena rakenteena, ei vielä tunnisteta laajalti.

Yhteiskunnallisena strategiana biotalous voisi olla avain kamppailussa nyky-yhteiskunnan haasteita, kuten ilmastonmuutosta ja niukkenevia luonnonvaroja vastaan. Biotalous tarjoaa vastauksia haasteisiin muun muassa vähentämällä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sekä vahvistamalla yhteiskunnan kykyä vastata äkillisiin globaaleihin muutoksiin.

Biotalous ei kehity kansalliseksi vahvuudeksi itsestään. Biotalouden vision saavuttamiseksi tarvitaan täysin uudenlaisia rakenteita ja infrastruktuuria, sekä uudenlaisia kulutustapoja. Lisäksi alan toimijoilta tarvitaan yhteisymmärrystä tulevaisuuden vision suhteen.

- Biotalouden kehittymisen yksi keskeisimmistä haasteista on kiihtyvä kilpailu raaka-aineista, joka luo alalle sisäisiä jännitteitä ja vaikeuttaa alan kokonaisvaltaista kehittämistä. Tulevaisuuden voittajakonseptit syntyvät ennakkoluulottomalla yhteistyöllä ja rohkeilla kokeiluilla, toteaa Eeva Hellström.

Eeva Hellströmin esitys glokaalista biotaloudesta Koli Forumilla 15.9.2011: Towards a Glocal Bio-Society 

Julkaisun tiedot

Distributed Bio-Based Economy – Driving Sustainable
Päivi Luoma, Juha Vanhanen, Paula Tommila
Helsinki: Sitra, 2011
23 s.
ISBN 978-951-563-791-8 (URL:http://www.sitra.fi)

Lisätietoja

Eeva Hellström, Maamerkit-ohjelman johtaja, puh. (09) 6189 9276
Eero Kokkonen, johtava biotalousasiantuntija, puh. (09) 6189 9297
Hanna-Leena Ottelin, viestintä, puh. (09) 6189 9204

Sitran Maaseudun merkityksistä nimensä saaneessa Maamerkit-ohjelmassa (2010-2014) tunnistetaan maaseutuun kohdistuvaa kysyntää ja sen muutosta. Ohjelmassa tehdään kokeiluja arjen paikallisissa ympäristöissä ja vauhditetaan uutta liiketoimintaa. www.sitra.fi/maamerkit