Selvitys: Pitkäjänteisten julkisten investointien puute hidastaa terveyspelien markkinoillepääsyä
Tuore selvitys kertoo, miten terveys- ja hyvinvointipelialan yritykset saadaan Suomessa menestymään
Suomalaista peliteollisuutta edustava Neogames on laatinut Sitran toimeksiannosta selvityksen terveys- ja hyvinvointipelien eri markkina-alueiden tilasta ja erityispiirteistä. Julkisen sektorin markkinoiden hajanaisuus ja pitkäjänteisten julkisten investointien puute tunnistetaan selvityksessä suurimmiksi esteiksi vasta kehittyvillä, mutta houkuttelevilla markkinoilla. Pääjakelukanavissa terveyspelit ovat lisäksi kovassa kilpailussa yleisöstä viihdepelien kanssa.
”Terveydestä huolehtimien saa olla hauskaa, ja pelilliset keinot voivat toimia kermavaahtona pakkopullan välissä. Terveys- ja hyvinvointipelit ovat parhaimmillaan osa sitä ratkaisua, jolla terveydenhuollon painopistettä muutetaan sairauksien hoitamisesta terveyden edistämiseen”, johtaja Antti Kivelä Sitrasta toteaa. ”Mutta markkinoillepääsyn esteet on syytä tunnistaa nyt, kun globaalit terveyspelien markkinat ovat vasta syntymässä.”
Vaikka Suomi on noussut viihdepelien kehittäjänä maailman kärkimaiden joukkoon, samaa menestystarinaa ei ole syntynyt terveys- ja hyvinvointipelien piirissä. Tänään julkaistu selvitys vastaa kysymykseen, miksi monet terveyspelejä kehittävät pelistudiot eivät menesty, vaikka tieteellinen näyttö terveyttä edistävien pelien myönteisistä kuntoutusvaikutuksista kasvaa nopeasti - ja vaikka globaalit terveysongelmat avaavat terveyspeliyrityksille periaatteessa globaalit markkinat.
Terveyspeleihin kohdennettu julkinen kehitysrahoitus tuottaa Suomessa toistaiseksi heikosti tuloksia, koska rahoitusta ei ole samanaikaisesti kohdennettu uusien ja innovatiivisten kokonaisvaltaisten terveysratkaisujen hankkimiseen.
”Pelit ja pelillisyys on jo tunnistettu keskeiseksi osaksi Suomen digitaalista taloutta. Suomessa on valtavasti pelillisyyden osaamista, jota terveyden ja hyvinvoinnin toimialoilla tulisi hyödyntää. Terveyspelien markkinat ovat kuitenkin erilaiset kuin viihdepeleillä, ja haluamme lisätä ymmärrystä alasta, jossa suuryritykset odottavat vielä perustajiaan”, Antti Kivelä kertoo.
Selvitys sisältää toimenpide-ehdotuksia niin peliyrityksille, urheilu- ja lääketeollisuuden laitevalmistajille kuin julkishallinnon eri tasoille markkinoillepääsyn esteiden purkamiseksi.
”Varsinkin viihdepelien kanssa kilpailevien main stream –jakelukanavien kautta jaeltavien terveyspelien on menestyäkseen oltava myös viihdyttäviä pelejä. Pelien kehittäjien on kiinnitettävä huomiota liiketoimintamallien kestävyyteen ja sisältöjen aitoon pelinomaisuuteen teknologisten ongelmien ja terveysvaikutteisten sisältöjen lisäksi”, KooPee Hiltunen Neogamesilta huomauttaa.
Hiltunen uskoo, että pelilliset sovellukset voivat myös aidosti tehostaa resurssipulasta kärsivää terveydenhuoltoa esimerkiksi kuntoutuksen ja elämäntapavalistuksen saralla. Yhtenä toimenpide-ehdotuksena hän kannustaa kuntia miettimään mahdollisuutta investoida pitkäjänteisesti 1-2 % terveydenhuollon menoistaan uusiin ja innovatiivisiin palveluihin.
”Jos Suomeen halutaan kestävä terveyspelien ekosysteemi, julkisen sektorin panostusten on oltava pitkäjänteisiä ja systemaattisia. Uudet palvelut on integroitava osaksi terveydenhuollon kokonaisjärjestelmää.”
Terveydellä saa leikkiä
Sitran Gesundheit 2013 –terveyspelikilpailun voittajat Johannes Koponen, Ville Sundberg ja Samuli Viitasaari uskovat terveyspelien markkinoiden syntyvän etenkin hyvinvointipalveluiden puolelle. Terveyspeli on yrittäjien mielestä ratkaisu, ei tavoite – ja monien markkinoilla jo olevien pelien ongelma on ulkoisen motivaation pakottaminen.
”Pelejä ei tehdä pelaajille, vaan ne ovat usein vain sellainen huijaus, jolla saadaan aikaan jokin ulkoinen tavoite. Ihmiset eivät ole niin tyhmiä. Tavoitteen on oltava yhtäältä hauskanpito, toisaalta terveys”, Sundberg uskoo.
"Pelillistämistä ei välttämättä tarvitse ajatella konkreettisen mobiilipelin tai muun vastaavan pelaamisena, vaan peleistä tuttujen välittömien kannusteiden tuomisena jonkin pidemmän tähtäimen "tylsän" tavoitteen tueksi”, Viitasaari jatkaa.
Sitran Gesundheit 2013 –terveyspelikilpailun tavoitteena oli synnyttää hauskoja ja toteuttamiskelpoisia pelejä tai sovelluksia, jotka koukuttavat terveisiin elämäntapoihin. Kilpailun pelisarjaan tuli yhteensä 25 osallistujaa ja ideasarjaan 112. Koponen ja Sundberg voittivat kilpailun pelisarjan Herring-kuulontutkimuspelillä. Samuli Viitasaaren Ravintoguru valittiin Gesundheit 2013:n ideasarjan parhaaksi.
Sitran ja Neogamesin selvitys ”Mapping the full potential of the emerging health game markets” on ladattavissa täältä:
http://www.sitra.fi/en/julkaisu/2013/mapping-full-potential-emerging-health-game-markets
Lisätietoja:
Antti Kivelä, johtaja, Sitra
etunimi.sukunimi@sitra.fi, p. 0294 618 265
KooPee Hiltunen, Neogames
etunimi.sukunimi@neogames.fi, p. 040 532 4176
Tapio Tuomi, asiantuntija, Sitra
etunimi.sukunimi@sitra.fi, p. 0294 618 490