Sitra selvitti suomalaisten maaseutusuhdetta ja maaseudun kehittämistoiveita UUSILLE PALVELUKONSEPTEILLE ON KYSYNTÄÄ
Suomalaiset toivovat maaseudulta ennen kaikkea luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta sekä latautumista, virkistystä ja luonnon kohtaamista. Palvelujen uusien toteutustapojen kehittämistä pidetään polttavana kehityskohteena.
Vastaukset käyvät ilmi Sitran teettämästä barometrista, jonka avulla seurataan suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Ensimmäisen Maamerkit-barometrin Sitra toteutti syksyllä 2009.
Usko maaseutuun voimistunut kahdessa vuodessa
Usko maaseudun merkitykseen Suomen tulevaisuuden kannalta on vahvistunut vajaassa kahdessa vuodessa. Maaseudun tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuvia (31% -> 42%) on kaksi kertaa enemmän kuin pessimistisesti suhtautuvia (32% -> 22%). Vajaa kaksi vuotta sitten molempia oli yhtä paljon.
– Tulevaisuususko on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, mutta voimakkaimmin 25–44-vuotiailla. Samalla suomalaisten usko maaseudun autioitumiseen on romahtanut (68 % -> 31%), kertoo johtaja Eeva Hellström Sitran Maamerkit-ohjelmasta.
Yhtä aikaa sekä kaupunkilaiseksi että maalaiseksi itsensä kokevia (36 % -> 38 %) on jo yhtä paljon kuin itsensä kaupunkilaiseksi kokevia (40 % -> 39 %). Identiteetit kehittyvät kuitenkin eri ikäluokissa eri suuntaan. Yhä useampi 15–24-vuotias mieltää itsensä kaupunkilaiseksi, kun taas 25–44-vuotiaista entistä useampi on sekä-että -ihminen.
Maaseutu on kaikkia suomalaisia varten
Toiveet maaseudun tulevaisuudesta ovat yhteneväiset ikäluokasta ja asuinpaikasta riippumatta. Barometrin mukaan suomalaiset ovat laajasti yhtä mieltä siitä, että maaseutu on kaikkia varten ja sitä tulisi kehittää kaikkien suomalaisten tarpeisiin.
– Henkilökohtaisesti suomalaiset odottavat maaseudulta ennen kaikkea tilaa ja rauhaa sekä latautumista ja virkistymistä. Erityisesti nuoret arvioivat nämä tulevaisuudessa tärkeiksi itselleen. Suomalaisten maaseutusuhteen muutokseen liittyy paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden tunnistamiseksi tarvitaan uutta kysyntälähtöistä maaseutuajattelua.
Barometrin mukaan puolet suomalaisista (50 %) toivoo, että maaseudulla olisi paljon uudenlaista vihreän talouden liiketoimintaa. Erityisesti toivotaan luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta (64 % vastaajista). Sen sijaan maatalouden tehostumista toivoo ainoastaan 20 prosenttia suomalaisista.
– Näyttää siltä, että erilaisista vihreän talouden lähiratkaisuista toivotaan aitoa vaihtoehtoa keskittämiselle, mutta asian toteutumiseen ei vielä täysin uskota. Suomalaisten toiveiden toteutumista voitaisiin edistää myös maaseutupolitiikan keinoin.
Hellströmin mukaan maaseudun hyvinvointimerkitys suomalaisille sekä vihreän talouden mahdollisuudet tunnistetaan nykyisessä maaseutupolitiikassa, mutta konkreettiset tavoitteet ja käytännön toimenpiteet laahaavat usein jäljessä. Maaseutua kehitetään edellen enemmän maaseudun tarjonnan kuin suomalaisten kysynnän näkökulmasta.
Palvelujen uusille toteuttamistavoille kysyntää
Uusien asukkaiden houkutteleminen maaseudulle, maaseutuelinkeinojen ja palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen sekä tietoliikenneyhteyksien parantaminen tietoyhteiskunnan kehittämiseksi maaseudulla ovat vastaajien mielestä polttavimpia maaseudun kehittämistoimia, puoluekannasta riippumatta. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä taas vastustetaan yli puoluerajojen.
– Maaseudun kehittämisessä tarvitaan ennen kaikkea uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja, joilla ratkaisut tuodaan kestävästi ja kustannustehokkaasti lähelle ihmistä, joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Myös maankäytön suunnittelulla voitaisiin tukea paremmin ihmislähtöistä vihreää paikallistaloutta ja kestävää hyvinvointia. Tiivistämisen sijaan pitäisi puhua eheyttämisestä tai kestävän maankäytön designista.
Suurimmat näkemyserot eri puolueiden kannattajien välillä liittyvät maaseutuohjelmien rahoituksen lisäämiseen, johon erityisesti Kokoomuksen kannattajat suhtautuvat muita kielteisemmin. SDP:n ja Kokoomuksen kannattajat suhtautuvat varauksellisesti myös taloudellisen erityistuen osoittamiseen syrjäseudulle. Vihreän talouden ratkaisut ja uudenlainen liiketoiminta saavat kannatusta erityisesti Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajilta. Keskustan kannattajat korostivat muita enemmän uusien asukkaiden houkuttelua maaseudulle, maaseutuelinkeinojen kehittämistä sekä taloudellista tukea syrjäseuduille.
Lisätietoja
Eeva Hellström, johtaja, Sitran Maamerkit-ohjelma
Puh. 050 351 2412, eeva.hellstrom@sitra.fi
Päivi Hirvola, asiantuntija, verkostot ja viestintä, Sitran Maamerkit-ohjelma
Puh. 040 549 8008, paivi.hirvola@sitra.fi
Sitran Maamerkit-ohjelmassa (2010–2014) tunnistetaan huomisen tarpeita ja etsitään uusia tapoja, joilla maaseutu voi vastata esimerkiksi ilmastonmuutoksen, liikkuvan elämäntavan ja kiihtyvän elämänrytmin haasteisiin. Kevään 2011 aikana ohjelmassa esitetään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten maaseudusta keskustellaan? Miten suhde maaseutuun vaikuttaa hyvän elämän kokemiseen? Millaista kuluttajakysyntää maaseutuun kohdistuu tulevaisuudessa?