ŠKODA AUTO ottaa käyttöön sylintereiden plasmapinnoituksen

Report this content

› EA211-sarjan uusien 1.0 TSI -bensiinimoottoreiden sylintereissä ultraohut plasmapinnoite korvaa valurautaiset sylinteriputket
› Pienikitkainen pinnoite alentaa uuden EVO-sukupolven kolmisylinteristen moottoreiden polttoaineen kulutusta ja pakokaasupäästöjä sekä säästää painoa

› Mladá Boleslavin tehtaalla plasmapinnoituslaitteistoon investoitiin 28,8 miljoonaa euroa

Mladá Boleslav 18. syyskuuta 2020. ŠKODA AUTO on ottanut käyttöön uuden plasmapinnoituslinjan. Teknisesti innovatiivisella menetelmällä jauhemateriaalista syntyvä vain 150 mikrometrin (0,15 mm) paksuinen pinnoite korvaa moottoreissa aiemmin käytetyt sylinteriputket. Tätä moottorin sisäistä kitkaa vähentävää pinnoitetta käytetään EA211-moottorisarjan uusissa kolmisylinterisissä EVO-moottoreissa. Uudistuksen myötä 1.0 TSI EVO -bensiinimoottorit ovat entistäkin taloudellisempia pienemmin päästöin. ŠKODA on investoinut uuteen valmistustekniikkaan Mladá Boleslavin tehtaalla lähes 29 miljoonaa euroa.

Komponenttituotannosta vastaava ŠKODA AUTON hallituksen jäsen Christian Bleiel: ”Teknisesti erittäin edistyksellinen plasmapinnoitus tekee EA211 TSI EVO -moottoreistamme vieläkin taloudellisempia. Uusi valmistusmenetelmä pienentää moottorin sisäisiä kitkahäviöitä ja siten myös polttoaineen kulutusta. Lisäksi tällainen pinnoite jakaa lämmön sylintereissä tasaisemmin, mikä optimoi termisiä rasituksia. Valmistamme plasmapinnoitusta käyttäen moottoreita Mladá Boleslavissa kolmessa vuorossa, ja näitä moottoreita asennetaan FABIA-, SCALA-, OCTAVIA-, KAMIQ- ja KAROQ-malleihin”.

Sylinteripintojen plasmapinnoitusta käytetään siten myös ŠKODA OCTAVIA e-TEC -kevythybridien moottoreissa. ŠKODA on lisännyt moottoritehtaalleen linjan, jolla on kaksi kaksipolttimellista plasmapinnoituksen erikoislaitteistoa.  ŠKODA AUTO on investoinut 28,8 miljoonaa euroa tähän uudistukseen ja kaikkiaan 69,1 miljoonaa euroa moottorituotannon modernisointiin.

Moottoreiden valmistuksessa sylinterit ensin porataan sylinteriryhmään. Sitten 1500-wattinen laser karhentaa sylinteriseinämät, jotta plasmakerroksen kunnollinen tarttuminen varmistuu. Sylinteriseinämien karhentamisessa lasersäde tekee pinnan jokaiselle millimetrille kymmenen keskimäärin 40 mikrometrin syvyistä uraa. Tämä valmistusvaihe tehdään kontrolloidussa, typellä täytetyssä suojailmatilassa, millä varmistetaan laserin optiikan pysyminen puhtaana ja tarkkuus.

Plasmakaasuna käytetään vedyn ja argonin seosta. Prosessissa tarvitaan 4,5 litraa vetyä minuutissa. Plasman lämpötila nostetaan 15 000 asteeseen, ja siihen sekoitetaan erityyppisiä hienoksi jauhettuja teräksiä. Jauhe sisältää rautaa, hiiltä, piitä ja mangaania sekä muita tarpeellisia alkuaineita. Jauheen raekoko on alle 50 mikrometriä. Kun jauhetta suihkutetaan sylinteriseinämiin, sulava jauhe muodostaa noin 250 mikrometrin paksuisen kerroksen. Valmistusvaiheen lopuksi tämä kerros hoonataan, minkä jälkeen sen paksuus on vain 150 mikrometriä. Vertailun vuoksi: perinteisen sylinteriputken paksuus on 4 millimetriä.

Laadun varmistamiseksi jokaisen sylinterin mittatarkkuus tarkastetaan valmistuksen useassa eri vaiheessa automaattisesti. Esimerkiksi optisilla mittalaitteilla tarkastetaan ensin laserilla karhennetut pinnat. Sitä seuraa toinen mittaus plasmapinnoittamisen jälkeen. Lopuksi myös plasmakerroksen rakenne tarkastetaan pyörrevirtausmenetelmällä.

Lisätietoja:
Kari Aalo

Viestintäpäällikkö                                                      
+358 10 436 2112                                                                                  
kari.aalo(at)skoda.fi

Multimedia

Multimedia

Liitteet & linkit