Alueelliset tietoliikenneyhtiöt esittävät: Uusilla radiotaajuuksilla nopea laajakaista myös haja-asutusalueille

Finnet-liittoon kuuluvat tietoliikenneyhtiöt esittävät, että radiotaajuuksia käytettäisiin varmistamaan nopea laajakaistayhteys myös haja-asutusalueille. Näin Suomen laajakaistastrategia toteutuisi valtakunnallisesti ja saavutettaisiin merkittäviä kustannussäästöjä.

Ensisijaisesti laajakaistayhteyksiä rakennettaisiin edelleen valokuidulla, koska se tarjoaa käyttäjille parhaat ja nopeimmat yhteydet. Kuituverkon jatkeeksi voitaisiin tarjota langattomia yhteyksiä niillä alueilla, joilla kuituyhteyden rakentaminen kotiin saakka on liian kallista tai sitä joutuisi odottamaan pitkään. 

- Jos esimerkiksi 700 MHz:n taajuus otetaan laajakaistakäyttöön, voitaisiin sitä hyödyntää ns. ”viimeiselle kilometrille” kodin ja kuituverkon välillä. Nykyiseen toimintamalliin verrattuna, jossa valtio ja kunnat tukevat verkkojen rakentamista sivukylille, voitaisiin julkisia varoja näin säästää jopa 600 miljoonaa euroa, kertoo Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen.

Kansallisessa laajakaistastrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2015 jokaisella kotitaloudella olisi 100 Mbit/s:n yhteys enintään 2 km päässä. Nykyisellä tahdilla ja toimintatavalla tavoitteeseen tuskin päästään. Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa, ja haja-asutusalueille nopeiden kiinteiden yhteyksien rakentaminen maksaa 5 000–10 000 euroa taloa kohti. Matkaviestinverkoilla kotitalous ei saa taattua nopeaa laajakaistaa haja-asutusalueilla.

- Paikalliset tietoliikenneyhtiöt ovat kaikkein ahkerimpia Suomen valokuituverkkojen rakentajia. He huolehtivat siitä, että myös pienemmät paikkakunnat ja haja-asutusalueet pysyvät osana tietoyhteiskuntaa. Kaikkein harvimpaan asutuille alueille kuituverkon rakentaminen ei kuitenkaan ole kannattavaa edes julkisella tuella. Tämä on ollut nähtävissä tuenhakijoiden vähäisenä määränä, jatkaa Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen.

Mittavia säästöjä saavutettavissa

Finnetin laskelmien mukaan nopean laajakaistan ulottaminen kiinteällä yhteydellä kaikkiin koteihin vaatisi julkista tukea lähes 700 miljoonaa euroa. Käyttämällä radiotaajuuksia kiinteän verkon jatkeena voitaisiin tästä säästää suurin osa.

Taajuudet tulisi Finnetin mielestä jakaa kauneuskilpailulla, ei huutokaupalla.

-Taajuushuutokauppa toimii silloin, kun taajuuksista on odotettavissa operaattoreille merkittäviä tuloja. Jos taajuuksia käytetään harvaan asuttujen seutujen elinvoimaisuuden varmistamiseen, puhutaan yleishyödyllisestä tarkoituksesta, ei markkinaehtoisesta liiketoiminnasta”, korostaa Matilainen.

Uutta mallia testataan Lapualla

Finnet-liittoon kuuluva Anvia testaa 700 MHz:n taajuuden käyttöä laajakaistassa. Yhtiö on rakentanut Etelä-Pohjanmaalle Lapualle testiverkon, jonka toimivuutta testataan sekä teknisillä mittauksilla että muutaman asiakkaan toimesta. Tulokset ovat olleet hyviä.

-Testeissä on saavutettu 20-30 Mbit/s nopeuksia ja testiasiakkaat ovat pystyneet katsomaan verkon kautta televisiota sekä käyttämään videoneuvottelupalveluita. Rohkaisevia tuloksia antaa myös Omnitelen tekemä simulaatio: Käyttämällä pelkästään olemassa olevia mastoja saadaan tällä tekniikalla perusnopeus kaikille, ja yli 99 %:lle väestöstä vähintään 10 Mbit/s. 700 MHz:n taajuuden käyttö kuituverkon jatkeena näyttää siis mahdollistavan nopean laajakaistan maaseudulle ja samalla myös vapaa-ajan asuntoihin esimerkiksi saaristoon, kertoo vt. toimitusjohtaja Harri Suokko Anviasta.

Kiinteän verkon jatkeeksi rakennettavilla yhteyksillä voidaan varmistaa sivukylienkin elinvoimaisuus. Tarve digitaaliselle tasa-arvolle korostuu entisestään, kun yhä enemmän julkisia ja muita palveluita tuotetaan verkon kautta. Niin kauan kuin nopeita verkkoja on kannattavaa rakentaa vain taajamiin, tämä tasa-arvo ei toteudu.

Lisätietoja:

Finnet-liitto, toimitusjohtaja Jarmo Matilainen, puh 044 722 8210 ja jarmo.matilainen@finnet.fi

Anvia, vt. toimitusjohtaja Harri Suokko, puh. 044 411 3001 ja harri.suokko@anvia.fi

Finnet-liitto ry on vuonna 1921 perustettu alueellisten ICT-yhtiöiden keskusjärjestö ja yhteistyöelin. Liiton päätehtävänä on jäsenyhtiöiden edunvalvonta. Tarkoituksena on myös edistää jäsenistön kehitystä sekä yhteistoimintaa. Finnet-liittoon kuuluu 24 jäsenyhtiötä tytär- ja osakkuusyhtiöineen, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2012 yhteensä 370 miljoonaa euroa. Yhtiöt työllistävät kaikkiaan noin 2000 henkilöä. www.finnet.fi

Anvia on kasvava tieto-, viestintä- ja turvateknologian palveluita tarjoava konserni ja Suomen neljänneksi suurin tietoliikenneoperaattori. Anvialla on kolme liiketoiminta-aluetta: ICT-liiketoiminta, Securi-turvaliiketoiminta sekä TV-liiketoiminta. Anvia-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 115 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä on noin 700. www.anvia.fi