Kuiturakentajat huolissaan – Suomi jää kansainvälisesti kauas taakse

Finnet-liitto järjesti 1.10.2014 vuotuisen ICT-alan huipputapahtuman Helsingissä. Päivän aikana kuultiin herättäviä puheenvuoroja Suomen tilanteesta niin kotimaisten virkamiesten kuin kansainvälisten ICT-alan toimijoiden suusta. Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin kipeästi oikean suuntaisia päätöksiä, joilla Suomi nostetaan digitaalisuuden tarjoamien mahdollisuuksien avulla takaisin kansainväliseen kärkeen.

Aalto-Yliopiston professorin Matti Pohjolan esityksessä todettiin, että on monilla mittareilla osoitettavissa, että Suomi on vajonnut huolestuttavaan tilanteeseen, jossa tuottavuuden kasvu on pysähtynyt.  Perinteisten teollisuuden alojen tarpoessa rakennemuutosten kourissa on uudet mahdollisuudet löydettävissä panostamalla edelleen ICT:hen, ohjelmistoihin ja digitaalisuuden hyödyntämiseen. Digitalisti Ville Tolvasen mukaan kuluttajakäyttäytyminen muokkaa palveluiden ja tuotteiden kysyntää sinne, missä kuluttajia palvellaan paremmin ja tällä hetkellä kovaa vauhtia ulkomaisille toimijoille. 

- Suomella olisi mahdollisuus tuottavuusloikkaan, jossa syntyy merkittäviä liiketoiminta- ja ansaintamalleja uuden teknologian avulla. Samalla pitää lisätä kuluttajien osallistumista palveluprosessien suoraviivaistamiseen ja digitalisointiin. Kansainväliset vertailut osoittavat, että jos emme muuta suhtautumistamme ja toimintatapojamme, Suomi on menettämässä jalansijaansa digitaalisuuden hyödyntämisessä, sanoo Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen.

Kuitu on tulevaisuuden teknologiaa

Kuiturakentaminen on Suomessa lapsenkengissä kun vertaillaan kansainvälisiä tilastoja, näin voi todeta FTTH Councilin viestintäjohtaja Nadia Badaalin esityksen pohjalta. Kuidun hyöty ja merkitys yhteiskunnan kannalta on havaittu aikaa sitten muun muassa Kiinassa ja Yhdysvalloissa, jossa kuitua on rakennettu jo vuosikymmeniä. 

- Pohjoismaiset naapurimme, erityisesti Ruotsi, ovat aikaa sitten oivaltaneet panostaa kuituun. Ei ole sattumaa, että tuottavuus näissä maissa on eri lukemissa kuin kotimaassamme. Kuidussa ei ole kyse vain nopeista yhteyksistä vaan kaikesta siitä palveluiden mahdollistamisesta mitä nyky-yhteiskunta tarvitsee säilyäkseen elinvoimaisena.  Julkiset palvelut ja yksityisen sektorin tuotteet ja palvelut siirtyvät pian kaikki verkkoon. Ilman toimivia ja pitkälle tulevaisuuteen kapasiteettiä tarjoavia yhteyksiä näitä ei voida hyödyntää, painottaa Matilainen.

Finnet-liiton jäsenyritykset ovat jo pitkään viestineet kuidun mahdollisuuksista tuottavuusloikan yhtenä tärkeänä mahdollistajana sekä poliittisille päättäjille että julkisuuteen, mutta sääntely kohdistuu edelleen voimakkaasti kiinteään verkkoon.

- Suomi on sekä teollisuudessa että asenteissa elänyt menestyksekkään mobiiliteknologian aikakauden, jonka aikana unohdimme koko yhteiskuntana katsoa riittävän kauas tulevaisuuteen ja valmistautua kaikkien asioiden digitalisoitumiseen. Digitalisoituminen vaatii kaikkiin koteihin kuituyhteydet, jotta kodeissa voitaisiin käyttää ja mahdollisesti myös tuottaa uutta arvoa tuottavia palveluita. Sama koskee tietysti kaikkia yrityksiä ja heidän toimitilojaan. Kotona olevaan kuituun voi aina liittyä langattomasti, mutta mobiiliverkkoon ei kannata kytkeytyä kiinteästi – se on sama kuin toisi talon vesijohtoverkkoon vettä kanistereilla ja kuvittelisi olevansa kunnallisen vesihuollon piirissä, jatkaa Matilainen.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry, puh. 044 722 8210