Mielipide: Sosiaalisen median pelko uhkana yritysten kilpailukyvylle

Yrityksissä keskustellaan sosiaalisen median mahdollisuuksista aktiivisesti. On mielipiteitä puolesta ja vastaan. Yhteistä molemmille näkökulmille on ihmetys, pelko ja tietämättömyys. Oman lisänsä keskusteluun tuo tekninen näkökulma, jonka puolestapuhujat esittelevät uutta mediaa puhtaasti teknisenä sovelluksena.

Sosiaalisessa mediassa ei kuitenkaan ole kyse mistään muusta kuin tämän päivän uudenlaisesta keskustelukanavasta. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista 83 % käyttää nettiä säännöllisesti (8/2008). Yksi verkon käytön muoto on keskustelu, osallistuminen ja omien mielipiteiden jakaminen muiden kanssa. Entisinä aikoina kansa kokoontui torille. Siellä tavattiin tuttuja, istuttiin kahvilla, ostettiin tavaroita ja keskusteltiin päivän polttavista puheenaiheista. Torikauppiaat myivät tuotteitaan ja kuluttajat ostivat parhaalta myyjältä tai parhaita tuotteita, myös halvimmat tavarat kävivät kaupaksi. Tästä on kyse myös sosiaalisessa mediassa. Ainoa ero on se, että tori on nyt sähköinen foorumi verkossa. 300 miljoonaa ihmistä kokoontuu Facebookissa jakaen elämäntilanteitaan, verkkokauppiaat myyvät tavaroitaan, keskustelupalstoilla otetaan kantaa puolesta ja vastaan vaalirahoista, sikainfluenssasta, pääministerin tyttöystävästä ja autoilevan johtajan naisnäkökulmista. Sosiaalisessa mediassa iloitaan, kannustetaan, haukutaan ja tyrmätään. Aivan kuten torilla tehtiin ennen vanhaan. Suurin erottava tekijä on osallistuvien ihmisten määrä ja keskustelun leviämisen nopeus. Keskustelijoiden määrän ja reaktionopeuden edessä yritykset kokevat ahdistusta. Osa on jopa todennut tehneensä päätöksen olla menemättä sosiaaliseen mediaan. Näiden yritysten osalta on todettava, että päätösvalta on jo siirtynyt kuluttajille ja asiakkaille. Heillä on valta valita tai olla valitsematta. Oikeutettua tai ei, tämä on realistinen tilannekuvaus. Kuinka suomalaisten yritysten tulee toimia? Vastaus on yksiselitteinen: mennä mukaan sosiaaliseen mediaan, peloista huolimatta. Ulkomaiset tutkimukset osoittavat verkossa aktiivisesti toimivien yritysten olevan liikevaihdolla, tuloksella ja voitoilla mitattuna selvästi menestyksekkäämpiä kuin verkkomaailman passiiviset toimijat. Aktiivisuus verkossa ei tarkoita pelkästään verkkokauppaa. Suurimmat tulokset tehdään keskustelemalla ja kommunikoimalla nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Yritykset, jotka aidosti kuuntelevat asiakkaitaan ja ottavat asiakkaansa mukaan tuote- ja palvelukehitykseen, pystyvät myös palvelemaan asiakkaitaan paremmin ja tekevät näin parempaa tulosta. Kun on tehty periaatepäätös hyödyntää verkon mahdollisuuksia menestystekijänä, alkaa konkreettisen toteutuksen pohdinta. Kuka tekee, mitä tekee, miten hoituu teknisesti, paljonko vaatii rahaa, milloin tuloksia alkaa näkyä? Kukaan ei ole seppä syntyessään. Myös sosiaalinen media vaatii perehtymistä, omakohtaista kokeilua, ja erityisesti avointa asennetta. Myös televisio oli aikoinaan uusi mainosväline. Oli ihmisiä, jotka vastustivat moista ihmelaatikkoa eivätkä kuvitelleetkaan mainostavansa siellä. Kun televisio yleistyi ja tuli suorastaan välttämättömyyshyödykkeeksi, se myös automaattisesti miellettiin rahantekokoneeksi. Sama lainalaisuus koskee sosiaalista mediaa. Aivan kuten yritykset ovat ulkoistaneet televisiomainoksen tuotannon, voidaan sosiaalisen median kampanjoinnissa ja viestinnässä käyttää asiaan jo perehtyneitä asiantuntijoita. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen, se vie aikaa, rahaa ja henkisiä resursseja. Kun osaaminen karttuu tekemisen kautta, suurin osa yrityksistä pystyy myös itse toteuttamaan tulosta tuottavia toimenpiteitä sosiaalisessa mediassa. Nyt on asenteiden ja toimintatapojen kriittisen tarkastelun aika. Yritykset, jotka ottavat rohkeasti verkkomaailman tarjoamat mahdollisuudet vastaan, ovat ensimmäisten joukossa keräämässä myös suurimmat voitot. Sosiaalinen media olemme me. Me olemme myös suurin este menestyksen tiellä. Riitta Auvinen verkkoratkaisujen asiantuntija varatoimitusjohtaja Soprano Oyj