MIELIPIDEKIRJOITUS: Kestävyysvajetta kannattaa ratkaista muutenkin kuin leikkauslistoin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen äsken julkaistu selvitys kertoo, että lapset ovat jättämässä terveyskeskukset. Lasten terveydenhuolto siirtyy yksityiselle sektorille. Syitä lienee monia, mutta jonot perusterveydenhuoltoon lienevät perimmäisenä taustalla. Suomalaiset tietävät, että laadukasta hoitoa on tarjolla, ja laadukkaasta hoidosta ollaan valmiita maksamaan, vaikka sitten vakuutuksen kautta. Peräti 80 % suomalaisista asuu alueella, jossa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ei pääse kahden viikon kuluessa.

Suomalaista terveydenhuoltoa on rakennettu vaiheittain. Järjestelmästä on pyritty rakentamaan kattava, ja sille on haettu useita rahoittajia. Jo nyt noin kolmannes perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä tehdään yksityisellä sektorilla joko kela-korvauksen tai työterveyshuollon tuella. Julkinen terveydenhuoltojärjestelmämme ei mitenkään kestäisi noiden käyntien siirtymistä julkiselle sektorille.

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ydinkysymyksiä on, kuinka voimme tarjota laadukasta palvelua kun väestö vanhenee. Ikääntyminen tuo mukanaan samanaikaisesti palvelutarpeen kasvun ja veronmaksajien määrän vähenemisen. Kestävyysvaje muuttuu meistä jokaisen arjeksi, kun pohditaan, kuinka terveyspalveluiden saatavuus turvataan.

Kestävyysvajeen ratkaisun ei tarvitse olla vain leikkauslistoissa. Terveydenhuoltoa voidaan tehostaa lisäämällä asiakkaan valinnanvapautta ja monipuolistamalla tuottajakuntaa. Kun suomalaiset ovat jo arjessaan halukkaita hakemaan laadukasta ja saatavilla olevaa hoitoa yksityiseltä sektorilta, miksi mahdollisuutta ei avattaisi kaikille? Esillä on ollut malli, jossa raha seuraisi potilasta palveluntuottajalle, ja asiakkaalle jäävä kustannus olisi kaikille sama ja tasoltaan matala, kuten nyt terveyskeskuksissa.

Järjestelmä, jossa asiakas saisi valita, tehostaisi terveydenhuoltoa ja kannustaisi palveluntuottajia kilpailemaan asiakkaista laadulla. Yksityinen sektori ei ole kokonaiskustannuksiltaan kalliimpi kuin julkinen sektori. Tällä hetkellä asiakas maksaa itse yksityisen sektorin käynnistään senkin osan, joka julkisella sektorilla rahoitetaan verovaroin. Järjestelmää voitaisiin avata nykyistä laajemmin siten, että asiakas voisi valita palveluntuottajan omistajatahosta riippumatta. Samalla saavutettaisiin kustannustehokkuutta ja pystyttäisiin parantamaan laatua.

Samantyyppinen malli  on toteutettu muun muassa naapurimaassamme Ruotsissa, jossa  perusterveydenhuolto on avattu asiakkaan valinnalle - asiakas saa valita, minkä palveluntuottajan luokse hän hakeutuu. Ruotsin uudistus on parantanut palveluiden saatavuutta ja lisännyt lääkärikäyntejä erityisesti köyhimmillä alueilla. Samaan aikaan terveydenhuoltomenojen kasvun kärki on saatu taitettua. Ruotsin malli ei sellaisenaan sovi Suomeen, mutta sitä kannattaa tarkastella kun pohditaan kuinka perusterveydenhuollon jonoja saataisiin purettua.

Merja Hirvonen

Toimitusjohtaja

Terveyspalvelualan Liitto

puh. (09) 1728 5550

merja.hirvonen@terveyspalvelut.fi