Palvelualojen Työnantajien toimitusjohtaja Riitta Varpe: Elinkeinopolitiikkaan tarvitaan kurssimuutosta

Report this content

Suomessa perustetaan vuosittain lähes 30 000 uutta yritystä ja niistä yli 90 prosenttia syntyy palvelualalle. Silti suomalaista elinkeinopolitiikkaa kehitetään edelleen liikaa teollisuuden ehdoilla, sanoo Palvelualojen Työantajat PALTAn tuore toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Suomessa perustetaan vuosittain lähes 30 000 uutta yritystä ja niistä yli 90 prosenttia syntyy palvelualalle. Silti suomalaista elinkeinopolitiikkaa ja työelämää kehitetään edelleen liikaa pelkästään teollisuuden ehdoilla. Palvelualojen Työantajat PALTAn tuore toimitusjohtaja Riitta Varpe peräänkuuluttaakin kurssimuutosta elinkeinopoliittiseen päätöksentekoon.

- Palvelualojen merkitystä ja mahdollisuuksia lähivuosien kasvulle ei ole riittävästi ymmärretty, sanoo Varpe.
- Pienille palvelualojen yrityksille on tyypillistä, että yrityksen arvo on ns. taseen ulkopuolista ja vakuudeksi kelpaamatonta, mikä tekee kasvurahoituksen saamisen lähes mahdottomaksi. Tämä tulisi huomioida nykyistä paremmin myös julkisen yrityskehitysrahoituksen suuntaamisessa, Varpe huomauttaa.

EVAn tuore raportti nosti esiin suomalaisen ja ruotsalaisen talouden erot:  kun Suomessa tehdään innovaatioita, Ruotsissa rakennetaan brändejä ja niistä kansainvälisiä menestystarinoita.
-  Esimerkiksi tekstiiliala määriteltiin Suomessa 90-luvulla auringonlaskun alaksi ja nyt kun katsoo Helsingin Aleksanterinkatua, on siellä ruotsalaisia vaateketjuja vieri vieressä. Toivottavasti sama ei toistu palvelualojen kohdalla. Suomalaiselle palvelualalle on mahdollista synnyttää huikeasti nykyistä enemmän vientikelpoisia brändejä ja konsepteja siinä missä teollisuuteenkin, Varpe sanoo.

Varpe odottaakin seuraavalta hallitukselta voimakkaampia panostuksia palvelualojen toimintaedellytysten parantamiseen ja kasvun tukemiseen.
- Vahvan teollisen tuotannon varaan rakennetussa Suomessa ei ole totuttu näkemään palveluita menestyvänä vientialana eikä kasvun veturina. Suomi on edelleen kansainvälisesti perässähiihtäjä myös palveluiden hyödyntämisessä, Varpe huomauttaa.

Suomalaista elinkeinopolitiikkaa kohtaakin Varpen mukaan lähivuosina kohtaa massiivinen rakennemuutos. Palveluilla ja erityisesti niiden tuottavuuskehityksellä on iso merkitys myös teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamisessa.
- Työvoimarakenteen muutossuunta tiedetään nyt: teollisuuden työpaikat eivät jatkossakaan tule  lisääntymään. Tämän pitää näkyä myös elinkeinopoliittisessa päätöksenteossa ja työvoiman saatavuuteen liittyvässä keskustelussa.

- Seuraavaksi meidän on lisättävä yksityisten palveluiden määrän ohella myös niiden tuottavuutta ja laatua. Esimerkiksi pankki- ja tietoliikennepalveluissa tuottavuus meillä on kehittynyt samaa tahtia vertailumaiden kanssa, mutta vaikkapa yrityspalveluissa, logistiikassa tai sosiaali- ja terveyspalveluissa olemme jäljessä.

Yksityisten palveluiden tuottavuuden lisäämiseksi tarvitaan Varpen mielestä toimenpiteitä laajalla skaalalla. Välineitä ovat mm. tuottavuutta tukevat työehtosopimukset, uudenlainen työn iloa tukeva johtamiskulttuuri, uudet ansaintalogiikat ja prosessien kehitys sekä teknologiset sovellukset palvelualoilla.

Lisätietoja: PALTAn toimitusjohtaja Riitta Varpe, puhelin 040 534 5353

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on Elinkeinoelämän Keskusliiton toiseksi suurin jäsenliitto. PALTAn 1 700 jäsenyritystä solmivat noin 140 työehtosopimusta ja työllistävät noin 140 000 henkeä. Liiton neljä toimialaryhmää ovat logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja erityispalvelut. PALTA perustettiin 1.1.2011, kun Erityispalvelujen Työnantajaliitto, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat, Palvelualojen Toimialaliitto sekä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI yhdistyivät.

Avainsanat: