Suomalaiset eivät tiedä kuulosta eivätkä tutkituta sitä

Tuoreen kuulotutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät kuuloa toiseksi tärkeimpänä aistinaan, mutta silti siitä ei tiedetä eikä sitä tutkituta. Kuulon heikkenemistä pidetään pelkästään ikäihmisten ongelmana, mutta 15-24-vuotiaista peräti viidennes kokee vaikeaksi seurata puhetta kunnolla. TNS Gallupin heinäkuisen tutkimuksen kuulosta teetti Kuulotekniikka Oy.

Kuulotekniikka Oy teetti TNS Gallupilla heinäkuussa kyselytutkimuksen, johon osallistui yhteensä 1142 vastaajaa. Naisia kyselyyn vastasi yhteensä 572 ja miehiä 574. Kysely tuotti paljon tietoa suomalaisten suhtautumisesta kuuloon. Kuuloa pidettiin toiseksi tärkeimpänä aistina näön jälkeen, ja 71 % vastaajista piti kuuloa erittäin tärkeänä aistina. Silti kuulosta ei huolehdita, ja peräti kolmannes (33%) oli tutkituttanut kuulonsa yli viisi vuotta sitten. Kuulonsa oli tutkituttanut viimeisen vuoden aikana vain 17% vastaajista, kun puolestaan näkö oli tutkittu lähes puolella (44%) vastaajista.

Kuulo-ongelmia on kaikenikäisillä, ja kyselyssä ilmeni, että peräti joka viidennellä (20%) 15-24-vuotiaista on vaikeuksia seuratessaan puhetta. Lisäksi he suojelevat kaikkein vähiten kuuloaan, esimerkiksi vain 24% heistä välttää mp3-soittimien ja -kuulokkeiden käyttöä.

Puhelimessa vastapuolta heikoiten kuulivat yrittäjät (22%), jopa eläkeläisiä (15%) heikommin. Ammateista tietotekniikan (18%) ja tuotekehityksen (20%) parissa työskentelevillä on eniten vaikeuksia seurata keskustelua.

Erilaisilla sairauksilla näyttäisi olevan yhteys kuulo-ongelmiin, sillä astmaa (32%) tai muuta allergiaa (29%), korkeaa kolesterolia (28%) ja verenpainetta (24%) sairastavat saavat väestön keskiarvoa huonommin selvää puheesta.

-    Suomessa on arviolta noin 760 000 henkilöä, jotka kärsivät kuulon alenemisesta, kertoo Kuulotekniikka Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakala.

Kuuloon liittyy paljon harhaluuloja. Apua ongelmiin haetaan useimmiten internetin keskustelupalstoilta, eikä hakeuduta kuulotutkimuksiin.

-    Yksi pahimmista luuloista on se, että kuulonaleneminen on vamma, joka tulee vain hyväksyä, sanoo Hakala.
-    Lisäksi ongelmana on, etteivät ihmiset tiedä kuulosta riittävästi, ja tästä johtuen kuulon tutkimuksiin ja hoitoon hakeudutaan liian myöhään, pahoittelee Hakala.

Kuulon huononemista voi hidastaa, ja kuuloa parantaa kuulokojeilla.

-    Monella on yhä se käsitys, että kuulokojeet olisivat ihonvärisiä isoja möhkäleitä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan nykyiset kuulokojeet eivät silmämääräisesti juuri eroa musiikinkuunteluun käytettävistä kuulokkeista tai ovat huomaamattomampia kuin monet hands-free-laitteet, kertoo Hakala.

Lisätietoja:
Juha Hakala
toimitusjohtaja
Kuulotekniikka Oy
puh. 020 7290 503