TUORE TUTKIMUS: Joka viides suomalaisyritys pelkää sosiaalista mediaa
Suomalaisissa yrityksissä suhtaudutaan sosiaaliseen mediaan positiivisen odottavasti, mutta samalla hieman yli viidennes (22 %) kokee sen jopa vaarallisena ja hallitsemattomana. Sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia ei osata hyödyntää. Varsinkin pienet yritykset ovat joutuneet jättäytymään pois uusista välineistä.
Tulokset ilmenevät viestintäyhtiö Soprano Oyj:n sähköisesti tekemästä Sosiaalinen media liiketoiminnassa -kyselystä, johon vastasi 2076 ylimmän johdon, markkinointi-, myynti- ja viestintäjohdon sekä henkilöstö- ja taloushallinnon työntekijää. Pelisäännöt vielä hukassa Sosiaalisen median merkittävimmiksi ominaisuuksiksi nähdään, että se madaltaa mielipiteiden julkaisukynnystä (78 %) ja toimii verkostoitumiskanavana (74 %). Useimpien mielestä sosiaalisessa mediassa ei kuitenkaan ole selviä pelisääntöjä (71 %) ja hieman yli viidennes kokee sen jopa vaarallisena ja hallitsemattomana (22 %). Kuitenkin ainoastaan kymmenen prosenttia uskoo sosiaalisen median olevan ohimenevä ilmiö. – Sosiaalinen media ja yhteisöllisyys verkossa on tullut jäädäkseen. On ymmärrettävää, että uusi maailma aiheuttaa ihmetyksen lisäksi myös pelkoa. Meillä on jo nyt muutamia varoittavia esimerkkejä miten lynkkausmieliala leviää sosiaalisessa mediassa. Yritysten suurin haaste onkin yrittää ymmärtää yhteisöllisyyteen liittyvät uhat ja mahdollisuudet sekä nykykuluttajan verkkokäyttäytyminen, kommentoi tuloksia Soprano Oyj:n verkkoratkaisujen asiantuntija Riitta Auvinen. Vastanneista vain 13 % sanoo, ettei heidän yrityksellään ole kiinnostusta sosiaaliseen mediaan. Sen kautta uskotaan olevan mahdollista tavoittaa erikoistuneita kohderyhmiä (69 %). Tästä huolimatta ainoastaan 22 % yrityksistä sosiaalinen media on tärkeä osa markkinointiviestintää ja 42 % on ylipäätään tietoisesti mukana sosiaalisen median välineissä. Sosiaalisen median seuraaminen hankalaa Tulosten seuraaminen nähdään ongelmallisena, 41 % vastanneista ei tiedä millaisia tuloksia oma yritys on sosiaalisella medialla saavuttanut. Vastanneista 67 %:n mielestä yritys voi luoda sosiaalisesta mediasta hedelmällisen viestintäkanavan, mutta silti ainoastaan vain 31 % yrityksistä sosiaalista mediaa seurataan aktiivisesti. Sosiaaliset mediat eivät ole mukana mediaseurannassa yli puolissa yrityksistä, johon syynä on seuraamisen kokeminen vaikeaksi ja paljon aikaa vieväksi (42 %), mutta samalla vain 7 %:ssa yrityksistä sosiaalisen median seuraaminen on ulkoistettu. – Sosiaalista mediaa pitää seurata kuten muitakin markkinoinnin ja viestinnän toimenpiteitä. Verkon pirstaleinen toimintamalli vaikeuttaa systemaattista seurantaa ja moni onkin todennut työn kysyvän liikaa resursseja. Siltikin sosiaalisessa mediassa menestyminen vaatii aikaa ja rahaa siinä missä muutkin viestinnän toimenpiteet, sanoo Auvinen. Suuret organisaatiot kehityksen kärjessä – pienet vielä unessa Määrittävä tekijä useassa tapauksessa on organisaation koko. Henkilöstöltään suurimmissa organisaatioissa sosiaaliseen mediaan on lähdetty hanakammin. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on myös kiinnostusta sosiaaliseen mediaan, mutta resurssien ja tietouden puute jarruttaa sen tehokasta käyttämistä. Haasteena monessa pienessä yhtiössä onkin ylimmän johdon ja vanhempien työntekijöiden vakuuttaminen sosiaalisen median mahdollisuuksista. Julkisella sektorilla puolestaan sosiaalinen mediaan on lähdetty mukaan keskimääräistä aktiivisemmin, mutta samalla sen seuraaminen nähdään siellä muita toimialoja hankalampana. Teollisuus taas erottuu passiivisimmaksi toimialaksi, jossa tietoa sosiaalisen median toiminnasta on vähiten. – Kansainvälisissä tutkimuksissa sosiaaliseen mediaan käytettyjen markkinointibudjettien on arvioitu moninkertaistuvan lähivuosina, kun verkkoviestinnän painopiste on vahvasti siirtymässä omien välineiden ulkopuolelle. Tulevaisuudessa sosiaalisessa mediassa mukanaolo ei välttämättä olekaan enää vapaaehtoinen päätös. Jo nyt puolet vastaajista sanoo yrityksensä olevan tahtomattaan mukana sosiaalisen median kanavissa esim. sidosryhmien välityksellä, kiteyttää Riitta Auvinen. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti 12.–21.10.2009 välisenä aikana. Kohderyhmänä oli suomalaisten yritysten ylin johto, markkinointi-, myynti- ja viestintäjohto sekä henkilöstö- ja taloushallinnon työntekijät. Vastauksia tutkimukseen tuli yhteensä 2076 kappaletta.
