Tytöt mukaan rakentamaan tietoyhteiskuntaa
Naisten osuus ICT-alan henkilöstöstä on 2000-luvulla hiipunut vuosikymmenen vaihteen innostuksen jälkeen. Alalla olisi kuitenkin naisille paljon tarjottavaa. Menestyminen ja arvostus ICT-alalla perustuvat osaamiseen ja palkkatasa-arvo on poikkeuksellinen: kun muilla aloilla naisen euro on keskimäärin 81 senttiä, ICT-alalla se on reilusti enemmän, 95 senttiä. Silti tytöt eivät löydä työtä, joka tarjoaisi heille tasa-arvon lisäksi kaivattua luovuutta ja ihmisläheisyyttä. Tässä yhtälössä kaikki häviävät. Syynä tietotekniikka-alan naiskatoon ovat täysin väärät mielikuvat.
Teknologiateollisuus teki ala- ja yläkoulu- ja lukioikäisten tyttöjen sekä työelämässä jo olevien ict-koulutuksen hankkineiden naisten keskuudessa kyselytutkimuksen. Sen mukaan suppealla näkökannallaan tytöt karsivat itseltään mahdollisuuden poikkeuksellisen mielenkiintoiseen, ihmisläheiseen ja tasa-arvoiseen työhön.
Ala koetaan vaikeaksi, työtehtävät helposti yksinäiseksi koneen ääressä puurtamiseksi, ja työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen jopa mahdottomaksi. Alan tarjoamia joustavia ja usein kansainvälisiä tehtäviä esimerkiksi markkinoinnin, käytettävyyssuunnittelun, erilaisen tiimityön tai viestinnän parissa ei ymmärretä. Tämä on suuri menetys naisille itselleen. Lisäksi yrityksiltä menee valtavasti loistavaa osaamista sivu suun tyttöjen suunnatessa huonommin palkatuille ja yksitoikkoisempaa työtä tarjoaville aloille.
Haastatellut, työelämässä jo olevat naiset ovat hyvin tyytyväisiä työtehtäviinsä ja viihtyvät työpaikoillaan. Miesvaltaisuus herättää kysymyksiä lähinnä yritysjohdon sukupuolijakaumasta.
Tutkimuksessa ilmeni, että tyttöjen tietämys alasta on kehno, vaikka jo ala-asteikäiset tuntevat nimeltä muun muassa Nokian, Applen ja Microsoftin. Nimentunnistuksen vastapainona heillä ei ole juurikaan käsitystä mitä kyseiset yritykset tekevät. Sen sijaan tietotekniikkayritysten tuottamista palveluista tytöillä on vankka omakohtainen kokemus; Habbo, Facebook, Twitter ja Youtube ovat nykytytöille arkipäivää.
Vaikka tietotekniikka-alan tuottamat sovellukset ovat jokapäiväisessä käytössä, yllättäen näiden palveluiden parissa työskentely ei kuitenkaan kiinnosta ammattina. Vaikka tytöt eivät ole perillä tietotekniikkayritysten liiketoiminnasta, heillä on kohtuullisen myönteinen käsitys alasta. Heidän käsityksensä mukaan tietotekniikka-ala soveltuukin naisille oivallisesti, muttei kuitenkaan juuri itselleen sen ihmisläheisyyden ja luovuuden puutteen vuoksi.
Asialle on tehtävä jotain. Paras lääke tietämättömyyteen on tiedon lisääminen.
Peräänkuulutan koulujen ja ICT-yritysten aitoa, tavoitteellista yhteistyötä asiassa, jossa voittajia ovat kaikki. Jos tyttöjen, mutta usein myös opettajien ymmärrys alasta saataisiin oikaistua oikealle kantille, uskon että alalle kouluttautuisi vuosittain suuri joukko naispuolisia tietotekniikan osaajia, jotka toisivat alalle uudenlaista luovuutta muun muassa käyttöliittymien suunnittelussa ja ohjelmistojen käytettävyydessä.
Kouluissa tyttöjen tietotekniikkaopetuksen tulisi ehkä olla luonteeltaan erilaista kuin poikien vastaavan, ja tapahtua osittain puhtaissa tyttöryhmissä. Lisäksi opettajia tulisi kouluttaa tämän päivän tasolle siten, että tietotekniikkaa hyödynnettäisiin aidoissa ja monipuolisissa opetustilanteissa, sisältäen niin tietokone-, älypuhelin- kuin muissa ympäristöissä käytettävät sovellukset ja palvelut.
Saadaksemme naiset mukaan ICT-alalle, maaperän muokkaus on aloitettava jo alakouluissa ja otettava ICT-ratkaisujen hyödyntäminen kiinteästi mukaan opettajien koulutukseen. Heidän käsityksiään ja tietämystään laajentamalla tietotekniikan hyödyntäminen kasvaa vähitellen myös luontevaksi kansalaistaidoksi. Kaikki voittavat.
Erään haastatellun opettajan sanoin: ”IT on kaikkialla ja osa meidän kaikkien elämää – mikset tulisi vaikuttamaan siihen, mikä on tulevaisuuden maailma?”
Teknologiateollisuus ry
Tietotekniikka-alan johtaja
Jukka Viitasaari